Onko teitä ketään muita jotka kärsivät valtavasta lentopelosta?? Jos, niin mikähän mahtaisi auttaa kun lennon aikana tuntuu että taju lähtee kun edes ajattelee miten korkealla ollaan,korvat on nousun ja laskun aikana ihan sairaan kipeet,sit tulee ihan semmonen paniikki et pakko päästä ulos ja maan tasalle heti ja muutenkin koko lento on ihan kuolema x@
Että jos jollain on samanlaisia onkelmia niin vastailkaa ihmeessä! Kiitos ja kumarrus jos joku vaivautuu auttamaan...
Että jos jollain on samanlaisia onkelmia niin vastailkaa ihmeessä! Kiitos ja kumarrus jos joku vaivautuu auttamaan...
Vastaukset 40
Vanhimmat
Aiheesta ja osin aiheen vierestäkin on kirjoiteltu viimeksi paljon tuossa vähän alempana kohdassa "Kuinka moni pitää lentämistä turvallisena". Luepa ensin näkemykset sieltä ja yksilöi sen jälkeen vähän tarkemmin kysymyksesi.
Juu lueskelin niitä ja kärsin selvästikkin ahtaanpaikan kammosta!Juuri se tieto siitä että ei varmasti pääse ulos (meidän reissussa lähemmäs kuuteen tuntiin..)ahdistaa,ihmisiä koko kone täynnä,ikkunoista ei uskalla katsoa,sillä ollaan liian korkealla,pyörryttää..jne..
Auttaako tähän mikään,vai täytyykö tässä ihan tosissaan alkaa miettiä joko nuijanukutusta lennon ajaksi vai kenties koko reissun perumista..?!
Et kyllä ole ainut joka pelkää. Itse olen lentänyt n. 8 kertaa ja joka kerralla pelko vain pahenee, vaikka eikös sen pitäisi vähentyä? :( Olen itse keskustellut asiasta monen kanssa ja tuntuu, ettei sellaiset ihmiset millään ymmärrä pelkoani, jotka itse eivät pelkää. Minulla on todella paha ahtaanpaikan kammo ja tiedän sen olevan yksi syy lentopelkoon. Toinen on se, että pelkään tekniikan pettävän ja koneen tippuvan. Vuosi sitten tullessani kanarialta oli tulomatka yhtä helvettiä, koska oli pientä turbulenssia ja pelkäsin niin, että itkin melkein koko matkan. Mieheni yritti rauhoitella minun hokiessani vieressä, että en enää ikinä lennä jos ehjänä perille päästään! Nyt olemme kuitenkin varanneet maaliskuuksi matkan..lento ei onneksi ole "kuin" vajaa 4 tuntia mutta sydän alkaa hakata hermostuksesta jo ajatuksesta. Mutta kun ulkomailla on niin mukavaa, niin pakko yrittää kestää. En tosin tiedä miten selviän siitä..? Olen kyllä ajatellut, että varmaan pitää kohta hakea apua tuohon, ettei matkasta tule ihan katastrofi.
Tästä ei sinulle tainnut juuri apua olla, muuta kuin se, että tiedät ettet ole ainut joka pelkää...
Varsin usein lentopelko ja tuo ahtaanpaikan kammo sekoitetaan keskenään. Tapauksesi vaatisi vähän tarkempiakin selvityksiä mm. sitä, koetko noita oireita muuallakin kuin lentokoneessa, esim bussissa, teatterissa jne. ylipäänsä paikoissa, joista ei tietyn aikajakson puitteissa hyväksyttävästi voi lähteä pois. Olipa miten tahansa, voin vakuuttaa Sinulle, että tuo oireilu on loppujenlopuksi varsin yleistä eikä se sinällänsä ole vaarallista, kiusallista ja pelottavaa kylläkin. Äkkiseltään oireista päätellen voisi epäillä Sinun potevan joko ahtaanpaikan kammoa tai laaja-alaisemmin paniikkihäiriö syndromaa. Jos oireesi ovat niin voimakkaat, että vakavissasi harkitset matkan perumista niiden vuoksi, olen sitä mieltä, että Sinun kannattaisi keskustella asiasta avoimesti oman lääkärisi kanssa. Päinvastoin kuin vielä muutamia vuosia sitten, näitä ahdistustiloja pystytään hoitamaan täsmälääkityksen avulla, joka tehokkaasti lievittää oireita ja jopa poistaa ne kokonaan. Viimeisimpien tutkimusten mukaan oireyhtymän taustalla ovat tiettyjen, aivoissa vaikuttavien, välittäjäaineiden erittymiseen liittyvät häiriötekijät. Jos matkasi ajankohta on lähellä, ota kiireisesti yhteys omaan lääkäriisi ja kerro oireistasi ja omista tuntemuksistasi ja pyydä lääkitys matkan ajaksi.
