miten tabletin

se on vaan tekniikkalaji eli opettelua vaatii ja kissan tuntemusta. Itse annan aina mieluiten lääkkeet tabletteina, silloin kun niitä joudun antamaan. Nesteiden kanssa voi olla varma, että osa lääkkeestä on lopulta ihan muualla kuin kissan vatsassa. Ruokaan sekoitetun lääkkeen kissat yleensä haistaa ja maistaa ja jättää syömättä ja jos se ei syö koko määrää (olkoon vaikka kuinka vähän), ei myöskään lääkitys ole oikea. Osa lääkkeistä aiheuttaa myöskin limakalvoille reaktion (kuolaamista) eikä kissa syö ruokaan sekoitettua lääkettä. Joissain lääkkeissä on pintaan tehty "kuori", koska lääke maistuu pahalle tai aiheuttaa reaktion. Jos tuollaisen lääkkeen annostus on pienempi se joudutaan halkaisemaan ja suojausta ei enää ole. Silloin tabletin halkaisupintaan voi laittaa vähän voita ennen antamista.

Olen opettanut kissoilleni (ja opetellut itsekin) lääkkeen antamisotteen, eli laitetaan pikkusormi ja nimetön kissan niskan molemmin puolin (riipuen onko vasuri vai oikeakätinen) kämmen eteenpäin. Otetaan etusormella ja peukalolla kiinni kissan korvasta (näin se ei rimpuile vastaan helposti), taivutetaan päätä hiukan taaksepäin ja toisella kädellä pudotetaan tabletti kissan suuhun niin taakse kuin sen saa. Kun pää taipuu kissan suu avautuu ja kieli nousee takaosastaan niin, ettei tabletti mene henkitorveen edes vahingossa. Mitä taaemmas tabletin saa, sen varmemmin se nielaistaan eikä sylkäistä ulos:-)

Tätä otetta voi harjoitella ilman tablettia kuivaharjotteluna.

mamma40 kirjoitti:

se on vaan tekniikkalaji eli opettelua vaatii ja kissan tuntemusta. Itse annan aina mieluiten lääkkeet tabletteina, silloin kun niitä joudun antamaan. Nesteiden kanssa voi olla varma, että osa lääkkeestä on lopulta ihan muualla kuin kissan vatsassa. Ruokaan sekoitetun lääkkeen kissat yleensä haistaa ja maistaa ja jättää syömättä ja jos se ei syö koko määrää (olkoon vaikka kuinka vähän), ei myöskään lääkitys ole oikea. Osa lääkkeistä aiheuttaa myöskin limakalvoille reaktion (kuolaamista) eikä kissa syö ruokaan sekoitettua lääkettä. Joissain lääkkeissä on pintaan tehty "kuori", koska lääke maistuu pahalle tai aiheuttaa reaktion. Jos tuollaisen lääkkeen annostus on pienempi se joudutaan halkaisemaan ja suojausta ei enää ole. Silloin tabletin halkaisupintaan voi laittaa vähän voita ennen antamista.

Olen opettanut kissoilleni (ja opetellut itsekin) lääkkeen antamisotteen, eli laitetaan pikkusormi ja nimetön kissan niskan molemmin puolin (riipuen onko vasuri vai oikeakätinen) kämmen eteenpäin. Otetaan etusormella ja peukalolla kiinni kissan korvasta (näin se ei rimpuile vastaan helposti), taivutetaan päätä hiukan taaksepäin ja toisella kädellä pudotetaan tabletti kissan suuhun niin taakse kuin sen saa. Kun pää taipuu kissan suu avautuu ja kieli nousee takaosastaan niin, ettei tabletti mene henkitorveen edes vahingossa. Mitä taaemmas tabletin saa, sen varmemmin se nielaistaan eikä sylkäistä ulos:-)

Tätä otetta voi harjoitella ilman tablettia kuivaharjotteluna.

Ja pieni puhallus kissan nenään,( kun pilleri on suussa) auttaa myös. LIsäksi voi hieman provosoida kissaa nielemään silittämällä kurkkua. Mamman antama ohje on jo sinällänsä erinomainen, kyllä kaikille kissoille pillerin alas saa.
JA anna kissallesi jotain herkkua " rääkkäyksen" jälkeen. Saat nopeammin leppymään

maria kirjoitti:

Ja pieni puhallus kissan nenään,( kun pilleri on suussa) auttaa myös. LIsäksi voi hieman provosoida kissaa nielemään silittämällä kurkkua. Mamman antama ohje on jo sinällänsä erinomainen, kyllä kaikille kissoille pillerin alas saa.
JA anna kissallesi jotain herkkua " rääkkäyksen" jälkeen. Saat nopeammin leppymään

Pienen ikäni olen kaikenlaisia eläimiä käsitellyt, kissa minulla on ollut 8-vuotta, eli kokemuksen ja taidon puute ei tässä tapauksessa ole kyseessä kun tabletin anto takkuaa.

Vanhempi kissani puree surutta sormeen (oikein kunnolla!) jos sille yrittää tablettia antaa. Ja tabletin kurkkuun pudottaminen... unta vain meidän tapauksessa! Sinä ei auta mitkään erikoiset tai tavanomaiset otteet, kokeiltu on monta kertaa. JOS onnistun saamaan tabletin kissan kurkkuun, se MUKA nielaisee sen ja juoksee sitten sängyn alle kakomaan tabletin pois kurkustaan...

Nuorempi on äärimmäisen voimakas ja suuri kissa, sen piteleminen vie jo niin ison osan koko hommasta, ettei tabletin anto käy tuosta vain. Tämä katti on kyllä siinä mielessä helpompi, ettei pure niin lujaa sormeen, eikä "valenielaise". Tietysti kissan suuri koko on siinä mielessä eduksi, että myös sen suu on isompi, joten sinne on helpompi saada tabletti ja sormet ;)) Jos sille tabletin saa tarpeeksi syvälle kurkkuun, on homma sitä myöten selvä.

Ostin eläinlääkäriltä tablettipihdit, ei tarvitse tunkea sormia kissan suuhun purtavaksi. Eläinlääkäri kyllä sanoi, että pihdit menevät helposti rikki kissan hampaissa. Mutta kokeilenpa nyt kuitenkin! Keväällä yritetään taas matolääkettä tabletin muodossa :) Jos ei pihdeillä onnistu, liotan tabletin veteen ja ruiskulla kissan suuhun.

Meillä ei onnistu millään tuo tablettien laitto suuhun joten esim. axilur, joka taitaa olla aika hajuton ja mauton, pyöritellään joko maksamakkarapallon sisään tai samanlaisen koostumuksen omaavan (kuin maksamakkara) kissan ruoan sekaan. Ne sitten syödään hyvällä mielellä, tosin yhden pillerin minä aina laitan neljään osaan, koska jos pilleri on ruokapallon sisällä liian suuri niin sitten sitä ei syödä. Tosin maksamakkarasta saattaa mennä maha sekaisin.