pähkäilemme tässä koiran ottamista.oletko ottanut koirasi pentuna vai aikuisena jostain toisesta perheestä? Perustelisitko kumpi mielestäsi on parempi vaihtoehto.Kiitos!
kokemuksia?
nana
4241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Me otimme koiramme puolivuotiaana. Koira oli palautettu kasvattajalle, koska pariskunta joka koiran oli ottanut oli eronnut ja kumpikaan ei halunnut yksin hoitaa koiraa. Hyvinä puolina meidän koirassa oli ainakin se, että se oli sisäsiisti ja osasi jo kulkea remmissä. Huonoina puolina oli haukkuminen ja koiran pelko ja epävarmuus uusia ihmisiä kohtaan. Meidän koira oli alussa myös hyvin pelokas ja varautunut miehiä kohtaan ja se johtui ilmeisesti siitä että häntä oli mieshenkilö hakannut edellisessä perheessä. Haukkuminen taas johtui luultavastikin siitä, että koira oli ollut paljon yksin kotona edellisessä paikassa. Mutta puolivuotiaan koiran pystyy vielä hyvin opettamaan uusille tavoille ja pikku hiljaa hän rauhoittui ja otti meidät uudeksi laumakseen. Aivan ihana koira tosin haukkuu edelleenkin paljon. Mutta kiltti ja iloinen on. Onneksi annoimme hänelle uuden hyvän kodin.
meille on aina tullut koira pentuna. jos ottaa aikuisen koiran ei toki tarvitse opettaa koiraa sisäsiistiksi, mutta muuten se onkin sitten vaikeampaa. välillä ei tiedetä mitä kaikkea vanhassa kodissa on tapahtunut. ja osa näistä tulee selville vasta myöhemmin koiran käyttäytymisen myötä. painotan silti että myös hyvin pidettyjä koiria voi aikuisena saada, mutta olen itse kuullut niin paljon kauhutarinoita, että jos on kyse ensimmäisestä koirasta, "kirjoittamaton" pentu olisi helpompi, koska jos ette osaa lukea kärsinyttä koiraa ja käsittelette sitä sen takia väärin, tilanne voi vain pahentua..
esim. tässä yksi pahimmista.
tuttavaperheeni sai koiran, jonka poliisi oli ottanut, kun omistaja oli joutunut mielisairaalaan. perhe ihmetteli miksi koira pelkää miestä, silloin kun hän on alasti tai vähissä vaatteissa. ja entinen omistaja puhui mielisairaalassa tyttöystävästään... eli selvästikin mies oli käyttänyt koiraa hyväkseen.. todella iljettävää, mutta silti totta. nykyään koira voi hyvin eikä enää pelkää miestä ollenkaan. mutta töitä koiran kanssa on todellakin tehty...
mielestäni kannattaa ottaa pentu, koska koira jolla on ollut aikaisempi koti voi omata niin sanottuja pahoja tapoja.(haukkuminen sisällä ym) Näitä pahoja tapoja on vaikea saada vanhemmalta koiralta pois.Sitkeydellä niistä kyllä pääsee.Itselläni on kokemusta molemmista. Ikinä ei tiedä minkälainen edellinen koti koiralla on aikaisemmin ollut ja kuinka koiraa on oikeasti kohdeltu.Pentu on helppo kouluttaa niin sanotusti mieleisekseen.Toki on hienoa että vanhemmille koirillekkin löytyy hyviä koteja.
Olen ottanut kaikki koirani pentuna. En koskaan ottaisi aikuista koiraa. Suhdekin koiraan on paljon syvempi ja tietää melko varmasti, minkälainen koirakaveri on, kun ottaa pentuna.
Eikä tule yllätyksiä. Kaverit ovat ostaneet aikuisia koiria ja ongelmia on ollut. Välttämättä myyjä ei kerro edes koko totuutta, miksi myy aikuisen koiran. Koira voi olla sairas (eräällä oli epilepsia), käytöshäiriöinen (yl.omistajassa vika, ei pärjää sen kanssa, ei ole tarpeex kiinnostusta ja paneudu koiraansa)jne...