Tuo sinun kirjotus on kuin olisin sen itse kirjoittanut!Me oltiin pari vuotta sitten reissussa ja etenkin tulomatka oli yhtä helvettiä.
Siinä muut yrtti rauhoitella että eihän tässä mitään jne,mutta eihän se mitään auttanu!Ja niin vannoin minäkin että kun täältä maantasalle pääsen,niin I-K-I-N-Ä en koneeseen enää astu!!
Mutta kuinkas ollakkaan..maaliskuussa olisi meilläkin reissu edessä...enkä liioin tiedä miten selviän siitä..:/ lento kun kestää 5h40min.
Ja kuten sanoit,niin ei sitä muut taida ymmärtääkkään miten joku voi tuommoista asiaa pelätä,kun myös ne kenen kanssa olen jutellut ovat olleet että:
"voi lentäminenhän on aivan mahtavaa,varsinkin nousut "... Mitäpä siihen sitten sanomaan,muuta kuin kuunnella naama valkosena ja kiittää luojaa että sitä ei tarvitse tehdä usein!heh..
Kyllä tuosta sinun tekstistä oli apua,nytpä tiedän ainakin ettäen ole ainut!
Itse kirjoitin aiheesta tuolla alempana nimimerkillä "lentokammo". Minullakin pelkkä ajatus lentämisestä saa sydämen pamppailemaan. Mutta nyt on kuitenkin matka varattu ja vajaan seitsemän tunnin lento edessä. Melkein meinasin perua reissun, mutta mutta... Jotenkin pelkoni on laantunut. Olen lukenut paljon netissä lentokoneiden tekniikasta ja varsinkin siitä koneesta (boeing 747) jolla olemme reissuun lähtemässä. Ja eniten on auttanut täältä saamani vastaukset, etenkin Hessun, joka on sinullekin vastannut. Kiitos vielä kerran sinulle Hessu!!!
Ja tuo lääkärin juttusilla käyminen ei varmaan ole pahasta, voi olla itsekin käyn ennen reissua...
joka lievitti myös pelkoani. Eli faktaa lentämisestä http://www.sllpilots.fi/public/faq.jsp
Lentopelkoon on kyllä ihan aihettakin; viikottain uutisissa kerrotaan pudonneista koneista. Entä sitten Finnairin luotettavuus. Läheltäpiti tilanteistakin on uutisoitu usein. On vain ajan kysymys milloin räsähtää. Pari vuotta sitten viikko ennen matkalle lähtöäni törmäsi kaksi konetta Sveitsin ilmatilassa. Sveitsin lennonjohto oli törttöillyt. Lentomme oli yli Bulgarian, Romanian yms. maiden, joiden lennonjohto ei minusta ole kovin luotettavaa. Olin koko matkan paniikissa, tunne oli, että voisin rynnätä koneesta ulos. Takana istui vielä naisia, jotka puhuivat Raamatusta ja Jumalan sanan tutkistelusta sekä Jumalan rangaistuksista ihmiskunnalle. Paluulennolla oli voimakasta turbulenssia, jonka aikana lentoemot tarjoilivat kahvia ym. virvokkeita. Keskustelivat, että nyt alkaa olla tosi...
vaarallista... Lopettivat sitten tarjoilut. Nykyisin hoidan lentopelkoani lääkityksellä. Minulla on monen vuoden lentokokemus, mutta lento lennolta olen pelännyt enemmän ja enemmän. Alkuaikoina jopa nautin suunnattomasti lentomatkoista. Mutta onneksi lääkitys auttaa, niin että voi matkustella.
Lehdessä oli joskus juttua, että Finnair järjestää kursseja lentopelosta kärsiville. Siellä käydään läpi lennon eri vaiheita, mistä tietyt äänet (kolahtelut?) kuuluvat ym.
Tsekkaa yhtiön sivut josko sieltä löytyisi infoa.
Nuo kurssit ovat todellakin varsin tehokkaita, jos kyseessä on selkeästi lentopelko, eli ihminen pelkää koneen hajoavan ja kuuntelee lennon ajan korvat tarkkana ja äärimmäisen keskittyneesti kaikkia ääniä, kolahduksia ja kellon kilahduksia säikähtäen jokaisesta äänestä erikseen. Jos pohjalla on tuo ahdistus, josta keskustelun aloittaja mainitsi, tilanne muuttuu sikäli, että kurssista todennäköisesti ei juuri ole hyötyä jos ei varmasti haittaakaan.
Nuo Finnairin kurssit olisi varmaan ihan hyviä, mutta niitä järjestetään tosi harvoin ja pienelle porukalle. Ja toinen este on hinta, n. 400 euroa...Ja kurssit järjestetään ilmeisesti pääosin pääkaupunkiseudulla.
