Onko monien haave lapsena että "Minustapa tulee
isona suuri ja menestynyt siivooja"
tai "autonkorjaaja" tai jokin muu vastaava? Miksi
paljon kukaan ei älyä tehdä jotain haaveittensa
eteen?
Otetaanpas tästä hyväksi esimerkiksi pop-tähti
britney spears. Tyttö päätti jo pienenä lapsena,
että hänestä tulee laulaja. Ja kappas, nyt hän 19-
vuotias ja esiintyy maailman suurimmissa
tapahtumissa ja omistaa lähes 300 miljoonan
dollarin omisuuden.
Luulen, ettei britney (tai monet muutkaan) ole 15-
vuotiaana ollut joka viikonloppu ryyppäämässä
jossain kadulla ja mennyt kavereiden mukana minne
sattuu. (muuten...vaikka otin esimerkiksi
britneyn, se ei tarkoita että pitäisin hänen
musiikistaan).
Yleensä kaikilla on jotain suurenpia haaveita,
mutta silti suurin osa on jo kolmekymppisinä
alkoholisoituneita kotirouvia ja perheenisejä.
En nyt tiedä sainko esille sen mitä ajoin takaa,
mutta asiallisia kommentteja, kiitos.
isona suuri ja menestynyt siivooja"
tai "autonkorjaaja" tai jokin muu vastaava? Miksi
paljon kukaan ei älyä tehdä jotain haaveittensa
eteen?
Otetaanpas tästä hyväksi esimerkiksi pop-tähti
britney spears. Tyttö päätti jo pienenä lapsena,
että hänestä tulee laulaja. Ja kappas, nyt hän 19-
vuotias ja esiintyy maailman suurimmissa
tapahtumissa ja omistaa lähes 300 miljoonan
dollarin omisuuden.
Luulen, ettei britney (tai monet muutkaan) ole 15-
vuotiaana ollut joka viikonloppu ryyppäämässä
jossain kadulla ja mennyt kavereiden mukana minne
sattuu. (muuten...vaikka otin esimerkiksi
britneyn, se ei tarkoita että pitäisin hänen
musiikistaan).
Yleensä kaikilla on jotain suurenpia haaveita,
mutta silti suurin osa on jo kolmekymppisinä
alkoholisoituneita kotirouvia ja perheenisejä.
En nyt tiedä sainko esille sen mitä ajoin takaa,
mutta asiallisia kommentteja, kiitos.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kotirouvan työ mielestäsi ala-arvoista?
Kai useimmat vain huomaavat että omat lapsuuden
unelmat ovatkin aika lapsellisia, eikä
epärealististen haaveiden varaan elämänsä
rakentaminen tuo kuin tuskaa. Itse halusin
palavasti näyttelijäksi vaikka en osaa lainkaan
näytellä, ja tiedän etten olisi siinä menestynyt.
Aika harva kuitenkin on sellainen unelmiensa
tapainen superlahjakkuus.
Monet näistä "musta tulee vielä jotain" päätyvät
prostituutioon, alkoholismiin, huumeidenkäyttöön
jne. koska eivät voi elää normaalia elämää vaan
haikailevat sitä unelmaansa ja pettyvät maailman
kovuuteen. Varmasti useampi alkoholisti on juuri
näitä haihattelijoita.
Erehdyt myös luulemaan, että unelmien
toteuttaminen olisi aina kovasta työstä kiinni.
Eiköhän se kuitenkin ole enemmän sattumaa ja
onnenkauppaa, kuka sinne levy-yhtiön listoille
jne. pääsee.
Niistä haihattelijoista sen verran, että nehän
just on niitä jotka ei tee mitään unelmansa
eteen, haikailee vaan... Esim. mä oon aina
halunnut kirjailijaks ja ajatellu, et kirjotan
sit joskus mut nyt pidän vähän vapaampaa... Onko
mikään ihme jos musta ei koskaan tuu kirjailijaa?
Jos mä vaan jatkan siinä uskossa elämistä,
että "sit joskus" kirjotan best sellerin, enkä
yhtään nää vaivaa unelmani toteuttamiseen (tai
sen pitämiseen pelkkänä toiveajatteluna ja
keskittyisin johonkin todelliseen), musta tulee
just joku yhteiskunnan hylkiö. Sitähän toi viesti
#1:n kirjottaja ajo takaa, että unelmien eteen
tulis tehdä työtä. Jep, musta tuskin tulee mitään
kirjailijaa vaikka kuinka hiki hatussa kirjotan
päivät pitkät, ellei mulla ole lahjoja hommiin.
