Alempaan viestiin liittyen..minkä ikäisenä te olette ottaneet kissanne? kuinka sopeutui uuteen kotiin/teihin/muihin lemmikkeihin? Lähinnä haluaisin tietää pennuista..alle 12vk ja sen päälle, eli kuinka luovutusikä vaikuttanut niihin?
Sopeutuiko heti vai oliko ongelmia? Tottakai jokainen kissa on oma persoonansa joten haluaisin kuulla useita kokemuksia..
Esim. oma kissani oli heti uuteen kotiin päästyään reipas ja asettui sohvan selkänojalle nukkumaan aivan kuin aina olisi asunut meillä, se oli myös hyvin sosiaalinen,naukui kertoen asiansa ja leikki käynnistyi heti kantokopasta päästyä.
Emo kaikenlisäksi imetti sitä vielä samana päivänä kun sen haimme, jota ihmettelin. Kisuseni oli kuitenkin jo 3-4kk vanha kotiin tullessa.
Kertokaa kaikenlaisia kokemuksia..sekä aikuisista että pennuista..
Sopeutuiko heti vai oliko ongelmia? Tottakai jokainen kissa on oma persoonansa joten haluaisin kuulla useita kokemuksia..
Esim. oma kissani oli heti uuteen kotiin päästyään reipas ja asettui sohvan selkänojalle nukkumaan aivan kuin aina olisi asunut meillä, se oli myös hyvin sosiaalinen,naukui kertoen asiansa ja leikki käynnistyi heti kantokopasta päästyä.
Emo kaikenlisäksi imetti sitä vielä samana päivänä kun sen haimme, jota ihmettelin. Kisuseni oli kuitenkin jo 3-4kk vanha kotiin tullessa.
Kertokaa kaikenlaisia kokemuksia..sekä aikuisista että pennuista..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Laku tuli meille 2-viikkoisena emon hylkäämänä orpona, Peku 13-viikkoisena mammanpoikana, joka imi äidin tissiä vielä 12,5-viikkoisenakin.
Laku oli ensimmäinen kissamme, otti avokin isähahmokseen ja seurasi tätä joka paikkaan. Jos ei päässyt jonnekin mukaan, alkoi kauhea meteli. Laku tottui pienestä asti toisiin kissoihin, koska asuimme Lakun ollessa ihan pieni avokin vanhempien luona ja siellä oli sitten 4 aikuista kissaa.
Nyt aikuisena Laku on huomattavasti Pekua arempi kissa, jonka luottamus on vaikea voittaa puolelleen, mutta kun siinä onnistuu, on Laku tosiystävä. Peku on rohkeampi, joskus jopa "tyhmänrohkea". Lakulla on hallinnassa murinat, sylkemiset ja sähinät, joita Peku ei osaa. Laku myös reagoi aggressiivisiin ääniin, Peku ei. Tämä nyt ei välttämättä mitenkään johdu siitä, minkä ikäisinä ovat meille tulleet, vaan enemmänkin kissan luonteesta. Laku on filosofi, Peku hippi =).
Hyviä kokemuksia siis kummankin kissan kanssa. Päivääkään ei ole ollut sisäsiisteysongelmia tms. Silti suosittelen ottamaan kissanpennun vasta sen ollessa vähintään 12 viikon ikäinen.
Eka kollipentu tuli ihan normaalisti luovutusikäisenä. Hyvin sopeutu.
Toinen (tyttö) tuli kans luovutusikäisenä. Sekin söi äitinsä tissiä juuri ennen kuin lähdin junalla kotia kohti. Aluksi pelkäsi isoa mustaa hirviötä (sitä täysikasvuista kollia) mutta muutamassa päivässä oli hyvät kaverit. Kollini oli ollut kaveri jo samantien.
