Onko minkään laista tietoa voiko päiväkodissa tai koulussa kuvata, ovatko ne julkisia paikkoja-
valokuvaaminen päiväkodissa
sallittua
445418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Saat kuvata missä vaan kunhan olet itse läsnä kuvaustilanteessa, ellei sitä ole nimenomaisesti laissa kielletty, kuten sotilasalueella. Eri asia on sitten kuvien julkaiseminen.
Oikeudeton kuvaaminen on kielletty esim. toisen kotona, mukaanlukien ok-talon piha-alue ja kerrostalon porraskäytävä. Et voi siis ottaa toisesta kuvaa vastoin hänen kieltoaan, olitpa itse (luvallisesti tai luvattomasti) hänen kotonaan tai kodin ulkopuolella. Pelkästään se, että olet itse kuvauspaikalla mukana, ei siis oikeuta kotirauhan piirissä olevan henkilön kuvaamiseen vastoin hänen kieltoaan.
>>Et voi siis ottaa toisesta kuvaa vastoin hänen kieltoaan, olitpa itse (luvallisesti tai luvattomasti) hänen kotonaan tai kodin ulkopuolella. Pelkästään se, että olet itse kuvauspaikalla mukana, ei siis oikeuta kotirauhan piirissä olevan henkilön kuvaamiseen vastoin hänen kieltoaan.
Rikoslain 24 luvun 6 § kuuluu:
"6 § (9.6.2000/531) Salakatselu. Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava"
11 §: "Määritelmä. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen."
Viittamassasi korkeimman oikeuden ratkaisussa kuvaaminen oli tapahtunut poliisilaitoksella. Jotta tällaisessa paikassa olevan henkilön kuvaaminen olisi kiellettyä, on LISÄEDELLYTYKSENÄ, että kuvaaminen tapahtuu henkilön yksityisyyttä loukaten. Tämä todetaan KKO:n ratkaisun perusteluissakin: ".. se (kuvaaminen) ei ollut loukannut poliisimiesten yksityisyyttä." Kotirauhan suojaamassa paikassa (kotona) kuvaaminen ei ole sallittua, jos asunnon haltija sen kieltää, koska se silloin on oikeudetonta. MOT.
Salakatselun osalta noudatetaan samaa periaatetta kuin salakuuntelun osalta. Henkilö, joka on saman keskustelun osapuoli sillä tavoin, että muillakin keskustelijoilla on aihetta odottaa tämän kuulevan keskustelun sisällön, ei ole salakuuntelua, vaan oikeutettua toimintaa.
M.O.T
Jos tämä kuvaaminen tai nauhoitus tapahtuu jonkun kotona, tällä asunnon haltijalla on oikeus se kieltää (vai väitätkö todella muuta?!). Jos se tapahtuu kiellosta piittaamatta, se on oikeudetonta. Esimerkiksi puhelinkeskustelun nauhoittaminen on kyllä luvallista (jopa toisen keskustelijan tietämättä). Presidentti Koivistohan tunnetusti harrasti sitä. Mutta jos sinä olet vieraana minun kodissani, et kyllä täällä vastoin minun kieltoani kuvaa tai nauhoita mitään. Jos sen teet, teet sen oikeudettomasti ja syyllistyt lain vastaiseen tekoon. ONKO TÄTÄ NOIN VAIKEA YMMÄRTÄÄ!?
Asia on toinen, jos kuvaaminen/nauhoitus tapahtuu muualla kuin kotirauhan piirissä. Tällöin se on luvallista, jos sillä ei loukata muiden osallisten yksityisyyttä.
Mielestäni lakiteksti oikeuttaa perustellusti sellaiseen tulkintaan, jonka olen tehnyt, eli että asunnon haltijan kiellon vastainen kuvaaminen on oikeudetonta ja siten luvatonta.
Tutkiskeltuani hallituksen lakiesityksen perusteluja totesin, että kotirauhan piirissä tapahtuvasta (sala)kuvaamisesta ei perusteluissa juurikaan mainita, mutta keskustelun äänittämisestä on jonkin verran lausuttu. Tällöin on katsottu, kuten Lakeija esitti, että jos keskustelu on tarkoitettu sitä äänittävän tietoon, kysymys ei olisi rangaistavasta teosta, vaikka se tapahtuisi kotirauhan piirissä ja salaa. Mutta tällöinkään ei saisi nauhoittaa tähän keskusteluun osallistumattomien henkilöiden puheita.
Kuvaamiseen keskustelun nauhoittamisesta sanottua ei kuitenkaan mielestäni voida "yksi yhteen" soveltaa. Tuskinpa voidaan lähteä siitä, että vaikka asunnon haltija avaisi kotinsa ja perheensä vieraansa nähtäväksi, hänen täytyisi hyväksyä nimenomaisen kieltonsa vastainen kodin ja henkilöiden kuvaaminen. Tätä en usko! Kyllä silloin täytyy olla kysymys oikeudettomasta kuvaamisesta.
Kotirauhan piirissä tapahtuvasta kuvaamisesta ei nykyisen lain aikana ole vielä KKO:n ennakkoratkaisua. Sitä paitsi ei se, mitä hallituksen esityksen perusteluissa on asiasta sanottu, ole laki. Lakiteksti puhuu "oikeudettomasta" kuvaamisesta, ja siinä pysyn, että asunnon haltijan nimenomaisen kiellon vastainen kuvaaminen sitä on.
>>Mutta tällöinkään ei saisi nauhoittaa tähän keskusteluun osallistumattomien henkilöiden puheita.
"Kuvaamisen osalta noudatetaan samaa periaatetta soveltuvin osin."
Ehkä oikeampi ilmaisu olisi: "noudatettaneen". Kuten aikaisemmin totesin, nykyisen lain ajalta ei ole KKO:n ratkaisua sen paremmin kotirauhan piirissä tapahtuneesta nauhoituksesta kuin kuvaamisestakaan. Lieneekö alempien oikeusasteiden ratkaisuja olemassa, en ainakaan muista lehdistä lukeneeni.
