Lukiot ovat lapsen kouluttamisessa monesti varsin tärkeä asia, jopa valitettavan tärkeä. Lukioiden tuotoksessa, ts. ylioppilaskokeiden keskitasossa on nimittäin melkoisia eroja. Suhteellisen harva minkä tahansa maaseutukunnan lukiossa toissa vuonna ylioppilaskokeen suorittanut nuori opiskelee nykyään korkeakoulussa.
Tässä mielessä parhaat lukiot ovat isommilla paikkakunnilla, siis kaupungeissa.
Erojahan sinänsä on ja on ollut kaupunkienkin sisällä. Kun kotikunnassani oli vain keskikoulu, jouduin - siitä on jo tosin vuosikymmeniä - suorittamaan lukion lähimmässä kaupungissa (ei mikään suuri, vaan nykyäänkin asukasluvultaan pienin läänin pääkaupunki). Onnekseni pääsin siellä siirtymään aluksi valitsemastani yhteiskoulusta lyseoon, jossa kohtasin paljon haasteellisemman tason, ja se vaikutti myös ratkaisevasti elämänuran valintaan.
Tässä mielessä parhaat lukiot ovat isommilla paikkakunnilla, siis kaupungeissa.
Erojahan sinänsä on ja on ollut kaupunkienkin sisällä. Kun kotikunnassani oli vain keskikoulu, jouduin - siitä on jo tosin vuosikymmeniä - suorittamaan lukion lähimmässä kaupungissa (ei mikään suuri, vaan nykyäänkin asukasluvultaan pienin läänin pääkaupunki). Onnekseni pääsin siellä siirtymään aluksi valitsemastani yhteiskoulusta lyseoon, jossa kohtasin paljon haasteellisemman tason, ja se vaikutti myös ratkaisevasti elämänuran valintaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lukiot ovat valitettavasti eritasoisia. Kaupungeissa on usein valinnan varaa, mikä johtaa "hyvien" ja "huonojen" lukioiden olemassaoloon, koska oppilastaso on erilainen.
Maaseutupaikkakunnalla tilanne on toinen: etäisyyksien ollessa pitkiä lapsi menee tavallisesti lähimpään eli kotikunnan lukioon.
Edellä kuvatun valinnan puuttuessa maaseudulla ei siis pitäisi olla hyviä ja huonoja lukioita. Näin kuitenkin on, useimmiten tuotos on niissä selvästi maan keskitason alapuolella.
Syy lienee myös voimavaroissa. Paras opettaja-aines hakeutuu kuitenkin mieluimmin rintamaille, suuriin asutuskeskuksiin, kaupunkeihin.
Kuitenkin noissa "huonoissa" lukioissa on nyvä henki, niissä yritetään. Tosi asiassa niistäkin mennään jopa korkeakouluihin.
Onhan sitä tutkittu, että joistakin lukioista kirjoitetaan parempia arvosanoja, mutta toisaalta nuo samaiset lukiot ovat niitä, joihin tuleva oppilasaineskin on vastaavasti parempaa. Eli aika harvassa tapauksessa lähtötasosta hirveästi mennään ylös tai alas.
Itse kävin ns. hyvän lukion, jossa oli kieltämättä miellyttävä opiskella ja ns. hyvä oppilasaines toi opiskelurauhaa sekä motivoi. En kuitenkaan usko, että omat tulokseni kirjoituksista olisivat olleet huonommat, vaikka olisin ollut melkein missä lukiossa tahansa. Opiskelurauhan lisäksi ainoa selkeä hyöty oli minusta motivoituneet luokkakaverit, jolloin ei tullut niin helposti laiskoteltua.
Eli lukioon menijöille (ja heidän vanhemmilleen): Menkää vain ns. hyvään lukioon, jos haluatte, mutta tuskinpa se mitään kaataa, vaikkette syystä tai toisesta pääsisikään. Jos motivaatio on kunnossa, pärjäätte lähes missä tahansa lukiossa.
Onhan siinä tietysti tärkeää oppilaan lahjakkuus ja innostus.
Opiskelu lukiossakaan ei ole kuitenkaan vain niistä riippuvainen. Tärkeä osa on opettajilla a heidän taidoillaan, ja tässä onkin melkoinen ongelma juuri ns. huonoilla lukioilla. Sellaisen työpaikan useampi opettajaksi pyrkivä asettaa vasta toissijaiseksi tavoitteekseen.
Kun lukio ei ole arvostettu - tätä sanaa käytetään - hyvät oppilaat (yleensä) välttävät sitä, ja on pakko ottaa huonoja, jopa yläasteen keskiarvolla 6,5. Tällaiselle oppilaalle lukion käynti alkaa olla jo kovaa leipää ja lopputulos on sen mukainen, jos siihen yleensäkään päästään.
Tärkeämpää kuin lukion tuotos on kuitenkin se, mihin sen kouluttamat nuoret ihmiset myöhemmin elämässään päätyvät. Se lienee kuitenkin pitkälti tuotoksen mukainen.
Kuinkahan moni juuri valmistunut nuori lakimies tai -nainen on lähtöisin pienestä maaseudun lukiosta?
