Miksi puhutaan, että lukiossa on vaikeaa?
Itselläni on nyt ensimmäinen vuosi takana ja
kokeideni keskiarvo on noin 8,2. En ole
kuitenkaan tehnyt koko vuotena ainuttakaan
kotitehtävää, joita olen kyllä saanut
melkoisesti. Opettajat valittavat minulle, että
minun pitäisi tehdä kotitehtäviä, jotta
pärjäisin. En ole kuitenkaan katsonut asiaa niin
tarpeelliseksi, koska koulumenestykseni on nyt jo
sillä tasolla, että moni muu voisi olla
onnellinen päästessään samoihin lukemiin kuin
minä. En pyrikään olemaan koskaan täydellinen
sillä olen huomannut, että näillä täydellisyyteen
pyrkijöillä mielenterveys on enemmän tai vähemmän
horjuvassa tilassa jatkuvasti.
En tiedä, luulin vielä vuosia takaperin, että
lukio on koulu, josta on mahdotonta selvitä.
Onneksi rohkenin kokeilla ja ilokseni huomasin,
että vaikeusaste ei ole laisinkaan niin korkealla
kuin yleisesti oletetaan. Itse asiassa siellä on
helpompaa, kuin yläasteella. Tahti on mukavan
rauhallinen ja vuodessa voi opiskella monia eri
aineita, eri jaksoissa ja oman mielensä mukaan
voi valita niitä aineita, joista eniten pitää.
Itselläni on nyt ensimmäinen vuosi takana ja
kokeideni keskiarvo on noin 8,2. En ole
kuitenkaan tehnyt koko vuotena ainuttakaan
kotitehtävää, joita olen kyllä saanut
melkoisesti. Opettajat valittavat minulle, että
minun pitäisi tehdä kotitehtäviä, jotta
pärjäisin. En ole kuitenkaan katsonut asiaa niin
tarpeelliseksi, koska koulumenestykseni on nyt jo
sillä tasolla, että moni muu voisi olla
onnellinen päästessään samoihin lukemiin kuin
minä. En pyrikään olemaan koskaan täydellinen
sillä olen huomannut, että näillä täydellisyyteen
pyrkijöillä mielenterveys on enemmän tai vähemmän
horjuvassa tilassa jatkuvasti.
En tiedä, luulin vielä vuosia takaperin, että
lukio on koulu, josta on mahdotonta selvitä.
Onneksi rohkenin kokeilla ja ilokseni huomasin,
että vaikeusaste ei ole laisinkaan niin korkealla
kuin yleisesti oletetaan. Itse asiassa siellä on
helpompaa, kuin yläasteella. Tahti on mukavan
rauhallinen ja vuodessa voi opiskella monia eri
aineita, eri jaksoissa ja oman mielensä mukaan
voi valita niitä aineita, joista eniten pitää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sä et taidakaan olla niitä tyhmimpiä lukiolaisia
jos kerran pärjäät noinkin hyvin ilman tehtävien
tekemisiä... Luetkohan sitten paljon niihin
kokeisiin...?
Voin ainakin omalta osaltani (mullakin yks vuosi
takana), että jos ei aivan älyttömän viisas ole
ja tahtoo päästä hyviin tuloksiin, niin kyllä
sitä töitä täytyy tehä... ja aika paljonkin.
Itselläni tokarin keskiarvo on tällä hetkellä
8.8, mut tohon päästäkseni oon joutun lukemaan
aivan mahottomasti... =( No, tietysti
tuntiaktiivisuus auttaa paljon noihin
numeroihin... sillä saa nostettua numeroo
huomattavastikin. (Itse en kylläkään ole
kovinkaan tuntiaktiivinen, mut varmaan kannattas!)
Mutta täytyy sanoo, et kyllä siitä lukiosta
selviää, jos vaan haluaa! =)
Turhaa ku jokku menee lukioon eikä ees jatka sen
jälkeen mihinkään, eihän se hyödytä mitään enään
nykyään tuolla ne on siivoamassa...