Kursseja markkinoidaan pääasiassa yrityksille, joiden henkilökunnassa on lentopelkoa potevia ihmisiä, jotka joutuvat työnsä vuoksi kuitenkin lentämään. Kurssin aikana käydään läpi lennon aikana tapahtuvia normaalitoimia, joista aiheutuu ääniä ja tuntemuksia, kuten laskutelineiden aiheuttama kolina nousun ja laskun yhteydessä, siivekkeiden asettelusta johtuva jurina jne. jne.Lisäksi kerrotaan huoltotoiminnasta, lentoturvallisuusmääräyksistä, pilottien toiminnasta, varmistuksista jne. Kurssin hintaan kuului ainakin jossain vaiheessa myös lento-osio, jonka aikana asiat käytiin läpi myös käytännössä. Kuuntelin kerran työpaikallani kurssin esittelyn ja olen vakuuttunut, että kurssista on varmasti hyötyä henkilöille, jotka kärsivät puhtaasta lentopelosta. Hienoa muuten, että olet uskaltautunut tilaamaan matkan. Jokainen lennetty lento parantaa Sinun tilannettasi aivan varmasti ja tulet sen kyllä myös huomaamaan. Nuo ahdistuspohjaiset pelot ovatkin sitten vähän toinen juttu. On totta, että sellainen ihminen, joka ei omakohtaisesti ole siihen helvettiin päässyt/joutunut osalliseksi ei todellakaan voi kuvitella tuntemuksia. Itse henkilökohtaisesti lähes invalidisoiduin aikoinaan tuon lentopaniikkini kanssa, joten tiedän, mistä puhun. Tsemppiä vain kaikille ja kuten sanottu jos pelko tuntuu ylivoimaiselta, keskustelkaa siitä lääkärinne kanssa hyvissä ajoin ennen lähtöä.
taas yksi lentopelkokurssi, joka järjestetään Finnairin koulutuskeskuksessa. Kaiken muun lisäksi kurssi sisältää lennon edestakaisin johonkin Euroopan kohteeseen. Hinta ei ole paha.
Kurssit ovat aina tupaten täynnä ja useimmat saavat siellä helpotusta pelkoonsa.
Kiitos Hessu sinulle (ja kaikille muillekkin!)todella paljon kun olet viitsinyt vastata!!Vielä jos saan kysyä tuosta kun kirjotit että sinä itse aikoinaan lähes invalisoiduit lentopaniikin kanssa, niin haitko kylmästi lääkäriltä apua vai selvisitkö siitä muuten.
Itse en pysty pitkien välimatkojen vuoksi noille kursseille osallistumaan,joten täytyy yrittää jotain muuta.Osaatko sanoa tekisivätköhän pelkät matkapahoinvointi lääkkeet lentoa yhtään helpommaksi?
Jouduinhan minä käymään lääkärissä ja sain sitten lääkityksen, joka poisti ongelman. Minunkin ongelmani oli se, ettei kyseessä ollut pelkkä lentopelko, josta kyllä voi selvitä keräämällä oikeaa tietoa lentämisestä ja vaikkapa noilla kursseilla, vaan tuo "ahtaanpaikan kammo". Sille ei kyllä ilman sopivaa lääkitystä voi juurikaan tehdä mitään. En usko matkapahoinvointiin tarkoitetun lääkityksen auttavan. Tilannetta pahensi ainakin omalla kohdallani kahvi ja cola-juomat selvästi, joten niitä ainakin kannattaa vältää lennoilla. Kehoittaisin Sinua kuitenkin käymään lääkärissä. Se on helpoin ja turvallisin tie. Saatko noita oireita muualla, kuin koneessa?
Oireita on kyllä muuallakin ja varsinkin silloin kun kyseessä on tilanne josta tiedän että en varmasti pääse/(tai edes näe) ulos juuri silloin kun sitä itse haluan.
Mutta mitä tuohon lentämiseen tulee,niin jotenkin ajattelisin niin että isommassa koneessa olisi hieman "helpompi" olla, kuin mitä sellaisessa pienessä joka on kuin linja-auto nostettuna 15:km:n korkeuteen ja jossa matkustajat suurin piirtein puhaltavat toistensa niskaan kun on niin ahdasta..
Mutta ennen kuin marssin lääkärin juttusille,niin kysyisin sinulta vielä näistä lääkkeistä,että otetaanko niitä vain lennolle vai syödäänkö niitä koko reissun ajan vai kenties jatkuvasti? Ja mahdollisia sivuvaikutuksia? (tyhmiä kysymyksiä ehkä,mutta kaikki täytyy selvittää..)
lääkkeet otetaan ennen matkaa ohjeen mukaan. Niitä ainakin minä sain terveyskeskuslääkäriltä. Ensin minulta otettin monenlaisia labranäytteitä, tsekattin kilpirauhasten toiminta ym. Mitään fyysistä vikaa ei löydetty... Pillereiden kanssa ei saa nauttia alkoholia.