Vilkaistuani pikaisesti kotirauhan rikkomista sääntelevän rikoslain 24 luvun uudistamista koskeneen hallituksen esityksen (HE 184 - 199 vp) perusteluja näytti siltä, ettei Lakeija väitteineen aivan hyllyvällä pohjalla olisikaan ollut. Tarkempi perehtyminen esityksen perusteluihin osoittaa kuitenkin toista. Henkilön kuvaaminen hänen kotonaan vastoin hänen kieltoaan on kuin onkin oikeudetonta ja siis luvatonta ja rikoslain 24 luvun 5 pykälän 1 momentin 1-kohdan nojalla salakatseluna rangaistavaa.
Ydinkysymys on, onko kuvaaminen oikeudetonta silloin, kun kuvaaja on itse kutsuttuna kotirauhan suojaamalla alueella ja paikan (asunnon) haltija kuvaamisen kieltää. "Lakeijan" mukaan kiellolla ei ole asiassa merkitystä, jolloin kiellon vastainen kuvaaminen ei ole oikeudetonta. Kiellolla kuitenkin on oleellinen merkitys.
Asunnon haltija yksin päättää, ketä hän kotiinsa kutsuu. Jos joku sinne hänen luvattaan tunkeutuu, hän on paikalla oikeudettomasti. Asunnon haltija voi myös asettaa kutsulle ehdon: "täällä ei sitten kuvata!" Jos kutsuttu kuitenkin kuvaa, hän tekee sen oikeudettomasti. Asunnon haltija voi kameravarustuksen kutsutulla nähtyään käskeä tätä heti poistumaan kodistaan. Jos vieras ei käskyä noudata, hän on sen jälkeen paikalla oikeudettomasti; jos hän vielä kuvaa, kuvaaminenkin tapahtuu oikeudettomasti.
Lainaan hallituksen esityksen perusteluista kaksi kohtaa, joista tämä periaate käy selvästi ilmi:
"Yleensä kenellä tahansa paikan haltijalla on oikeus antaa tehokas poistumiskehotus. Poliisilain 14 §:n 1 momentin mukaan poliisimiehellä on oikeus samoin paikan haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä poistaa kotirauhan suojaamalta alueelta tai siihen rinnastettavalta paikalta poistumiskäskyn ilman laillista oikeutta noudattamatta jättänyt henkilö."
--------------
"Samoin olisi arvioitava valokuvan ottamista perhejuhlasta, johon kuvaaja osallistuu. Tällaista tavanomaista kuvaamista, johon kuvattavat osaavat varautua, ei voida pitää oikeudettomana eikä yleensä myöskään yksityisyyttä loukkaavana, vaikkei joku kuvattavista ehtisikään havaita kuvatuksi tulemistaan. Valokuvaaminen mainituissa tilanteissa voi kuitenkin olla oikeudetonta, jos kuvaaja oleskelee paikalla oikeudettomasti. Muutenkin valokuvattavaksi joutuminen koetaan helposti loukkaavaksi, jos valokuvaaja on ulkopuolinen."
Lakitekstistä alun perin tekemäni tulkinta siis oli täysin oikea. Johan nyt olisikin ollut peräti merkillistä (ja alkeellisenkin oikeustajun vastaista), jos ei kansalaisella omassa kodissaan olisi ollut mahdollisuutta estää kieltonsa vastaista kuvaamista!
KOTINI ON KUIN ONKIN LINNANI!
tästä asiasta! Ko kuvaamiset ja salakuuntelut vaatii luvan, kun kyseessä on yksityiskoti.
Kuvaaminen ja kuuntelu onnistuu ainoastaan siinä tapauksessa että kuvaaja/kuuntelija itsekin asuu samassa tilassa.
Muuten ei.
KYSEINEN TAPAUS OLI TÄLLÄINEN (KKO 1990:36)
Epäilty oli kutsuttu nimismiespiirin virkahuoneeseen poliisikuulusteluun. Videoi ka nauhoitti keskustelua virkahuoneessa poliisien tietämättä.
Miten sovellat virkahuoneeseen yksityiskodin säädöksiä?
Yritäpäs mennä vaikka pääministerin pihaan kuvailemaan...
Hallituksen esitys näyttää selvästi tukevan minun tulkintaani kuvaamisen oikeutuksesta.
Katsotaanpa esittämiäsi sitaatteja siis vielä uudestaan: "Samoin olisi arvioitava valokuvan ottamista perhejuhlasta, johon kuvaaja osallistuu. Tällaista tavanomaista kuvaamista, johon kuvattavat osaavat varautua, ei voida pitää oikeudettomana eikä yleensä myöskään yksityisyyttä loukkaavana, vaikkei joku kuvattavista ehtisikään havaita kuvatuksi tulemistaan. Valokuvaaminen mainituissa tilanteissa voi kuitenkin olla oikeudetonta, jos kuvaaja oleskelee paikalla oikeudettomasti. Muutenkin valokuvattavaksi joutuminen koetaan helposti loukkaavaksi, jos valokuvaaja on ulkopuolinen."
Kuvaamista tavanomaisessa tilanteessa henkilön kotona ei siis voida pitää oikeudettomana, jos kuvattava henkilö osaa siihen varautua. Eli juuri niin kuin aiemmin kirjoitin: kuvauksen kohteen kannalta tilanteen pitää olla hänelle odotettavissa. Aivan kuten salakuuntelun oikeutuksen periaatteen osaltakin asianlaita on.
Lisäksi esiin tuomassasi sitaatissa kerrotaan, että kuvaaminen voi olla oikeudetonta, jos henkilö on paikalla oikeudettomasti ( so. ilman asunnon haltijan lupaa). Juuri näin asiasta esitin jo aiemmin: "Niinpä myös toisen kotona saa kuvata, kun olet siellä kylässä asunnon haltijan luvalla." Jos kuvaaja on asuntoon tunkeutunut luvatta hän ei saa kuvata kotirauhan alueeseen kuuluvaa aluetta, aivan kuten ei tuon alueen ulkopuoleltakaan sinne sisään.
