TULOSYY:
Edessäni nainen, joka on päättänyt vieroittautua chatista.
ESITIEDOT:
Kertoo chattailleensa kolmen vuoden ajan. Sosiaalinen ihminen, joka kolme vuotta sitten osti tietokoneen muihin tarkoituksiinsa. Ensikokeilu siis vuonna 2000. Sanoo ajautuneensa chattiin osittain vain silkasta uteliaisuudesta. Kertoo käyttäneensä lähinnä vain yhtä chattia, joskus ohimennen kokeillut muutamaa muuta ja esiintynyt lähes poikkeuksetta ja ongelmitta samalla nikillä. Kevyen alun ja päivän vitsien jälkeen siirtyi syvällisempiin aiheisiin. Tosin sellaisen tilaisuuden puuttuessa tyytyi myös kevyempään tyyliin jopa paskanjauhantaan. Valehteluakin toisinaan nieli sujuvasti. Kertoo kuitenkin saaneensa parhaat fiilarit syvällisemmistä keskusteluista. Alussa siis vain viihteellistä piipahtelua, aikaa myöten selvää ”majailua”. Toisinaan jopa joutavaa ja tyhjänpäiväistä lorvailua, jolloin saattoi käyttää chattia tekosyynä jättääkseen jotain epämieluisaa tekemättä.
RIIPPUVUUDEN ASTE:
Kuluneen kolmen vuoden aikana siis notkunut chatissa useita satoja tunteja: ainakin 800 ellei jopa 1600 tuntia eli siis 100-200 työpäivän ajan. Vannoo kuitenkin chattiin käytetyn ajan olleen pääasiassa hänen omaansa; työnantajan aikaa käyttänyt korkeintaan 10 tuntia ”pakollisten piipahdusten” takia.
Satoja keskustelusessioita siis ollut, kymmenien eri kumppaneiden kanssa ( ohimenneet läpisijät vonkaajat). Ei kuitenkaan valehtelua eikä sekstailua. Vaihtanut meiliosoitteen yhdeksän ihmisen kanssa, joista suurin osa kummalisesti kadonnut. Näistä soitellut viidelle ja tavannut myös viisi. Yhdenkään kanssa ei ole seksiä harrastanut. Yhteen ihastui erittäin vakavasti, mistä toipuminen edelleen kesken.
Ei suoranaisia ulkopuolisen havaittavissa olevia laiminlyöntejä chatin takia. Väittää oppineensa tehokkaasti organisoimaan aikaansa, mikä hieman epäilyttää, koska kuitenkin muutamia tehtäviä pahasti rästissä. Nukkuu selvästi liian vähän. Vaikka muutakin sisältöä elämässä tuntuu olevan, vaikuttaa siltä, että chatti vie aivan liikaa aikaa.
STATUS:
Tavallisen oloinen nainen, hymyilevä nainen. Habitus siisti: hampaat pesty, hiukset harjattu ,ehostus kasvoilla. Siisti koti. Terveet ja tasapainoiset lapset. Harrastuksiakin on. Miehestä ei tietoa. Kertoo saaneensa tyydytystä mielenkiintoisista keskusteluista hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa ja mukavaa on kuulemma ollut. Sanoo oppineensa paljon myöskin sellaisista ihmisistä, joihin ei missään muissa olosuhteissa ehkä olisi tutustunut. Pahaa oloa kertoo kuitenkin saaneensa chatissa esiintyneestä kieroilusta, heikompien mollaamisesta ja toisten ihmisten nälvimisestä. Olisi kuulemma joskus halunnut sanoa valitut sanat joillekin kukkoilijoille, mutta siltä osain päätti pysyä hiljaa kopissaan. Lisäksi yököttävää oloa aiheutti erityisesti keskustelunavaukset: ”mist oot?” tai ”ikäs?” ym. töksäytykset.
Kokee siis melkoista ristiriitaa todellisen ystävyyden ja virtuaalitodellisuuden välillä. Kertoo kuitenkin hieman haikeana jäävänsä kaipaamaan muutamia erittäin miellyttäviä ja mukavia juttukavereitaan, joista osa tuntui jo ystäviltä. Toivoo heidän elämäänsä kaikkea hyvää. Erästä heistä hän ei unohda koskaan.
Uskoo silti vahvasti omiin voimiinsa sekä siihen, että pärjää mainiosti ilman chattia.