Tarkkaa vastausta lääkityksen tarpeesta on mahdoton antaa näin keveillä tiedoilla. Kysyin onko Sinulla näitä tuntemuksia muuallakin, kuin koneissa siksi, että pyrin hahmottamaan laajemmin ahdistuneisuutesi laatua. Usein tämän tyyppiset ongelmat saattavat esiintyä lisämausteina esim. paniikkihäiriö oireyhtymään sairastuneilla henkilöillä, jolloin kohtauksenomaisia ahdistuneisuusoireita yleensä ilmenee paitsi ahtaissa tiloissa myös esim. väkijoukoissa, pitkissä kassajonoissa, teatterissa, elokuvissa, busseissa, juhlatilaisuuksissa jne. Siis ylimalkaan tilanteissa, joista on vaikea poistua kesken kaiken ilman hyväksyttävää selitystä. Jos kyseessä on tuo rajoittunut ahdistuneisuus esim. pelkästään lennoilla yms. lääkitys tarvitaan vain lentomatkan ajaksi. Tuolloin lääkityksenä kyseiseen oireiluun saattaisi olla jokin beettasalpaaja tai uuden sukupolven bentsodiatsepiini, kuten alprazolaami. Tässä tapauksessa lääkityksen määrääminen ja sitä kautta myös hoito on helposti järjestetty eikä asiaan liity riskejä eikä jatkuvan lääkityksen tarvetta. Jos taas kyseessä olisi tuo laajempi juttu, eli oireilu täyttäisi paniikkihäiriön tunnusmerkit, hoito pitäisi suunnitella paljon huolellisemmin ja todennäköisesti ainakin joksikin aikaa säännöllisenä.
Entäs jos kymmenen prosenttia matkustajista on lentopelkoisia. Yhden hysteria tarttuu kaikkiin. Kaikki lähtevät ryntäilemään kohti varauloskäytäviä. Henkilökunta ei ehdi jokaista pysäyttämään ainakaan ilman muiden matkustajien apua.
Eli lentopelkoisten määrä matkustajien joukossa tulisi tietää etukäteen ja voida rajoittaa. He ovat riski lentoturvallisuudelle siinä kuin päissään riehuvatkin.
Mulla on aina koneessa aivan fyysinen pahoinvointi, hiki pinnassa ja hyvin epämukava olo. Lokakuussa lensimme Turkkiin ja jo lentoasemalla oireet alkoivat. Mulle on aina sanottu, että ota konjakkia, se auttaa. En pidä konjakista, mutta nyt päätin ottaa aamukahvin sijaa konjakin ennen koneeseen menoa. Ihmeellistä, mutta totta, olo rauhottui pian ja otin koneessa heti toisen konjakin. Matka meni mukavammin kuin ikinä ennen, pystyin jopa syömään, mikä ei ole ennen onnistunut. Paluumatkalle tein saman konstin ja lento oli taas siedettävä. Kokeileppa sinäkin, jospa auttaisi!
tai tarjoa mieluummin noille pelkosille, niin ehkä lentoturvallisuuskin paranee. Mutta ei kolmatta :)
Joku ajatteli, että kaikki lentopelkoiset ryntäisivät koneen ovelle samaan aikaan. Siis mennäkseen minne?... Heh heh. Silloin kun minua pelottaa, en pääse liikkeelle suuntaan enkä toiseen. Pelko jähmettää minut.
Minäkin otan nykyisin koneessa konjakin. Se auttaa minuakin, sekä vatsaani että mieltä. Viimeksi kun lensin Espanjasta, pyysin tuplakonjakin. Siemailin sitä yhtä juomaani koko matkan, en ymmärrä, miten se riitti niin kauan. Hermoni pysyivät hyvin koossa. Laskeutumisvaiheessa tuuli ihan karmeasti, ja kone heilui hurjasti. Kaikki pariskunnat pitelivät toisiaan käsistä, paitsi minä ja poikaystäväni, me emme olleet saaneet vierekkäisiä paikkoja. Konjakin ansiosta älysin pelätä vasta viime metreillä, muutoin olisin varmaan jo laulanut pelosta.
..heh..eräs ystävä sitä minulle ehdottelikin että ei muutakun "vedät pään täyteen" siinä lennolla niin kyllä se siitä. Juupa juu ja sitten ollaan krapulassa koko viikko..heh..heh..