Et siis ole esittänyt mitään uutta perustetta, miksi kuvaaminen olisi kielletty toisen kotona. Argumenttisi poistumiskehotuksesta henkilölle, joka asunnossa kuvaa, ei tuo tässä suhteessa esiin mitään uutta. On selvää, että asunnon haltija voi milloin tahansa käskeä kuvaajan poistumaan asunnosta ja kuvaaminen tällöin luonnollisesti päättyy. Tämä edellyttää kuitenkin, että asunnon haltija on tietoinen olemisestaan kuvauksen kohteena. Kuvaaja kun voi tehdä kuvaamisen salaa aiemmin mainituin edellytyksin.
Ei voi kuin ihmetellä kovin tarkoituksenhakuista lain tulkintaasi, jossa käytetyistä argumenteista ei voi päätyä esittämääsi johtopäätökseen.
Noin vankoille mielipiteille sinulla onkin sitten varmasti esittää KKO:n ennakkopäätös, joka vahvistaa "tulkintasi".
Puristi:
"Pelkästään se, että olet itse kuvauspaikalla mukana, ei siis oikeuta kotirauhan piirissä olevan henkilön kuvaamiseen vastoin hänen kieltoaan."
Lakeija:
"Väärää tietoa! Valokuvaaminen myös kotirauhan suojamassa paikassa on sallittua, kun olet itse läsnä. Kuvauksen kohteen kielloilla ei ole mitään juridista merkitystä. (Ks. esim. KKO 1990:36)"
Olet aiemmassa vastauksessasi väittänyt, että kuvauksen kohteen kielloilla ei ole mitään juridista merkitystä; riittää, kun kuvaaja on itse läsnä. Tämän lausumasi mukaan asunnon haltijalla ei ole mitään oikeussuojakeinoa turvanaan tahdonvastaista kuvaamista vastaan.
Näin asia ei ole, kuten olen esittänyt. Jos ei kielto muuten tepsi, asunnon haltija voi käskeä uppiniskaisen vieraansa heti poistumaan paikalta. Jos vieras ei kieltoa noudata, hän on paikalla luvattomasti ja kuvaa oikeudettomasti. Siitähän tässä on ollut kysymys. Jos kuvaaminen tapahtuu oikeudettomasti, sillä osaako kuvauksen kohde siihen varautua vai ei, ei ole merkitystä. Kiellolla siis on, vastoin väitettäsi, juridista merkitystä. Jos ei se mene sinulle perille, en voi mitään.
mutta ei meillä kyllä kuvata jos ei lupaa saada!
Pelkkä läsnäolo ei riitä siihen että saa tehdä mitä vaan toisen kotona, omistajan tietämättä.
ex-valtakunnansovittelija, joka nosti äläkän pihassaan kuvaamisesta?
Kun asunnon haltija nyt myöntämäsi mukaan voi velvoittavasti sanoa kuvaajalle: "Ulos, ja kuvaus seis!", niin eikö hän muka yhtä pätevästi voisi tyytyä astetta lievempään kieltoon: "Kuvaus seis, tai ulos!" Perustelepa kantasi, jos jälkimmäinen kielto mielestäsi ei ole yhtä velvoittava kuin edellinen.
"Samoin olisi arvioitava valokuvan ottamista perhejuhlasta, johon kuvaaja osallistuu. Tällaista tavanomaista kuvaamista, johon kuvattavat osaavat varautua, ei voida pitää oikeudettomana..."
Tässä sitaatissa tuli mielestäni hyvin esiin olennainen. Kuvata saa, jos kuvattavat siihen voivat varautua. Näinhän asia on, jos henkilö on jonkun kotiinsa päästänyt. Vieraalla voi olla vaikkapa laukussaan nauhuri, jolla käymänsä keskustelut nauhoittaa ja kamera, jolla videoi koko vierailunsa salaa. Tällainen toiminta ei ole oikeudetonta. Asunnon haltija voi siihen varautua.
"Olet aiemmassa vastauksessasi väittänyt, että kuvauksen kohteen kielloilla ei ole mitään juridista merkitystä; riittää, kun kuvaaja on itse läsnä. Tämän lausumasi mukaan asunnon haltijalla ei ole mitään oikeussuojakeinoa turvanaan tahdonvastaista kuvaamista vastaan."
Juuri näin on.
"Jos ei kielto muuten tepsi, asunnon haltija voi käskeä uppiniskaisen vieraansa heti poistumaan paikalta."
Vieraan voi käskeä poistumaan paikalta (kotoaan). Mutta tämä ei tee ennen poistumiskieltoa suoritettua kuvaamista tai nauhoittamista oikeudettomaksi.
"Siitähän tässä on ollut kysymys. Jos kuvaaminen tapahtuu oikeudettomasti, sillä osaako kuvauksen kohde siihen varautua vai ei, ei ole merkitystä. Kiellolla siis on, vastoin väitettäsi, juridista merkitystä. Jos ei se mene sinulle perille, en voi mitään."
Jos kuvaaminen tapahtuu oikeudettomasti (so. asuntoon tunkeutumisen tai poistumiskiellon vuoksi oleskelun ollessa oikeudetonta), ei varautumisargumentilla ole pohjaa. Oikein. Mutta se, että asunnon haltija kieltää pelkästään kuvaamisen, mutta ei vaadi henkilöä poistumaan asunnosta, ei vaikuta kuvaajan oikeuteen kuvata.
KKO 1990:36 mukaan poliisienkin nimenomainen kielto oli vaikutukseton henkilön oikeuteen kuvata kuulustelu, koska kuvaaja oli kuulustelun osapuoli.
Kuvaamisen kielto on siis ERI asia kuin kielto oleskella asunnossa. Niiden kesken ei vallitse mitään esittämäsi kaltaista oikeudellista liityntää.
"Miten sovellat virkahuoneeseen yksityiskodin säädöksiä?"
