jouduin luopumaan ystävästäni, melkein 15 vuotta oltiin yhdessä, teinköhän oikein? oli vaan paha katsella ennen niin pirteän pojan riutua vähitellen, edes häntä ei heilunut enää.mulla on paha olo, ikävä.
enkelikoira
`äiti
4534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...varmaan vaikeeta luopuu siitä.Yritä jaksella!
Mulla on samanlaiset fiilikset. Jouduin viemään parhaan ystäväni piikille 12 yhteisen vuoden jälkeen, kun syöpä vei rakkaan karkkari narttuni. Suru on seuranani ja ikävä tosi kova. Onneksi ystäväni ei joutunut kärsimään kauaa ja minulle jäi paljon hyviä yhteisiä muistoja. Olo on sanoin kuvailematon, kun joutuu seuraamaan sivusta rakkaansa kärsimystä. Ei meilläkään sitten enää viimeisenä päivänä jaksettu liikkua, mutta häntä sentään vielä heilui. Sen kuitenkin tiedän viimeisen päivän perusteella, että päätös oli oikea ja rakkaani lepää nyt rauhassa ilman kipuja, vaikka päätös oli todella vaikea tehdä. Päätöksesi oli siis ainakin minun mielestäni ja kokemukseni pohjalta oikea. Voimia myös sinulle jaksamiseen!
otan osaa.mun mäykki on viel tallella mutta sil synty noin puolitoista vuotta sit pentuja.mä sain pitää yhden pennun sen nimeksi annoin sanni koska isänsä oli soni mutta meidän pihalla asui ärhäkkä nainen jonka nini on sani.pidin koiraa vuoden mutta koirasta ei tullut sisä-siistiä muuten koira viihtyi ja rakastin häntä yli sydäntäni enemmän ja myös tätä emoa joka nukkuu nyt mun sylissä.jouduimme antamaan koiran viitasaarelle se oli loppuen lopuksi hyvä koska siellä koira saa olla vanhan paris kunnan seurassa päivät pitkät ja sannilla on myös seura kavereita siellä pari muuta koiraa.sannin nykyinen omistaja lupasi lähettää kirjeitä sannin hyvin voinnista ja kuvia niin on myös tapahtunut.suru on kyllä välillä tosi iso kun ikävöin sannia.
Otan osaa sinä joka olet joutunut luopumaan mäyräkoirastasi 15 vuoden yhteisolon jälkeen!! Minulla on 13 vuotias terveenä elänyt (ja elää yhä) mäyris joka on laiska käveliä, mutta terve ja iloinen! Jos koirasi on elänyt hyvän ja iloisen ja terveen elämän niin voithan muistella sitä ja tiedät että kukaan ei elä ikuisesti! Muistele parhaita hetkiä mäyriksesi kanssa ja ole onnellinen että olet saanut elää sellaisen eläimen kanssa!! Myönnän että jos ja kun koirani kuolee niin olen varmaan pitkään surullinen ja ikävöin sitä kilttiä hauveliiniä!! Mutta elämä jatkuu!:)