Mutta ihan tosissaan,kyllä siinä on varmaan perääkin se yksi konjamiini auttaa ns "rentoutumaan"..itselläni vaan on todella huono "viinapää" että taidan tyytyä vain vierustoverilta sitä maistamaan.. :)
On aivan totta, että konjakin juominen auttaa. Itse pidin aikoinaan itseni ilmassa konjakeilla useita kertoja. Ongelma siinä vain on se, että kun tuo kammo on tarpeeksi syvä siinä ei yksi eikä kaksi konjakkia vielä tunnu missään, vaan niitä tarvitaan useita. Pitkällä lennolla tuon humalan ylläpito täytyy sitten vielä pystyä turvaamaan, sillä jos lentokänni pääsee laskun puolelle olo muuttuu todella pahaksi. Hommassa on tietenkin vielä se huono puoli, ettei kanssamatkustajilta eikä matkustamohenkilökunnaltakaan juuri sympatioita heru enää sen jälkeen, kun he toteavat humalatilasi. En suosittele.
Koska suomen kielessä on ryhdytty käyttämään vierasperäistä passiivia, en hoksannut, tarkoititko minun känniäni vai yleensä ihmisten känniä...
Minä olen juonut korkeintaan kaksi konjakkia per lento, (yleensä vain yhden) ja koska olen myös syönyt, humalaksi tilaani en ole koskaan voinut kutsua. Viime lennolla pyysin siksi tuplan, että minua alkoi pelottaa jo lähtiessä, kun vielä istuimme kentällä. Syitä oli kaksi: poikaystäväni vieressä istui hermostunut mies, ja poikaystäväni totesi (mies ei puhunut suomea) että hän taitaa pelätä. Se tarttui minuunkin sitten. Ja toinen syy oli se, että ohjaamosta kerrottiin, että nyt meillä on vastassa voimakas vastatuuli. Minä hölmö kuvittelin sen tarkoittavan valtavia kenguruhyppyjä aina Suomeen saakka. Pientä värinäähän se vain olikin...
Konjakki auttaa myös vatsakipuihin, joita saan aina lentokoneessa, ilmeisesti korkeuden vuoksi.
Minäkään en suosittele konjakkia niille, jotka eivät pysty kontrolloimaan mukiensa määrää.
En toki tarkoittanut Sinua, vaan pikemminkin omakohtaisia kokemuksiani tuosta alkoholilla tapahtuvasta itsehoidosta. Siinä kun tuppaa käymään aina niin, että annosta joutuu nostamaan kerta toisensa jälkeen ja lopputulos ei ole kyllä kaksinen.
No sitähän minäkin, ettei yhdestä tai edes kahdesta konjakista vielä kovin känniin pääse.
Tuosta pelkäämisestä vielä. Usein väitetään, että tieto vähentäisi pelkoa. Phah. Olin kerran töissä sellaisessa paikassa, missä sain aimoannoksen lentokoneisiin ja ilmailuun liittyvää tietoa, ja siitähän se minun pelkoni on lähtenytkin liikkeelle. Jossain vaiheessa olin lentämättä nelisen vuotta, koska en uskaltanut.
Pelkoni pysyi hyvin hallinnassa joitain vuosia, mutta muutama vuosi sitten, kun lensin Kreetalta Suomeen, kone nousi vasten ukkosmyrskyä. Sitä valkoisten kasvojen määrää siellä koneessa! Lapset olivat itkeneet ja ihmiset kiljahtelivat kauhusta, kun kone heittelehti sivusuunnassa. Minä puhaltelin paperipussiin, ja sain viimein lentoemännän viereeni rauhoittelemaan. Istuimme koneen viimeisellä penkillä, ja siellä perässähän se vasta heittääkin. Vieressäni oli tyhjä penkki, ja sanoin vielä sattumalta kentällä poikaystävälleni, että tuohon istuu varmaan lentoemäntä. Ja istuihan hän sitten kun näki, miten pelkäsin.
Outoa on se, että vieraan ihmisen rauhoittelu auttoi paremmin kun tutun.
Vieläkin huvittaa se, kun joku ajatteli, että kaikki pelkääjät ryntäisivät koneen ovelle samaan aikaan! Silloin kun pelkään, minä jähmetyn penkilleni. Vaikka pompotus olisi pientäkin, joudun keräämään rohkeutta mennäkseni edes veskiin. Sitten olen ylpeä: minä liikuin!
Lohdutuksen sanaa: olen myöskin eräs pelokas. Ja jotenkin olen yrittänyt myös analysoida lentopelkoani...Pahinta lentäminen on pimeässä, kun ei edes ole mahdollisuutta tarkkailla kauniita pilvipumpuleita tai muuta maisemaa. Siinä sitten keskittyy kuuntelemaan jokaikistä kolahdusta ja tarkkailemaan lentoemojen käytöstä. Edellinen lentoni tuossa muutama päivä sitten oli juuri tuollainen. Se mitä siinä oikeastaan pelkää on se "pahin vaihtoehto", että koneeseen tulee tekninen vika (pelko suurinta nousuissa ja laskuissa ja jos on ilmakuoppia) ja sehän on selvää että jos niin käy, se on menoa...Ajatuskin siitä että oman elämänsä antaa ikään kuin "vieraisiin käsiin", kapteenin, tekniikan vietäväksi -se siinä hirvittää. Jonkinlainen kontrollikompleksi siis, ettei itse pysty hallitsemaan tilannetta, ettei pääse hyppäämään pois. Uskoisin että auttaisi jos ottaisi selvää lentämisen tekniikasta, turvajärjestelmistä, mitä nousemisessa tai laskeutumisessa oikeastaan tapahtuu. Saisipa vaikka faktatietoa joltakin lentokapteenilta...Vaikka tosiaan on olemassa sekin mahis, että jotain menee pieleen jo maankamaralla, pahimpia onnettomuuksia on sattunut juuri kiitotiellä kun lennonjohto on tehnyt virhearvioita. Sitä jossittelee mielessään koko lentomatkan ajan...
