Kun näkyy olevan väittelyä asiasta, että voiko luopua velallisena perinnöstä tai testamenttisaannosta, niin mitenhän asia oikein on?
Velkojat eivät ole puuttuneet asiaan, kun perillinen luopui perinnöstä heti perinnönjättäjän kuoltua omille perillisilleen. Luopui lapsilleen ja sanotaan, että silloin ei velkojat pääse perintöä ulosmittaamaan.
Jos taasen velkoja kerkiää ennen vekomuksellaan, ennen kuin on velallinen luopunut, niin sitten ei voi enää luopumisella säästyä ulosotosta.
Sellainenkin teoria on, että jos luopuu perinnöstään pesään tai toiselle perilliselle, niin silloin velkoja voi ulosmitata perinnön.
Tiedän tapauksen, että on velallinen päässyt velkajärjestelyynkin, vaikka perintö oli tulossa, mutta hän oli määräten kolmelle lapselleen luopunut perinnöstä, joka oli tulossa testamentilla lapsettomalta sisarelta.
Mistä johtuu, että oikeusoppineiden kannanotot eroavat käytännöstä, miten tuo luopuminen voidaan tehdä ja miten sen esim. verottaja huomioi?
Ja vielä, voiko osallistua kuolinpesän asioihin kuten pesänselvityskokouksiin, kun on luopunut saannostaan - perinnöstä/testamenttisaannosta?
Velkojat eivät ole puuttuneet asiaan, kun perillinen luopui perinnöstä heti perinnönjättäjän kuoltua omille perillisilleen. Luopui lapsilleen ja sanotaan, että silloin ei velkojat pääse perintöä ulosmittaamaan.
Jos taasen velkoja kerkiää ennen vekomuksellaan, ennen kuin on velallinen luopunut, niin sitten ei voi enää luopumisella säästyä ulosotosta.
Sellainenkin teoria on, että jos luopuu perinnöstään pesään tai toiselle perilliselle, niin silloin velkoja voi ulosmitata perinnön.
Tiedän tapauksen, että on velallinen päässyt velkajärjestelyynkin, vaikka perintö oli tulossa, mutta hän oli määräten kolmelle lapselleen luopunut perinnöstä, joka oli tulossa testamentilla lapsettomalta sisarelta.
Mistä johtuu, että oikeusoppineiden kannanotot eroavat käytännöstä, miten tuo luopuminen voidaan tehdä ja miten sen esim. verottaja huomioi?
Ja vielä, voiko osallistua kuolinpesän asioihin kuten pesänselvityskokouksiin, kun on luopunut saannostaan - perinnöstä/testamenttisaannosta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
>>Velkojat eivät ole puuttuneet asiaan, kun perillinen luopui perinnöstä heti perinnönjättäjän kuoltua omille perillisilleen. Luopui lapsilleen ja sanotaan, että silloin ei velkojat pääse perintöä ulosmittaamaan.>Jos taasen velkoja kerkiää ennen vekomuksellaan, ennen kuin on velallinen luopunut, niin sitten ei voi enää luopumisella säästyä ulosotosta.>Sellainenkin teoria on, että jos luopuu perinnöstään pesään tai toiselle perilliselle, niin silloin velkoja voi ulosmitata perinnön.>Tiedän tapauksen, että on velallinen päässyt velkajärjestelyynkin, vaikka perintö oli tulossa, mutta hän oli määräten kolmelle lapselleen luopunut perinnöstä, joka oli tulossa testamentilla lapsettomalta sisarelta.>Mistä johtuu, että oikeusoppineiden kannanotot eroavat käytännöstä, miten tuo luopuminen voidaan tehdä ja miten sen esim. verottaja huomioi? >Ja vielä, voiko osallistua kuolinpesän asioihin kuten pesänselvityskokouksiin, kun on luopunut saannostaan - perinnöstä/testamenttisaannosta
On oikein kirjallisesti luovuttu testamentilla tulevasta saannosta. Kuolinpesä riitautui ja luopujat ovat ajamassa omia etujaan siten, että heidän intressinsä toteutuisi ja pesänselvittäjä vielä avustaa kyseenalaisin keinoin.
Pesänselvittäjä on merkinnyt selvityskokoksen pöytäkirjaan mm. "Oikeudenomistajista olivat läsnä Malla Mällinen itse ja Ellu Mällisen sekä Kai Mällisen valtakirjalla (keksittyjä lastensa nimiä tässä joille luovuttu).
Ihmettelen miten on mahdollista noin ja on vielä velkajärjestely meneillään. Onko pesänselvittäjä menetellyt huolettomasti, kun toteaa vielä selvityskokouksessakin luopujan oikeudenomistajaksi?
Tekisi mieleni laittaa velkojille tuo pöytäkirja, jotta näkevät tuon luopumisasian. Ja voiko yleensä olla mahdollista, että joku pääsee lainvastaisista toimistaan kuin koira veräjästä?
Mikäli perittävä on tehnyt testamentin, jolla Malla on täysin syrjäytetty perinnöstä ja jonka Malla on hänen eläessään hyväksynyt (luopunut perinnöstä) ja testamentin moiteaika on umpeutunut ilman Mallan moitetta, ei Mallalla ole kuolinpesässä nk. jakoasemaa. Hänelle ei ole tulossa perinnönjaossa mitään. Siitä huolimatta hänellä saattaa tietyissä olosuhteissa olla lakimääräinen perillisasema nk. hallintoasema.
Tällöin hän kuitenkaan ei saisi toimia alaikäisten lastensa edunvalvojana perinnönjaossa.
Vaikea sanoa mitään varmaa näin ylimalkaisten tietojen perusteella.
Malla luopunut testaattorin kuoleman jälkeen testamenttisaannosta velkojiensa vuoksi perillisilleen, mutta osallistuu täysin pesän asioissa ja edustaa valtakirjalla perillisiään.
Ihmetyttää, että pesänselvittäjä hyväksyy ja kirjaa vielä pöytäkirjaan "itse ja lastensa valtakirjalla". Lapset ovat jo aikuisia lähes nelikymppisiä oikeudenomistajiksi sijaan tulleina perukirjaan merkittyjä.
Mikäli luopuu kuoleman jälkeen, ei ole vähäisintäkään asemaa pesässä. Periaatteessa tietenkin voi valtakirjalla edustaa sijaantoloperillisiä, mutta on kovin arveluttavaa.
Tällainen menettely olisi kyllä velkojien hyvä tietää. Ulosotossa tuollainen keinotekoinen luopuminen olisi mahdollista sivuuttaa.
Kyllä sijaantuloperillisten asiamiehenä saa kuolinpesässä toimia perinnöstä luopunut henkilö siinä kuin muukin valtuutettu.
Asiassa ei ole toimittu väärin.
Juuri näinhän kirjoitin. Mutta mikäli luopuja merkitään pesänselvityksessä tehtäviin asiakirjoihin oikeudenomistajaksi ja luopuja esiintyy hyvinkin aktiivisesti selvityksessä aikuisten jälkeläistensä puolesta, saattaisi ulosottomies pitää luopumista kenotekoisena järjestelynä.
Vääryyden ei pitäisi vesoa, mutta ilkeältä tuntuisi antaa ilmi. Väärin sekin on, että antaa vääryyden vesoa!