Tiedoksi lakinaiselle:
SÄÄDÖS = laki, asetus (rikoslaki, perintökaari)
SÄÄNNÖS = säädökseen sisältyvä oikeusohje
"KKO 1990:36 mukaan poliisienkin nimenomainen kielto oli vaikutukseton henkilön oikeuteen kuvata kuulustelu, koska kuvaaja oli kuulustelun osapuoli."
Kerran jo tähän otin kantaa, mutta kun nyt siihen vielä vetoat, niin kommentoinpa uudelleen.
KKO:n ratkaisun (joka siis on aikaisemman lain ajalta) mukaan syytetty ei ollut kiellon vastaisella kuvaamisella syyllistynyt salakatseluun, koska kuvaamisella ei ollut loukattu poliisimiesten yksityisyyttä; sen tähden syyte salakatselusta hylättiin.
Vuonna 2000 voimaan tulleissa säännöksissä salakatselulta ei edellytetä, kun kuvaaminen tapahtuu kotirauhan suojaamassa paikassa, että kuvaamisella loukattaisiin paikalla olijoiden yksityisyyttä. Salakatselusta siis voidaan tuomita, vaikkei näin olisi tapahtunut, kunhan kuvaaminen on ollut oikeudetonta.
Mutta jos kuvaaminen on tapahtunut julkisen kotirauhan piirissä, kuten po. tapauksessa poliisilaitoksella, sen rangaistavuus nimenomaisesti edellyttää, oikeudenvastaisuuden LISÄKSI, että teolla on loukattu kiellon antaneiden kuvattavien yksityisyyttä. Kun kuvattujen poliisimiesten yksityisyyttä ei katsottu loukatun, syyte kuvaajaa vastaan hylättiin.
Sanotusta KKO:n ei suinkaan voida tehdä sellaista johtopäätöstä (jonka sinä näyt tehneen), että yksityiskodissa vastoin asunnon haltijan kieltoa tapahtuva kuvaaminen, vaikkapa sillä ei kenenkään yksityisyyttä loukattaisi, olisi oikeutettua.
Sitä paitsi: kun asunnon haltijalla on oikeus perustelematta poistaa asuntoonsa luvallisesti tullut henkilö, niin kyllä hänellä toki on myös tätä huomattavasti vähemmän radikaalilla kuvauskiellolla oikeus puuttua vieraansa käyttäytymiseen kodissaan. Kiellon jälkeinen kuvaaminen on siten oikeudetonta. Kieltoa edeltänyt kuvaaminen toki pääsääntöisesti on oikeutettua, olkoonpa se tapahtunut julkisesti tai salaa.
Puristi:
>>Vuonna 2000 voimaan tulleissa säännöksissä salakatselulta ei edellytetä, kun kuvaaminen tapahtuu kotirauhan suojaamassa paikassa, että kuvaamisella loukattaisiin paikalla olijoiden yksityisyyttä.>Sitä paitsi: kun asunnon haltijalla on oikeus perustelematta poistaa asuntoonsa luvallisesti tullut henkilö, niin kyllä hänellä toki on myös tätä huomattavasti vähemmän radikaalilla kuvauskiellolla oikeus puuttua vieraansa käyttäytymiseen kodissaan.
>>Sanotusta KKO:n ei suinkaan voida tehdä sellaista johtopäätöstä (jonka sinä näyt tehneen), että yksityiskodissa vastoin asunnon haltijan kieltoa tapahtuva kuvaaminen, vaikkapa sillä ei kenenkään yksityisyyttä loukattaisi, olisi oikeutettua.
Kirjoitin asiaa koskien vaihdetulle palstalle.
Tässä kuitenkin hieman.
Jos kuvaaminen tapahtuu kotirauhan piirin ulkopuolelta, niin yksityisyyden loukkaamiselle ei ole merkitystä. Pelkkä salakatselu riittää.
Jos taas kuvaaminen toteutetaan kotirauhan piiriissä laillisesti kutsuttuna, niin salakatselun tosiasiallinen soveltuvuus edellyttää, että yksityisyyttä on loukattu. Siis vaikka tämä ei käy ilmi suoraan laista.
... tuossa itse asiassa tästä asiasta. tarkoitin vain huomauttaa, että salakatselusäännöksen taustalla oleva suojeluobjekti on nimenomaan yksityisyys. Tästä kun väittelemme Puristin kanssa.
>>Jos kuvaaminen tapahtuu kotirauhan piirin ulkopuolelta, niin yksityisyyden loukkaamiselle ei ole merkitystä. Pelkkä salakatselu riittää.>>
Hallituksen esitys ei tue edellä esittämääsi. Siinä esitetään esimerkkinä mm. maisemakuvaustilanne, jossa yhteydessä tuodaan esiin se, että jos henkilöt, jotka ovat kotirauhan piirissä olevalla pihalla ja tulisivat kuvasta _tunnistetuksi_, pitäisi kuvaajalla olla kohteena olevien henkilöiden suostumus (koska tunnistettava kuva henkilöstä tällöin loukkaa yksityisyyttä). Toinen esimerkki koskee päinvastaista tilannetta, jossa merellä katsotaan kiikarilla toiseen veneeseen. Tällaista HE pitää sallittuna, koska kuvauksen kohteilla on mahdollisuus varautua tällaiseen ja koska se ei sanottavasti loukkaa heidän yksityisyyttään.
Kotirauhan piirin ulkopuoleltakin katselun/kuvauksen edellytykset ovat samat. Käytännössä tilanne toki voi olla toinen, jos ajatellaan jonkun kiikaroivan asuntoon ja ei juuri sillä hetkellä näe ketään asunnossa. Tämä tulkittaisiin luultavimmin salakatseluksi, koska asunnossa oleva henkilö olisi voinut joutua (sala)katselluksi.
Jos siis kuvaaja on suojapiirin sisällä kutsuttuna, niin rangaistavan teon täytyy olla konkreettinen yksityisyyden loukkaus.
Jos kuvaaminen taas tapahtuu ulkopuolelta, niin tällöin kuvaaminen joka tapauksessa loukkaa yksityisyyttä.