Mutta minua auttaa lasillinen viiniä hitaasti siemailtuna, tulee raukea olo ja liiallinen tarkkaavaisuus herpaantuu =)
Olin viime vuonna ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Olin aina unelmoinut pääseväni koneeseen. Sitte se päivä koitti ja ajattelin että nyt sitte nautin täysin siemauksin. Jo lentokentällä oli sellanen vähän outo olo...en tiedä oliko se jännityksestä johtuvaa tai olinko vain väsyksissä mutta tuntui että sydän hakkasi nopeammin.
Sitte päästiin koneeseen sisään ja kone lähti rullaamaan ja heti kun se nousi lentoon mun oireet alko. Mun mielestä ne ei mistään lentopelosta johtunu mutta en sitte tiedä. Pyörrytti ku koko ajan noustiin korkeammalle ja korkeammalle. Ikkunasta ei pystyny kattomaan ku huippas. Sydän löi ihmeellisesti ja jätti niinku lyöntejä väliin ..tai siltä ainaki tuntu. Oon täysin terve että mitään sairautta ei ole.
Säikähdin oikeasti tosi paljon ja luulin että saan jonku kohtauksen...ja oon tosiaan 18 vuotias. Melkein koko lennon ajan oli outo olo. Mutta kyllä se sitte helpotti ku oltiin päästy lentokorkeuteen ja ei enää noustu. Paluulennolla pelkäsin koneen nousua, mutta yritin ottaa rauhallisesti ja suljin silmäni...kyllä se siitä sitte meni ja pystyi jo nauttimaan lennosta. En tosiaan tajua mistä noi oireet tuli mutta oli todella inhottavaa...ehkä kuitenki sitte jännitin sen verran että tuntu pyörryttävältä. Laskun aikana ei tuntunu enää mitään. Mutta en kuitenkaa kärsi lentopelosta millään lailla, mielestäni koneessa on kivaa olla mutta ajattelin vain kertoa noista tuntemuksista.....
Ihan samalta tuntuu minustakin,paitsi että tuollainen olo on koko lennon ajan.. :@ siinä sitten yrittää paperipussiin hengitellä.
Itselläni osasyynä oli 100%:sti jännittäminen,sillä olin täysin kauhusta kankeana kun koneeseen noustiin..ja mikäli olisin voinut niin olisin pyörtänyt kentältä takaisin että en lähdekkään!
Yhden konjakin ottaminen on varmaan ihan hyvä kikka ottaa rentoutumiseen, mutta ei kannata ottaa sen enempää, ettei synny väärinkäsityksiä. jokainen on erilainen, mutta toisilta saattaa pelon takia mennä viinan kanssa överiksi ja käyttäytyminen muuttuu sellaiseksi ettei pysy enää kontrollissa oma käytös ja tekemiset ja saattaapa jopa vaarantaa oman turvallisuutensa. Ja laskun jälkeen tuleekin sitten varoituslappu lentoyhtiöltä ettei tarvitse tulla paluulennolle huonon käytöksen takia.
Minun vinkki on, että kannattaa kertoa lähtiessä matkustamohenkilökunnalle lentopelostaan. He ovat koulutettu työhönsä ja tietävät aika paljon lentokoneista. He ovat ensisijaisesti koneessa matkustajien turvallisuuden takia ja toissijaisena tulee juomakärryjen työntäminen. Jo senkin takia kannattaa pelosta kertoa, että jos sitten pökertyy pelosta, niin tietävät helpommin syyn tapahtuneeseen ja miten asiassa toimia. Matkustamohenkilökunta osaa varmasti myös vastata joihinkin teknisiin kysymyksiin, tai ainakin sitten voivat käydä kysymässä kapteenilta.
Jos korkeus pelottaa, kannattaa sulkea ikkunaläpät alas, niin ettei tarvitse katsella korkeuksista ja muutenkin ehkä pyytää käytävä paikkaa. Jos nousu pelottaa, kannattaa pyyttää paikkaa etuosasta.
Kannattaa seurata turvaesitystä, siinä näytetään kaikki tärkeimmät ja kannattaa tutustua myös turvaohjeeseen istuintaskussa.