Sitten tulikin pentuja. Ainoa pentu esikoispentueesta lopetti tissinimemisen kun seuraava pentue syntyi. Tästä pentueesta ainoa joka jäi emon luo söi tissiä vielä silloinkin kun oli äitiään isompi. Oli muuten aika hassun näköistä.
Kaikki oli kavereita.
Pitkä tauko.
Sitten tuli uusi riiviö joka kiusasi kaikkia eikä kukaan vanhemmista kateista siitä tykännyt. Eikä oppinutkaan tykkäämään.
Aikaa kului ja jonkin verran kisulit vaihtuivat. Nyt on vielä kaksi edellämainituista jäljellä (äiti oma poika) ja otin koiran. Äkkiä kissat siihen tottuivat ja hyvin tulevat toimeen.
Sitten otin taas riiviöpennun joka kiusaa isompia eikä ne oikein tykkää mutta alkavat jo puolen vuoden jälkeen välillä sietämään.
Koira on sen isoveli ellei jopa emo (katti imi poikakoiran tissiäkin muutaman kerran:).
Pääsääntöisesti on siis sopeutumiset mennyt hyvin. Tosin mulla on aika isot tilat ja nykyisin asun ok-talossa ja elukat pääsee uloskin.
Mikä teidän tapauksessa oli luovutusikä?? kun olen kuullut 8-12 vk:n väliltä..
Kidi-kissa tuli meille 8-viikonikäisenä, se oli aika arka tullessaan, piileskeli sohvan ja kylpyammeen alla enimmäkseen, ei kyllä yhtään ikävöinyt emoaan(ei ainakaan näyttänyt siltä).
Aran puoleinen edelleen.
Mini-kissa tuli meille 10-viikonikäisenä, todella sosiaalinen ja reipas kissa on ollut siitä asti kun tuli meille ja on vieläkin.
Ei ongelmia näitten kanssa ole ollut!=)
meidän kaksi kissaa tuli taloon ihan pienenä ja ne sopeutu ihan hyvin. mut mun veljen kissa muutti meille noin viisi vuotiaana. se on muuten sopeutunu ihan okei mut välillä se yrittää pomottaa toisia kissoja! eli toisin sanoen mättää turpaan niin että tuntuu!! =)
Meijän vaavi tuli meille kymmenen viikkoisena. Ikinä ei ollut mitään ongelmia, se tykkäsi jo alusta asti kai meistä niin paljon että kiintyi saman tien eikä yhtään edes huutanut uudessa kodissa ja oli saman tien ruokakupilla ja talon herra. Kesällä sitten muutettiin uuteen kämpäänn ja alussa oli vähän vaikeuksia, kissa oli silloin n.10kk. Huusi vähän ja nukkuin vain meidän välissä, pelkäsi kai uutta paikkaa. Samoin kävi kun meille muutama viikko sitten tuli uusi iso parisänky.
Vauva on nyt vuoden ja kolmekuukautta ja oikein hyvinvoiva ja vihintäöän yhtä ihana kuin silloin kymmenen viikkoisena.
luca tuli meille juuri ja juuri luovutus ikäsenä, päivää aiemmin jopa (anteex, hirveä rikos....) mutta emosta ne erotettiin jo aiemmin, sillä emo alkoi hiukan kovakouraisesti käyttämään pentuja, niin emo piti erottaa.
leo tulo joskus 16viikon ikäsenä, sillä se tuli italiasta, niin ihan pienenä ei olisi voinut lentomatkaan sitä laittaan.
Meidän kissa tuli meille 8-viikkoisena.Emme silloin oikein tienneet mistään sopivasta luovutusiästä, ja kasvattaja sanoi että se on ihan hyvä ikä.Mutta ongelmia sitten oli jonkun verran,liittyen juuri tuohon liian aikaiseen luovutusikään.Eli kehottaisin ottamaan pennun vasta kun se on yli 12-viikkoinen..Siihen ikään mennessä pentu on oppinut kaiken tarvittavan emoltaan.
kertoisitko ongelmista?