Tarkoitukseni oli lähinnä sanoa, että motivoitunut (ja ehkä lahjakaskin) oppilas pärjää melkein missä vaan. Huonoja opettajia löytyy myös ns. hyvistä lukioista.
Siinä olet oikeassa, että jos on heikommin motivoitunut ja/tai oppimisvaikeuksia, voi parempi lukio olla tärkeä. (Tai siis en mitään tiedä, kunhan arvailen:-) Opettajan aikaa ei mene oppimisrauhan ylläpitoon ja aikaa saattaa riittää heikommalle oppilaalle, kun muut selviävät omillaan. Muut oppilaat eivät ole välttämättä niin helposti vapaa aikanakaan houkuttelemassa muuhun ajanvietteeseen, joka veisi aikaa opiskelulta. (Tai sitten ovat...) Omassa lukiossani muistan erään opettajan seisseen "huomaamattomasti" puolet tunneista parin huithapeli-oppilaan vieressä. Tuli varmistaneeksi, etteivät keskity muuhun:-)
Asenteesi tuntuu olevan, että ilman lukiota lapsesi on täysnolla. Miksi näin? Oma lapseni meni peruskoulun ka 8,7 ammattikouluun ja sieltä AMK:hon ja työskentelee nykyään esimiestehtävissä alaisia n.200 eli ei huonosti. Tuntuu ettei lukionkäynti olisi muuttanut mitään olisi vain mennyt 1 vuosi kauemmin ennenkuin pystyy AMK:hon hakemaan.
Lisäksi miten nuo lukiot pisteytetään paremmuusjärjestykseen?
Onko kaava näin että lasketaan ns. puoltoäänet jokaisesta kirjoitetusta aineesta mitä lukiosta tulee vai lasketaanko puoltoäänikeskiarvo jokaiselle oppilaalle ja keskiarvot yhteen?
Siis esim. ns hyvästä lukiosta tulee puoltoäänet 7 5 7 6 4 3 2=29, kun niissä kirjotetaan yleensä enemmän
ja huonommasta 5 6 5 6 =22, kun niissä opiskelee myös amislukiolaisia, jotka kirjoittaa vain 4 ainetta
vai kehittyneemmin, jolloin saadan selville yhden oppilaan todellinen osaaminen
hyvä lukio
(7 5 7 6 4 3 2)/7 = 4,1
ja huono lukio
(5 6 5 6)/4 = 5,5
ekalla tavalla laskettuna hyvä lukio on parempi ja toisella tavalla laskettuna yllättäen se huonompi lukio onkin parempi.
Lukio on lukio, siitä oli puhe. Amk on eri asia.
Jos joku lukiossa kirjoittaa neljä ainetta, on siinä ilmeisesti lukiossa opitun tiedon ala paljon suppeampi kuin seitsemän ainetta kirjoittavalla.
onko tiedon ala laajempi, jos kirjoittaa vaikka 10 A:ta kuin 4 L:ä? Siis 10 A:ta tietää vähän kaikista (nippelitiedon mestari), mutta 4 L:ä kertoo kyvystä hallita laajoja kokonaisuuksia useammassa aineessa.
Kumman luulet pärjäävän paremmin elämässä?
Lisäksi tuo Just joo toi ilmi sen että myös amiksesta voi jatkaa ja menestyä. Joillakin tuntuu olevan asenne että amiksen käynyt on toisen luokan kansalainen säälittävä, syrjäytynyt ja moniongelmainen. Niinpä lapsi pitää väenväkisin saada ylioppilaaksi tai muuten perheen maine kärsii jne.
Kuinkahan monta amiksen käyneitä on tässä maassa näkyvillä paikoilla?
Ei taida löytyä, ei edes ammattiyhdistysliikkeestä.
Kyllä se jotakin niistä todistaa, vaikka eivät ne suinkaan mitään toisen luokan kansalaisia ole. Eiväthän ne sentään ole peruskouluun pysähtyneet.
Amislaisten maineen, mikä se sitten onkin, ovat luoneet amislaiset itse.
Olisipa mielenkiintoista tavata amislainen, joka on kirjoittanut 4 l-arvosanaa. Ei taida olla lähipiirissä eikä edes kauempanakaan.
Tuskin löytyy 10 a:n kirjoittajaakaan.
Tuo kuvattu tapahtumien kulku on kyllä poikkeuksellinen, jos se yleensäkään on totta.
Esimerkkinä mainittu "hyvä lukio" on parempi kun taas vastaavasti kapea-alainen ammattikoulumainen "huono lukio" on vähemmän hyvä, selvähän se on, mutta ei sekään huono ole.
Tiedän tapauksia joissa vanhemmat pakottavat lapsen lukioon vaikka kiinnostusta ei lapsella olisi.Sitten sieltä on saatu hiton huonot paperit ja selvä peli...pelkkää haittaa ei hyötyä.Jospa siis kuitenkin olisi tärkeintä että lapsi itse haluaa sinne eikä vaan vanhempien pätemisen tarpeesta.
Ihan yhtä hyviä ihmisiä ovat nekin jotka eivät halua lukioon mennä.