Olen työskennellyt myös ulkomaalaisissa lentoyhtiöissä ja sillä tapaa päässyt näkemään mm.miten koneita huolletaan, ja voin sanoa että se on aivan loistavaa Suomessa. Suomessa ei yksinkertaisesti päästetä konetta lentoon jos se on lentokelvoton. Jos, kone on myöhässä teknisen vian takia, ei siitä kannata huolestua, koska se tehdään vain sen takia, että sillä olisi turvallista lentää.
Myös mitä tulee lentäjien luottamiseen, niin kyllä he tietää mitä tekevät. Jos on liian huono sää laskeutua jonnekin, he tietävät jo valmiiksi varakentän.
Mielestäni lentopelko on ihan ymmärrettävää, eikä kenenkään pitäisi sitä väheksyä. Olen tavannut monta ihmistä, jotka eivät ole yksinkertaisesti kyenneet lähtemään lennolle pelon vuoksi, eli jos pelko on liian kova, kannattaa se myös itselleen myöntää.
Vaikea sanoa, mikä olisi paras lääke lentopelkoon, ehkä lennon mittainen keskittyminen muihin asioihin ja useasti lentäminen?
Itse lennän henkilökuntana, ja törmään lentopelkoisiin matkustajiin tuon tuostakin. Valitettavasti mitään yhtä "ainoaa oikeaa" parannuskeinoa ei siihen ole, osalle se on tottumiskysymys, osalle esim. Finnairin järjestämä kurssi auttaa, osan oloa helpottaa kun kohdistaa katseensa koneen sisällää kauempana olevaan pisteeseen ja hengittää syvään ja rauhallisesi... Konsteja on yhtä monia kuin on matkustajiakin. Tuossa eräässä viestissä oli hyvä linkki josta kannattaa käydä lukemassa lentämiseen liittyvistä asioista!
Muutamasta seikasta kommentoisin: yksikään suomalainen ammattipilotti ei lähde liikkeelle koneella, jossa on jotain lentoturvallisuuden vaarantavaa vikaa. Mielummin myöhästytetään lähtöä tunteja kuin otetaan riskejä. Ja turbulenssia pelkääville: se on epämukavaa, muttei vaarallista kunhan muistaa pitää sen turvavyön kiinni edes löysästi kun istuu paikallaan. Turbulenssin osuessa kohdalle voi vaikka ajatella kuoppaista mökkitietä jota autolla ajelee, ei se ole sen kummempaa, tässä ei vain kuoppia näe. Muttei sen vaarallisempaa.
Ja omalta kohdaltani voin sanoa, että juttelen lentopelkoisten matkustajien kanssa erittäin mielelläni lennon aikana, eli mitä tahansa kysyttävää tulee, niin käänny rohkeasti vain miehistön puoleen vaikka kysymys itsestäsi tuntuisi miten tyhmältä. Lentopelko on "arkipäiväisempää" kuin luullaankaan, se on jo hyvä merkki että sen itse uskaltaa myöntää! Se on jo iso askel eteenpäin ja se toinen askel on sitten aina jo helpompi.
Mukavia lentoja teille kaikille!
Kuten äsken kirjoitinkin Hessulle, sain kerran todella hyvää tukea eräällä Finnairin lennolla lentoemännältä.
Tuosta turbulenssista. Se on isoin asia jota minä pelkään. Ymmärrän ne ilmakuopat, se on tosiaan kuin kuoppaisella tiellä ajamista. Mutta olen tietävinäni, että oikein isossa turbulenssissa kone voi kääntyä ympäri, ja sitten se on menoa. Totta vai tarua? Ja kuinka usein koneet törmäävät niin valtaviin turbulensseihin?
Ja entäs kun laskeudutaan oikein kovassa tuulessa. Minua on aina kiinnostanut, mikä konetta vetää kiitotietä kohden. Viimeksi kun lensin, Helsinki-Vantaalla oli kauhea tuuli, ja laskeutuessa tuntui, että tuuli vei konetta sivusuunnassa. Monia pelotti, minä olin onneksi liian väsynyt pelkäämään ja ennätin pelätä vasta viime metreillä.
Onko se jokin automaatti, joka huolehtii, että osutaan sinne minne pitää, vai lentäjäkö siellä on silmä tarkkana?
Ensinnäkin noista turbulensseista. Todella kunnon kuopista pääsee useimmiten nauttimaan isojen vuoristojen yläpuolella. Esimerkiksi Uralin ylitys saattaa joskus nostaa kokeneemman matkustajankin päivälliset kurkkuun, kun jumbo tipahtelee kymmenien metrien ilmakuoppiin. Rytinä, pauke ja tärinä on todella hermoillekäypää. Parhaat kiksit syntyvät, kun kone putoilee sarjassa eli kuoppia on useita peräjälkeen. Mitään vaaraa noihinkaan tilanteisiin ei kuitenkaan liity. Koneet kestävät ne kyllä. Pahimmat pyörrealueet ovat kuitenkin hyvissä ajoin ohjaamossa tiedossa ja ne kierretään joko nostamalla tai laskemalla kone turbulenssirintaman ylä- tai alapuolelle tai kaartamalla virtausalueen ohitse. Nuo ääri-ilmiöt, joista mainitsit voisivat ehkä tapahtua kokemattomalle pienkoneen pilotille voimakkaissa ukkosrintamissa tai tietysti elokuvissa.