Olen täysin erimieltä one coolin kanssa. Totta
kai lukio kannattaa vaikkei meniskään sen jälkeen
mihkään opiskeleen! Se on kato
yleissivistystäkin... Ja on aina mukavampi
vaikkapa sitten siivotakin, jos tietää vähän
näitä asioita... No, en tarkota sitä, etteikö
ilman lukiookin vois olla viisa ja tietäväinen,
tietysti voi, mut lukio ei oo turhaa ja se on
jokaisen oma henkilökohtainen valinta...
Joillakin on enemmän ongelmia sen opiskelun
kanssa... Ku ikinä ei jaksa tehä läksyjä eikä
lukee kokeisiin ku ei oo motivaatiota
opiskella... Mulla putos keskiarvo numerolla ku
tulin lukioon... Ysin keväällä se oli 7,6, nyt
6,5... Mut oon aatellu, et rupeen ihan tosissani
opiskelemaan, jos jaksan... Tosin nykysin kaikki
vapaa-aika menee oman kullan kainalossa...
sittenhän kerkiät ollakin sen oman kullan
kainalossa kun kouluttamattomana joudut
kortistoon. Eihän tuollaisella keskiarvolla
minnekään pääse opiskelemaan. Kiva kitkutella
työttömyyskorvauksella. Toivottavasti kultasi on
rikas ja haluaa elättää sinut! Itse haluan ainakin
olla taloudellisesti riippumaton ja tulla hyvin
toimeen. Mukavampi ollakin kullan kanssa kun ei
ole rahasta pula!
Mä oon aatellu oppisopimuskoulutusta, oma kulta
on työttömänä, mut tekee pimeenä duunia joskus
sillon tällön...
Sama homma keskari 7,6 ku lähin 9lk:ta. On se
vähä laskenu siintä 7,4. Lukion käyn 4 vuodessa
ja aijon kirjotaa ihan kohtuu hyvät paperit.
Huomasin tänään et mikä kulta kimppu mun mies on
tulevaisuudelle. Siintä tulee diplomi-insinööri.
Uskon pääseväni siltikin yliopstoon. Näen
tulevaisuuden valoisana. Vaikka mietin joskus et
mitä mieheni mussa näkee,ku on kirjottanu nii
hyvät paerit 3 ällää ja e:tä ylioppilas
kirjotuksissa siis. Onhan se söpöä. Onnea
elämään. Onhan elämä muutakin ku ammatti.
Joo, mä meen ihan vaa siihen tavaliseen lukioon
jos mää päsen mut sit se saa olla loppu - sit vaa
oon sen jälken.
Onnelisena ylioppilaana on nyt hyvä jälkikäteen
pohtia lukion tasoa. olen aina pärjännyt
kouluussa, myös lukiossa. Numeroiden eteen tein
töitä, mutta varmasti useat ovat ahertaneet
minuakin enemmän. Itse lukio-opiskelu minusta
vielä oli jokseenkin haasteellista, mutta se,
kuinka kirjoituksilla "pelotellaan" on aivan
turhaa.Ei ylioppilaaksi pääse, jos ei mitään tee,
mutta yläättävän vähällä moni sen lakin
saa.Samoja kokeita tehdään jo kursseilla,
varsinkin kielissä, reaaliaineissa kirjoitetaan
esseitä ihan samoista aiheista.. Se on vain se
yksi kerta joka ratkaisee.Ei
ylioppilaskirjoitukset mielestäni ole enää
ollenkaan samanlaisen arvostuksen ansainneita
kuin vuosikymmeiniä sitten, mutta vielä vain se
Suomessa on suurisuuri juhla.Toisaalta en pistä
pahakseni, ylioppilas kun nyt kerran olen.Mutta
kun ensi lauantaina juhlin, en juhli sitä kahden
viikon suoritusta vaan 12 suorittetua kouluvuotta!