Siinä olet siis täysin oikeassa, että tarkoituksena on suojata yksityisyyttä.
Itse lähestyin asiaa konkreettisen loukkauksen kannalta. Ehkä vähän huono tapa. Tarkoitus oli sanoa, että toisessa tapauksessa ei tarvitse miettiä sitä, että onko loukkausta todella tapahtunut, sillä lainsäätäjä on jo asian ratkaissut etukäteen.
"Salakatselusäännös suojaa vain kotirauhan piirissä olevia HENKILÖITÄ. Tyhjien huoneiden kuvaaminen on sallittua. kyseinen säännös on siis nimenomaan tarkoitettu yksityisyyden suojaksi."
Kovin menee jankkaamiseksi tämä, mutta korjataan nyt taas kummallinen käsityksesi. HENKILÖITÄKIN voidaan kuvata yksityisyyttä loukkaavalla tai loukkaamattomalla tavalla. Poliisilaitoksellakin oli kuvattu poliisimiehiä (ei seiniä), mutta kuvaaminen ei ollut henkilöiden yksityisyyttä loukkaavaa. Oleellista on (mitä et näytä ymmärtävän), että ollakseen salakatselua toisen kotona kuvaamisen ei tarvitse olla yksityisyyttä loukkaavaa - riittää, että se on luvatonta. Luepa huolellisemmin ko. säännöksen teksti (6 §:n 1 momentin 1-kohta, verrattuna 2-kohtaan). - Saa nyt nähdä, ehdinkö (/viitsinkö) enää palata muihin väitteisiisi.
Luepa Sinulle kirjoittamani teksti toisesta osiosta, jonne keskustelu on siirtynyt. Sieltä ehkä ymmärrät, miksi olet väärässä.
Ja, jos et vieläkään usko, niin enempää en voi auttaa. Asian sisäistäminen vaatii juridista koulutusta.
Pelkän lakitekstin luku ei riitä. Nyt pitää ymmärtää koko oikeusjärjestystä.
>>Oleellista on (mitä et näytä ymmärtävän), että ollakseen salakatselua toisen kotona kuvaamisen ei tarvitse olla yksityisyyttä loukkaavaa - riittää, että se on luvatonta. Luepa huolellisemmin ko. säännöksen teksti (6 §:n 1 momentin 1-kohta, verrattuna 2-kohtaan). - Saa nyt nähdä, ehdinkö (/viitsinkö) enää palata muihin väitteisiisi.>>
Jankkaamistapa hyvinkin. Tuo juuri on olennaista ja siitä kirjoitin toisessa viestissäni. Mainitsemiesi lainkohtien sanamuodon eroavaisuudella ei ole sellaista tulkinnallista merkitystä kuin sinä väität.
Ratkaisevaa on siis kuvaamisen oikeudettomuus ja sitä kuvaaminen ei ole, jos kuvauksen kohde voi sitä odottaa tavanomaisessa sosiaalisessa tilanteessa (kotirauhan piirissäkin).
>>Jos kuvaaminen taas tapahtuu ulkopuolelta, niin tällöin kuvaaminen joka tapauksessa loukkaa yksityisyyttä.>>
Viittasin edellä hallituksen esityksessä mainittuun esimerkkiin. Tässä itse teksti.
HE 184/1999 vp:
"Maisemankuvauksessa ei kuitenkaan saisi loukata yksityisyyttä. Kuvaajan tulisi varmistua siitä, että ne pykälän suojaamalla alueella, kuten omakotitalon pihalla oleskelevat, jotka voivat joutua kuvaan ja olla siitä tunnistettavissa, suostuvat kuvaamiseen."
Kyllä tämän mukaan siis on mahdollista, että kotirauhan piirin ulkopuoleltakin voi kuvata siten, ettei teko ole salakatseluna rangaistavaa, jos kuvauksen kohteet eivät ole kuvasta tunnistettavissa ja siten heidän yksityisyyttä ei loukata. Lainsäätäjä ei siis ole ratkaissut tätä probleemaa etukäteen laissa.
Voit nyt unohtaa jo tuon lakitekstin.
Hallituksen esityksessä todetaan: "Eräissä poikkeustapauksissa kotirauhan suojaamalla paikalla oleskelevan henkilön salaakin tapahtuva tarkkailu voi olla oikeutettua. Oikeudetonta ei olisi katselu tai kuvaaminen, jota sen vakiintuneisuuden vuoksi ei yleensä koeta yksityisyyttä loukkaavana ja johon ihmiset osaavat varautua".
Sinun logiikkasi on seuraava (eikö?): Koska kuvattava on no. kieltänyt kuvaamisen on kuvaaminen oikeudetonta. HE:n kohta ei sovellu, koska nyt kuvattava on itse asettanut kiellon, joten se on aina oikeudetonta.
On totta, että kuvaaminen on oikeudetonta, jos kuvattava sen kieltää. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että kuvaaminen olisi siten oikeudetonta, että salakatselu toteutuu.
HE:n kohta on kuitenkin ilmaus ylemmästä oikeusperiaatteesta, jonka mukaan salakatselu ei toteudu, jos yksityisyyttä ei loukata. Salakatselu edellyttää yksityisyyden loukkaamista, vaikka se olisi oikeudetonta kuvattaman kiellon johdosta.
Ja tässä sinulle pätkä yhden pätevimmän oikeusoppineen (rikosoikeus) tekstiä:
"Kahdenvälisten keskustelujen videokuvaaminen salaa on yleensä sallittua niin koti- kuin julkisrauhankin piirissä, koska tällainen tallentaminen harvoin loukkaa toisen yksityisyyttä". A-M Nuutila: Rikosoikeus (2002)
Voit rauhassa yhä pitää kiinni kannastasi, mutta itse uskon mieluummin vaikka rikosoikeuden professoria ja hallitusta.
Ei riitä, että osaa lukea lakitekstiä. Sitä pitää osata tulkita. Ja se tulkintakyky erottaa meidät. Onneksi, sillä siitä tulen saamaan palkkani tulevaisuudessa.
