pelottaa synnytys!

Olen yksivuotiaan pojan onnellinen äiti.
Pelkäsin hirveesti synnytystä mut se ei ollutkaan yhtään niin kamalaa ku olin kuvitellut.
Mulla supistukset tuntu enimmäkseen alaselän polttona. Oli kyllä aika kamalia mut kyllä sen kesti :) Kivunlievitystä saa kun pyytää.
Ponnistaminen ei sattunut yhtään,kesti 10 minuuttia. Koko synnytys noin 8 tuntia (laskettiin lapsiveden tulosta).
Toisilla synnytys paljon kamalampaa, toisilla helpompaa, ikinä ei voi tietää mut on se taatusti aina sen arvoista kun saa sen pienen oman lapsen syliinsä :) Mulle ei ainakaan kammoa jäänyt mut silti se tuttu pelko änkeää esiin kun ajattelen toista raskautta ja synnytystä. Se on kai ihan normaalia hiukan jännittää ja pelätä että miten kaikki sujuu.
Tsemppiä!

Tykinkuula tungetaan jalkovälistä läpi. Ei se paljoa kirpaise... Ota nauhuri mukaan, niin saat välilihan repeämisestä hauskan ääniefektin vaikka uuteen matkapuhelimen ladattavaksi.

Supistuksia ei pysty kait kukaan täydellisesti kuvailemaan. Toisilla ne tuntuu alavatsalla, toisilla selässä ja toisilla jaloissa.
Miltä synnytys tuntuu? En voi mitenkään sanoa, että huonolta tai pahalta, päinvastoin, on kipua, mutta koko ajan tiedät, miksi se on ja teet itse työtä sen kanssa.Jos poikkaset jalkasi, kipu on kova ja mietit tuleeko jalka koskaan entiselleen ja vaikka taablaisit kivun kanssa, ei sen voittamisessa ole tulosta, eikö? Synnytys on siksi niin eri juttu, tiedät, että siinä on lopputulos, joka on niin ihmeellinen:)Äidin vaisto saa synnytyksessä tekemään kaikkensa, että vauvalla on hyvä olla.Sitä on vaikea kuvata, itse käännyn ainakin synnytyksessä täysin itseeni ja koko muu maailma putoaa kelkasta ja se tuntuu ainutlaatuiselta:))Kivunlievitys on tänäpäivänä huippuluokkaa.Epiduraalin aikana olen nukkunutkin, joten ymmärrät varmaan, että ei silloin voi kovasti sattua.Raskauden yhdeksän kuukautta valmentaa tulevaa äitiä hyvin peloista huolimatta. Ehdit ajatella asian "puhki".Neuvolassa kannattaa puhua peloista ja ainakin Helsingin tilanne on se, että pääsee pelkopoliklinikalle, jossa käydään kätilön kanssa äidin toiveet läpi, kirjataan ne papereihin valmiiksi, lääkärikäynnille jossa katsotaan vauvaa, mittaillaan jms. ja synnytssaliin privaatisti, jossa voit tutustua laitteisiin jne.
Usein ihminen pelkää tuntematonta ja siksi nämä jutut vähentävät huomattavasti pelkoa.
Jos ja kuitenkin kävisi niin, että pelkosi ei katoaisi on keisarileíkkaus joissakin sairaaloissa mahdollinen.Ota selvää, lue paljon, (kuvia ei niinkään kannata katella, niissä näyttää paljon karmeammalta kun on, IHAN OIKEASTI)näin saat turvallisuuden tunnetta, kun tiedät.
Rohkeutta vauvan tekoon:)
ps.jos jotain kaipaan niin, nimenomaan sitä jännitystä kun lähdetään hakemaan uutta vauvaa ja kun se nostetaan rinnalle, sitä ei voita mikään tässä maailmassa ja siksipä,taidan ryhtyä siihen vielä kerran:D