Satumainen tuuri voi tietty sattua itse kunkin
osaksi, mutta ei siitä sen enempää. Usko pois,
kuvitelmat siitä että suhteilla pääsee
julkkikseks ja kaikki on onnesta kiinni ei pidä
paikkaansa. Suurin osa kuuluisuuksista on ainakin
tehnyt töitä menestyksensä eteen. Vaikket sä
pitäis esim. Britney Spearsista, jonkun muun
mielestä se on ihan ykkönen ja ehdottomasti
ansainnut paikkansa listoilla. Lahjakkuus kun ei
oo mitenkään yksiselitteisesti määriteltävissä.
No joo, toivottavasti tää selkeytti ees jotakin.
Eli unelmien eteen on tehtävä töitä jos ne aikoo
saavuttaa, mutta on osattava myös luopua
epärealistisista haaveista.
En oo ihan täysin samaa mieltä tuosta tuurin
osuuden vähäisyydestä, mutta tuo työn tekemisen
unelmien eteen -pointin voin kyllä
allekirjoittaa. Mutta mutta... mitäs sitten nämä
julkisuuden satulapit sun muut, joiden
lahjakkuudesta voidaan kyllä keskustella. Saavat
metrikaupalla palstatilaa, mutta sitten oikeat
lahjakkuudet esim. musabisneksessä jäävät
tämmösten "lahjakkuuksien" jalkoihin kun lehdistö
on vain päättänyt, ketkä ovat mediaseksikkäitä ja
ketkä eivät. Moni todellinen lahjakkuus ei pääse
julkisuuteen ja sitä kautta saamaan esim.
sponsorisopimuksia vaikka ansaitsisi sen kuinka,
kun taas jollain bimboilla käy älytön mäihä.
Aika moni kestojulkkiskin on päässyt pinnalle
ihan sattumalta, eikä minkään pitkällisen työn
tuloksena. Mieti nyt jotain Nylon Beatteja,
Suomesta ois löytyny tuhansia nätimpiä ja
laulutaitosempia tyyppejä, mutta nää kaks vaan
sekoili ja naureskeli (ei tehny ihmeemmin töitä
menestyksen eteen, ainakaan sillon alkuun) ja
joku vaan sattumalta päätti et nää otetaan ja
näistä tehään tähtiä. Olivat oikees paikas
oikeeseen aikaan!
Sit toinen juttu on se, et pitää liian tiukasti
kiinni unelmastaan. Esim. joku päättää et haluaa
taideteolliseen korkeakouluun ja pyrkii sinne 7
vuotta eikä pääse. Vaikka kuinka tekis töitä sen
eteen! Mut sit ei kuitenkaan anna periks
unelmasta ja alota esim jotain muita opintoja
(sehän ois periks antamista, unelmasta
luopumista). Lopulta on lähes kolmikymppinen
ammattitaidoton elämään pettynyt luuseri, vaikka
kuinka lujasti yritti. Mä ainakin tunnen monta
jotka on halunnu johonkin alalle niin lujaa et
mikään muu ei kelpaa, vaik sille alallekaan ei oo
tarpeeks kyvykäs. Sit ne vaan hukkaa nuoruutensa
vuodet siihen turhaan haaveiluun et joskus mä
vielä pääsen taikkiin/lääkikseen tms.
Unelmat voi olla musta vaarallisia ja pilata
ihmiselämän. Ei ole oikein selittää, et kaikista
voi tulla oman unelmansa britneyspearseja, koska
tähtiä tulee ehkä yhdestä miljoonasta. Ei
unelmista tarvi luopua, mutta omia resursseja
pitäs jatkuvasti kriittiseen sävyyn puntaroida,
haaveilemalla voi pilata elämänsä tekemällä
vääriä valintoja.
Voi kuulostaa siltä, niin kuin minulla ei olisi
mitään haaveita tai etten ymmärtäisi asiaa. Kyllä
minä ymmärrän ja minulla on hurjiakin unelmia.
Kuitenkin keksin niille tavoitteille myös
varasuunnitelmat, koska en kuvittele että olisin
parempi kuin kaikki muut.
Jos siivojia ei olisi, hukkuisi Suomi paskaan.
Ja muuten jos kaikki opiskelisivat Amk tai Yliop.
niin palkkataso olisi aika matala.
Sitäpaitsi se on jokaisen valinta haluuko
luuseriksi tai ei.
Ja mikä on luuseri?