Mitä tarkkoittaa sana tasinko perinnönjaossa ja miten toimitaan.
tasinko
tietämätön
72728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tasinko on omaisuuden ositukseen kuuluva termi. Ositus toimitetaan avioliiton purkauduttua avioeroon tai kuolemaan. Siinä ensin eritellään kummankin puolison varat ja velat. Sitten varoista katetaan velat ja saadaan kummankin osalta säästö (eli nettovarat). Kun säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella, saadaan puolisoiden laskelmalliset avio-osat. Se, jonka säästö on suurempi, antaa omastaan toiselle TASINKOA sen verran, että kumpaisenkin säästö on yhtä suuri = avio-osaa vastaava.
Jos puolisoiden välillä on avioehto, se vaikuttaa siten, että tasinkoa ei suoriteta lainkaan tai tasinko on eri suuruinen kuin edellä olevan perusteella olisi (tai jopa niin, että tasinkoa suorittaakin se osapuoli, joka ilman avioehtoa olisi tasinkoa saava osapuoli). Sellainen omaisuus, mihin ei avio-oikeutta ole, nimittäin jätetään osituslaskelmasta pois suoraan sille osapuolelle, joka ko. omaisuuden omistaa.
Jos toinen puoliso oli kuollut, hänen jäämistönsä määräytyy edellä kerrotuin tavoin osituksessa (tai erottelussa). Tämä jäämistö sitten jakaantuu perillisille perintökaaren säännösten mukaisesti.
Jos toisen aviopuolison kuoltua omaisuuden ositus toimitetaan lesken eläessä, leski, vaikka olisi pääsäännön mukaan tasinkoa antava osapuoli, voi vedota laissa (AL 103 § 2 mom. 26.4.1991) hänelle myönnettyyn ns. tasinkoprivilegioon eli hän voi kieltäytyä tasingon maksusta vainajan perillisille. Tällöin lesken omaisuus jää lesken omistukseen sellaisenaan. Tästä leski ei tietenkään mitään veroa joudu maksamaan.
Jos ositus toimitetaan vasta lesken kuoltua, tasingon maksua koskeva pääsääntö on voimassa.
Jos on kaksi perillistä, ja toiselle on tehty Testamentti kaikkeen jäämistöön ja pesänjakaja ehdottaa tasingon maksua toiselle. Onko Testamennti tavallaan menettynät merkityksen ja onko pakko maksaa Tasinko??
Jaossa voidaan ehdotella kaikenlaisia tasauksia, joista käytetään tasinko nimitystä, mutta kertomassasi tapauksessa ei tarvitse maksaa. Normaalissa jaossa kiinteän varallisuuden (talot, maapalstat) eivät mene tasan, niin tätäkin tasausta kutsutaan tasingoksi. Olisikohan kertomassasi tapauksessa kuitenkin kyse rintaperillisten kesken vaaditun lakiosan maksamisesta tai sitten mihinkään perustumattoman lahjan antamiseen taivuttelusta. Mahtaako olla edes käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja moisia ehdotellut, vaan testamentilla ohitetun perillisen palkkaama.
Olen pääperillinen Testamentin peruusteella ja toinen on veljen lapsi jolloin juodun kumminkin makasammaan lakiosan. Isä teiki Testamentin minulle ja olen ainoa hengissä oleva henkilö kyseiseen jäämistöön. Sitä ihmettelee??. Pesänselvittäja on käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja
Kysymys on lakiosasta, kuten itse toteat, ei tasingosta. Lakiosasta säädetään perintökaaressa, tasingosta taas avioliittolaissa.
Mitähän siis ihmettelet? Sitäkö, että et voikaan saada yksin isäsi sinulle testamenttaamaa perintöä, kun toinen rintaperillinen vaatii lakiosansa? Niin se vain on nykyisen lain mukaan - eikä asialle mitään voi. Pesänjakaja jakaa perinnön siten, että lakiosaperillinen lakiosansa saa. Sehän on kuitenkin vain puolet perintöosasta. Jos teitä on kaksi perillistä, sinä saat kuitenkin kolme kertaa sen mitä tuo veljesi lapsi saa.
Tämän päivän lehdessä muuten kerrottiin mielipidetutkimuksesta, joka koski lasten perintöoikeutta vanhempien perintöön. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että lakiosa tulee rintaperilliselle turvata siten kuin nykyisin tapahtuu eli että vanhempi ei voi täysin vapaasti testamentata omaisuuttaan.
Hauskaa, että silloin tällöin putkahtaa esiin 10 vuotta sitten kirjoittamiani kommentteja, kuten nyt nuo Puristi-nimimerkillä aikanaan kirjoittamani.
Asia selvä Kiitoksia.