Näin on. Tarkoitus olikin erottaa tilanne, jossa vaikka lehtimies A kuvaa B:tä olematta kutsuttuna B:n luo. Tämä kuvaaminen itsessään loukkaa yksityisyyttä.
Mutta jos kuvan ottaa B:n pihapiiristä sinne kutsuttu, niin tulee arvioitavaksi, että onko B:n yksityisyyttä loukattu.
Tästäkin olemme samaa mieltä. En ilmaissut itseäni tarpeeksi tarkasti. Yritin vain hahmottaa ongelmaa, josta täällä kiistellään.
Toivotontapa tosiaan näyttää olevan. Siihen aikaan kun minä kulutin oikeustieteellisessä yliopiston penkkejä, opiskelijoita opetettiin itsenäiseen ajatteluun ja erottamaan olennainen epäolennaisesta. Sinä et tähän näy pystyvän ja vetoat auktoriteettiin, jolta ottamasi lainaus, sen paremmin kuin hallituksen esityksestäkään lainaamasi kohdat, itse asiassa ei mitenkään tue ajatuksiasi.
Etkö ole vielä oppinut, että lakiteksti on se, josta lähdetään. Vasta, jos se on epäselvä, tarvitaan tulkintaa, jossa voidaan tukeutua mm. lain esitöihin. Tässä tapauksessa tähän ei olisi ollut tarvetta, mutta olen puolestani (kuten sinäkin mielestäsi) yrittänyt selventää näkemystäni hallituksen esityksen perusteilla.
Siis kun lakiteksti on selvä, riittää, että osaa lukea ja ymmärtää lukemansa. Ei siinä tarvita mitään mainitsemiasi "ylempiä oikeusperiaatteita", jotka olisivat vain joidenkin "ylempien oikeusoppineiden" (kuten oikeustieteen ylioppilaiden?) hallussa; kyllä hyvällä loogisen ajattelun taidolla vallan mainiosti selviää. Juuri näin on tässä tapauksessa. Katsotaanpa. (Yritän niin sanotusti "vääntää rautalangasta".)
Lainaan vielä (vaikka olen sen jo aiemminkin tehnyt) lain 6 §:n säännöksen:
"6 § (9.6.2000/531) Salakatselu. Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Kotirauhan suojaaman paikan osalta (1-kohta) se voidaan kirjoittaa (asiaan kuulumattomat kohdat pois jättäen) seuraavasti:
a) Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevaa henkilöä,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Missä siinä on mainittu se henkilön yksityisyyden loukkaaminen, jota niin kovin kailottelet? Ei missään. Yksityisyyden loukkaaminen tulee mukaan kuvioon vasta silloin, kun loukkaaminen tapahtuu 2-kohdassa tarkoitetussa paikassa:
b) Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä TÄMÄN YKSITYISYYTTÄ LOUKATEN, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
a-kohdassa rikoksen tunnusmerkkinä on mainittu ainoastaan kuvaamisen oikeudettomuus, kun taas b-kohdassa tunnusmerkistöön kuuluu kaksi seikkaa, joiden molempien on täytyttävä: kuvaamisen oikeudettomuus ja kuvattavan henkilön yksityisyyden loukkaaminen. Lainsäätäjä on siis antanut paremman suojan yksityiselle kotirauhalle kuin julkiselle kotirauhalle, mikä on ymmärrettävä tavoite. Pelkkä kuvaamisen oikeudettomuus konstituoi salakatselun ensinmainitussa tilanteessa.
Lainaamiesi hallituksen esityksen ja Ari-Matti Nuutilan kirjoituksen kohtien perusteella kotirauhan piirissä tapahtuva kuvaaminen - vaikkapa salaa - on lähtökohtaisesti oikeutettua (mitä en ole kiistänyt!). Se ei sitä kuitenkaan ole sen jälkeen, kun asunnon haltija on kuvaamisen nimenomaisesti kieltänyt. Sen jälkeen kuvaaminen on oikeudetonta, vaikka kuvaaja olisi samassa tilassa kuin kuvattava. (Tämänhän myönnät itsekin.) Mitä hallituksen esityksessä tai Nuutilan kirjoituksessa sanotaan tästä ydinseikasta, siis asunnon haltijan antaman kuvauskiellon merkityksestä kuvauksen oikeudellisuuteen tai oikeudettomuuteen??? Minä ainakaan en kertalukemalla löytänyt tästä mitään mainintaa. Joten ne eivät tässä suhteessa käy minkäänlaisiksi argumenteiksi sinun kantasi puolesta. Mitä Nuutilan sitaattiin muuten tulee, niin siinä todetaan vain, että lähtökohtaisesti sallittukin kuvaaminen voi olla oikeudetonta, jos sillä loukataan kuvattavan yksityisyyttä. Tämä kuitenkin osoittaa vain sen, että yksityisyyttä loukkaava kuvaaminen on oikeudetonta, ei suinkaan sitä (niin kuin sinä lienet tulkinnut), että salakatselun täyttyminen edellyttäisi SEKÄ oikeudettomuutta ETTÄ yksityisyyden loukkaamista. Oikeudettomuus riittää, olipa sen peruste mikä tahansa. Ymmärsitköhän?
"HE:n kohta on kuitenkin ilmaus ylemmästä oikeusperiaatteesta, jonka mukaan salakatselu ei toteudu, jos yksityisyyttä ei loukata. Salakatselu edellyttää yksityisyyden loukkaamista, vaikka se olisi oikeudetonta kuvattaman kiellon johdosta."
Myönnät, että kuvaaminen (yksityiskodissa) on oikeudetonta, jos kuvattava sen kieltää. Mielestäsi se ei kuitenkaan ole "siten oikeudetonta, että salakatselu toteutuisi", koska "ylemmän oikeusperiaatteen mukaan salakatselu ei toteudu, jos yksityisyyttä ei loukata". Lukaisepa vielä kertaalleen rautalangasta sinulle vääntämäni selvennetty versio lakitekstistä, jospa se auttaisi sinua ymmärtämään, että 1-kohdassa todellakaan ei edellytetä kuvaamiselta oikeudettomuuden lisäksi mitään muuta.