Tuo sivutuuleen laskeutumisjuttu onkin sitten hyvin koneorientoitunut juttu. Jos puhutaan perinteisistä matkustajakoneista esim MD93 tai vanha DC9, joita ohjataan vielä perinteistä ratinpuoliskoa (ohjaussauvaa) käyttäen homma tapahtuu pelkistettynä siten, että kone tuodaan kiitoradalle sellaisessa kulmassa, että koneen moottorien ja painovoiman sekä tuulen yhteisvaikutus painaa koneen massaa kiitoradan keskiviivan suuntaan. Tuulenpyörteiden vaikutukset korjataan sauvalla samaan tapaan kuin luisuun lähtevä henkilöauto. Huomionarvoista on, että näissä konetyypeissä lentäjällä on suora kontakti vipujen ja vaijereiden kautta peräsimiin, mikä mahdollistaa nopeat korjaukset reaaliajassa. Uusimmissa koneissa kuten Airbussit,joissa konetta käsketään joystickilla tietokonepelin tapaan, homma meneekin sitten hyvin pitkään tietokoneiden varassa. Jopa laskeutuminen voidaan hoitaa täysin automaattisesti, mikä tarkoittaa sitä, että tietokone laskee vallitsevien sääolosuhteiden ja lähestymisparametrien pohjalta oikean linjan ja tekee laskeutumisen. Näitä tietokonepohjaisia koneita voidaan ohjata ainoastaan tietokoneen läpi, eli kaikki ohjauskomennot tulee antaa tietokoneelle, joka käynnistää sitten toiminnot sille tehdyn ohjelmalogiikan mukaisesti. Jos nyt kone lähestyy kenttää pyörteisessä sivutuulessa ja koneeseen iskee tuulenpuuska, tietokone tunnistaa koneen heilahduksen ja pyrkii korjaamaan sen automaattisesti. Mikäli korjausliike ei tuota haluttua vakautta lentäjien ainut tehtävä on suorittaa ylösveto ja tehdä uusi lähestyminen. Toisin sanoen lentäjät eivät enää pysty "perstuntumalla" tekemään viimehetken korjausliikkeitä (viive on liian suuri, koska ne pitäisi tehdä tietsikan läpi) vaan ainut ratkaisu on todella laskeutua uuden lähestymisen jälkeen.
Ilmassa ei ole kuoppia, vaan ne ovat ilman pysty- tai vaakasuuntaisia virtauksia.
Kertomuksesi lentokoneen ohjaamisesta on täyttä soopaa.
Mielestäni tuo sana ilmakuoppa kuvaa tilannetta varsin hyvin. Tiedän kyllä, että kyse on noista horisontaali- ja vertikaalivirtauksista tai pikemminkin pyörteisistä sellaisista. Tarkoitukseni ei ollut alkaa järjestämään tällä palstalla eri konetyyppien perämieskursseja, joten käsittelin aihetta hyvin ylimalkaisesti. Jos asiavirheitä "soopaa", niin yksilöi tarkemmin ja korjaa ole hyvä.
Jos laskeuduttaessa on sivutuulta, kone ohjataan laskuun vähän sivuttain. Tässä on kuva siitä:
http://www.airliners.net/open.file/308595/M/
Tässä vielä parempi kuva:
http://www.airliners.net/open.file/393754/M/
Toivottavasti linkki toimii. Ilmiön englanninkielinen nimi lienee crabbing.
Mistäköhän lentopelko yleensä johtuu? Minun kohdallani pelkoa eivät ole mitkään selittelyt poistaneet. Hoidoiksi on ehdotettu konjakkiryyppyä, lääkitystä ja Finnairin omia kursseja. Kyseessähän on mielensairaus, niin onko hoidoksi olemassa terapioita?
Tsorgen, että näin naurattaa, mutta en minä lentopelkoani koskaan ole mielensairaudeksi luokitellut. Kyllä minä ihan oikeaa vaaratilannetta eli tippumista pelkään. Voihan jollain tietenkin liittyä siihen tilanteeseen esim. tuota jo mainittua suljetunpaikankammoakin ja mitä milloinkin.
että lentopelko olisi mielisairaus. Mutta korvien välissä se on. Useat pelot on itse opittuja, oikealla hoidolla ne voi opettaa - toivottavasti - myös pois.