Oik. yo., joka tuommoista potaskaa julkisesti esittää, on mielestäni valinnut opiskeltavakseen väärän alan. Vaihda hyvä yo. ajoissa alaa! Vaikka tenttikirjat saisit jotenkin läpitentityksi, et tule alalla pärjäämään. Valitan, mutta näin on.
Näin oikeasti juridiikkaa opiskelleena ei ole vaikea huomata, että kirjoittaja Puristi ei ole oikeasti istunut päivääkään oikeustieteellisen penkeillä. Lainkirjaimen ja hallituksen esitysten suhde on hänelle täyttä hepreaa.
"Etkö ole vielä oppinut, että lakiteksti on se, josta lähdetään. Vasta, jos se on epäselvä, tarvitaan tulkintaa, jossa voidaan tukeutua mm. lain esitöihin." Itse lakiteksti ei olekaan epäselvä. Nyt vain esitysten perusteelle koetan opettaa sinulle, ettei "pelkkä kuvaamisen oikeudettomuus konstituoi salakatselun ensinmainitussa tilanteessa". Tämä on täysin keksimäsi oikeusohje. Se ei perustu mihinkään.
"Kohdassa rikoksen tunnusmerkkinä on mainittu ainoastaan kuvaamisen oikeudettomuus, kun taas b-kohdassa tunnusmerkistöön kuuluu kaksi seikkaa, joiden molempien on täytyttävä: kuvaamisen oikeudettomuus ja kuvattavan henkilön yksityisyyden loukkaaminen. Lainsäätäjä on siis antanut paremman suojan yksityiselle kotirauhalle kuin julkiselle kotirauhalle, mikä on ymmärrettävä tavoite. Pelkkä kuvaamisen oikeudettomuus konstituoi salakatselun ensinmainitussa tilanteessa."
Sillä seikalla, että yksityisyyden loukkaus on mainittu no. kohdassa on hallituksen esityksen mukaan haluttu rajoittaa julkisilla paikoilla täysin harmiton tarkastelu.
Tämä tarkoittaa sitä, että kotirauhan piirissä voi sellainenkin tarkkailu, joka ei toisen kohdan mukaan ole rangaistavaa, olla rangaistavaa. Suoja ylettyy siis yksityisyyden suojaa (perinteisessä mielessä) pidemmälle. Pelkkä lehtimiehen kadulta pihalle kuvailu on siis tuomittavaa, vaikka julkisella paikalla se ei sitä olisi. Lain ratio on siis estää ulkopuolisia salakatselemasta kotirauhan piiriissä olevia.
Tarkoituksena ei siis ole mitenkään ollut se, että yksityisyyden loukkaamisen vaatimus ei olisi osaltaan voimassa myös ensimmäisessä kohdassa. Itse asiassa toinen kohta ilmaisee vain ankarammat kriteerit salakatselulle.
Tämä on loisto esimerkki siitä, miten maallikko voi ajautua todella metsään tulkitessaan lakia.
"Pelkkä kuvaamisen oikeudettomuus konstituoi salakatselun ensinmainitussa tilanteessa" (Puristi)
Ehkä jo tajusit lainkohdan tarkoituksen. Toisessa kohdassa yksityisyys mainitaan, koska se asetetaan minimirajaksi. Ensimmäisessä kohdassa näin ehdotonta kieltoa ei haluta asettaa, vaan lievempikin rike saattaa riittää esim. tapauksissa, joissa lehtimies kuvailee objektiivilla toisen kodin ikkunoista. Tällöin voidaan jopa sanoa, että pelkkä kuvaamisen oikeudettomuus konstituoi salakatselun. Tällaista luvatonta kuvaamista pidetään itsessään yksityisyyttä loukkaavana, jos se siis tapahtuu muun kuin suojapiirin kutsutun toimesta.
Kuitenkin, jos kuvaus on tapahtunut suojapiiriin kutsuttuna olleena, on esitöidenkin mukaan yksityisyyttä loukattava konkreettisesti, eikä tällainen ihan harmiton kuvailu riitä. Molemmissa 1 kohdan tapauksissa siis vaaditaan yksityisyyden loukkausta, mutta lehtimiehen luvaton kuvaus täyttää jo itsessään sen.
Lopuksi pyytäisin Puristia lopettamaan asiattomat otsikkonsa. Varsinkin kun oma tietotaso ei riitä seisomaan niiden takana. Kiitos.
Korjaataan tuo häiritsevä kirjoitusvirhe tuolta:
poistumiskielto => poistumiskehotus.
"Oikeasti juridiikkaa opiskellut oik. yo.” puhuu samalla tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella kuin eräs ”oikeasti juridiikkaa opiskellut” VT, joka taannoin, pantuani päämieheni puolesta pesänjakajan määräämistä koskevan asian vireille tämän ex-aviomiehen foorumissa Lohjan kihlakunnanoikeudessa, väitti oikeudessa, että asia oli tuotu Lohjalle Helsingin asemesta piruuttaan ja hänen helsinkiläisen naispäämiehensä kiusaksi. Lohjan KO oli oikeudenkäymiskaaren mukaan kuitenkin ainoa mahdollinen foorum kyseisenlaisessa asiassa.
”Oik. yo:n” viimeisessäkin kirjoituksessa olisi ollut paljon huomauttamisen aihetta, mutta kun ei mikään näy menevän perille tälle ”oikeasti opiskelleelle”, jätän asian puolestani tähän. Arvioikoot ne, joita aihe vielä jaksaa kiinnostaa/huvittaa, keskustelun osapuolten argumentoinnin keskinäistä paremmuutta.
Toivottavasti et mellasta muissa keskusteluissa samalla tavalla. Jos huomaat, niin sinä olet eri mieltä:
-minun
-lakeijan
-hallituksen esityksen
-korkeimman oikeuden sekä
-oikeuskirjallisuuden
kanssa siitä, miten lainkohtaa tulee tulkita.
Suutari pysyköön lestissään.
...sentään housuissasi, arvoisa oik.yo.
Minä olen eri mieltä vain SINUN ja LAKEIJAN kanssa siitä,
- miten RL:n salakatselusäännöstä tulee tulkita;
- miten hallituksen esityksen perusteluja tulee tulkita;
- mikä merkitys mainitulla KKO:n ratkaisulla on tässä tulkintakiistassa;
- mitä lainaamasi kirjallisuussitaatti kiistakysymyksestä todellisuudessa sanoo.
Koetapa nyt sentään pysyä totuudessa, hyvä oik.yo.
Jos aiot julkaista kuvia ja ne esittävät jotain erityistä henkilöä tai henkilöitä, on heiltä pyydettä lupa. Samoin kuin jos kuva esittää esim. jonkun toien henkilön tekemää taideteosta tai vastaavaa.
Ja heidän kieltäessään kuvien julkaisun, on kieltoa toteltava, muuten he voivat lain mukaan vetää sinut käräjille.
Mikäli kuvat taas selkeästi loukkaavat yksityisyyttä ja / tai ovat hyvän maun vastaisia, tai kuvissa esiintyvät henkilöt asian näin kokevat, sinut voidaan vetää käräjille, vaikka kuvat kuinka olisivat julkisella paikalla otettuja.
Hmmm.. koulussa ja päiväkodissa, oletko joku pedofiili? Pitäisikö ilmoittaa viestistäsi poliisille? Suomi24 kyllä varmasti ilmoittaa ilolla IP-osoitteesi jos epäilyksen aihetta on.
>Hmmm.. koulussa ja päiväkodissa, oletko joku pedofiili? Pitäisikö ilmoittaa viestistäsi poliisille? Suomi24 kyllä varmasti ilmoittaa ilolla IP-osoitteesi jos epäilyksen aihetta on.<
Voi jösses, voiko jollain on noin ahdas mielikuvitus? Eikö päiväkouluissa tai kouluissa voi kuvitella valokuvaavan muiden kuin pedofiilien??!!??
Minkäköhän sortin hiippari itse olet, kun ensimmäisenä tulee vaan pedofiilit mieleen, kysynpähän vaan? Olisikohan Suomi24:n tarvetta ottaakin sinun IP:si talteen varmuuden vuoksi...?
Itselleni tuli lähinnä mieleen vaikkapa koulun tai päiväkodin jossain erityisessä juhlassa tai tapahtumassa kuvaaminen.
Mulla on sen verta suuret antipatiat pedoja vastaan että mieluummin kyseenalaistan kuin olen hiljaa.
Onko sulla omia lapsia? Kenties asut jossain turvallisessa pikkukylässä että sun ei tartte pelätä muksujes puolesta?
Samanlaisia epäilyksiä saisit, joskaan ei välttämättä ääneen lausuttuja, vaikka esittäisit kysymyksesi missä tahansa mediassa?
Voithan mennä johonkin koulun vanhempainiltaan tai kunnankokoukseen esittämään saman kysymyksen. Jos et ole luotettu henkilö jo entuudestaan, tai et ole tehnyt selväksi aikeitasi (joku dokumenttia kuvaava toimittava kyllä tietäisi nämä asiat ammattinsa puolesta), niin saat tod. näk. painostavan hiljaisuuden vastaasi.
Kuvittele nyt itsekin jos joku outo setä kuvais sun jälkikasvua hiekkalaatikolla? Tai olis kysynyt päiväkerhon ohjaajalta että saako ipanoista ottaa kuvia ja saako niitä julkaista.
Mitä itse ajattelisi, isänä, tai äitinä?
Etkö olisi tippaakaan huolissasi?
Nimimerkki "kuvaaja" varmasti tarkoitti tilannetta jossa hän kuvaa OMAN lapsensa esiintymistä jossakin päiväkodin tai koulun juhlassa. Onko se nyt niin vaikeata tajuta?
Olen itsekin syyllistynyt tuollaiseen valokuvaukseen ja videointiin, onneksi en mennyt kysymään lupaa vanhempainillassa. Olisi kai sitten ollut vastauksena painostava hiljaisuus ja joku hengenheimolaisesi olisi alkanut näpytellä poliisin hälytysnumeroa.
No kai ny vanhempi osais asiaa kysyä lapsensa opettajalta tai hoitotädiltä samalla kun hakee muksunsa kotiin, jos asia vaivais...
Kyllä, nimenomaan tuon kaltaista kuvaamista lähinnä tarkoitin. Toki on kohteliasta kysyä lupaakin kuvaamiseen (vaikka olisi kuinka "julkinen paikka"), kuvasipa siellä yleisesti vaikka "artikkelia varten", ts. ammattimaisesti, tai sitten omia muksuja.
Itse asustelemme pääkaupungissa, enkä oikeastaan kuvittele, että lapseni olisivat täällä sen enempää vaarassa joutua pedofiilin uhriksi, kuin jossain maallakaan; maalla kun asiat vain monesti eivät tule niin helposti julki.
Siksi noin yleisesti ottaen minusta on kumma, että kaikista asioista levitetään nykyään joukkohysteriaa; naapurinmummot soittelee kohta sosiaalihuoltoa viemään lapset pois, koska isä on halannut alaikäistä lastaan ja on sen vuoksi ilmiselvästi pedofiili tai päiväkodin tädit kutsuvat poliisit paikalle pedofiiliepäilyjen vuoksi, kun toimittaja kysyy lupaa saada kuvata päiväkodissa uutisartikkelia varten...
Toki todellisuudessa keskuudessamme on kaikenmaailman "jammuja" sun muita, mutta ei nyt muutamien sairaiden ihmisten takia pidä leimata kaikkia. Ei normaali ihminen pelkää koko ajan tulevansa murhatuksikaan, vaikka lehdet syytävät ilmoille uutisia milloin minkäkinlaisista surmista.