JATKOSUUNNITELMA:
Määrätään ensitilassa tekemään rästiin jääneet tehtävät. Sitä ennen määrätään kuitenkin leipomaan pullaa lastensa kanssa ja viemään heidät luistelemaan tai uimahalliin. Lisäksi suositellaan napatanssia, sambaa, konsertteja ja enemmän yhteydenpitoa pitkäaikaisiin ystäviinsä. Juoksuharrastuksen voisi aloittaa uudelleen kesää odotellessa. Nyt kunnon irtiotto chatista, keskustelupalstoilla saa joskus piipahtaa.
SEURANTA:
Voidaan poistaa, jos tavataan chatissa.
Palataan asiaan, kun balanssi parempi.
DG: A1303 Morbus Chattimus mysticus gravis
Heippa ;))
Edessäni nainen, joka on päättänyt vieroittautua chatista.
ESITIEDOT:
Kertoo chattailleensa kolmen vuoden ajan. Sosiaalinen ihminen, joka kolme vuotta sitten osti tietokoneen muihin tarkoituksiinsa. Ensikokeilu siis vuonna 2000. Sanoo ajautuneensa chattiin osittain vain silkasta uteliaisuudesta. Kertoo käyttäneensä lähinnä vain yhtä chattia, joskus ohimennen kokeillut muutamaa muuta ja esiintynyt lähes poikkeuksetta ja ongelmitta samalla nikillä. Kevyen alun ja päivän vitsien jälkeen siirtyi syvällisempiin aiheisiin. Tosin sellaisen tilaisuuden puuttuessa tyytyi myös kevyempään tyyliin jopa paskanjauhantaan. Valehteluakin toisinaan nieli sujuvasti. Kertoo kuitenkin saaneensa parhaat fiilarit syvällisemmistä keskusteluista. Alussa siis vain viihteellistä piipahtelua, aikaa myöten selvää ”majailua”. Toisinaan jopa joutavaa ja tyhjänpäiväistä lorvailua, jolloin saattoi käyttää chattia tekosyynä jättääkseen jotain epämieluisaa tekemättä.
RIIPPUVUUDEN ASTE:
Kuluneen kolmen vuoden aikana siis notkunut chatissa useita satoja tunteja: ainakin 800 ellei jopa 1600 tuntia eli siis 100-200 työpäivän ajan. Vannoo kuitenkin chattiin käytetyn ajan olleen pääasiassa hänen omaansa; työnantajan aikaa käyttänyt korkeintaan 10 tuntia ”pakollisten piipahdusten” takia.
Satoja keskustelusessioita siis ollut, kymmenien eri kumppaneiden kanssa ( ohimenneet läpisijät vonkaajat). Ei kuitenkaan valehtelua eikä sekstailua. Vaihtanut meiliosoitteen yhdeksän ihmisen kanssa, joista suurin osa kummalisesti kadonnut. Näistä soitellut viidelle ja tavannut myös viisi. Yhdenkään kanssa ei ole seksiä harrastanut. Yhteen ihastui erittäin vakavasti, mistä toipuminen edelleen kesken.
Ei suoranaisia ulkopuolisen havaittavissa olevia laiminlyöntejä chatin takia. Väittää oppineensa tehokkaasti organisoimaan aikaansa, mikä hieman epäilyttää, koska kuitenkin muutamia tehtäviä pahasti rästissä. Nukkuu selvästi liian vähän. Vaikka muutakin sisältöä elämässä tuntuu olevan, vaikuttaa siltä, että chatti vie aivan liikaa aikaa.
STATUS:
Tavallisen oloinen nainen, hymyilevä nainen. Habitus siisti: hampaat pesty, hiukset harjattu ,ehostus kasvoilla. Siisti koti. Terveet ja tasapainoiset lapset. Harrastuksiakin on. Miehestä ei tietoa. Kertoo saaneensa tyydytystä mielenkiintoisista keskusteluista hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa ja mukavaa on kuulemma ollut. Sanoo oppineensa paljon myöskin sellaisista ihmisistä, joihin ei missään muissa olosuhteissa ehkä olisi tutustunut. Pahaa oloa kertoo kuitenkin saaneensa chatissa esiintyneestä kieroilusta, heikompien mollaamisesta ja toisten ihmisten nälvimisestä. Olisi kuulemma joskus halunnut sanoa valitut sanat joillekin kukkoilijoille, mutta siltä osain päätti pysyä hiljaa kopissaan. Lisäksi yököttävää oloa aiheutti erityisesti keskustelunavaukset: ”mist oot?” tai ”ikäs?” ym. töksäytykset.
Kokee siis melkoista ristiriitaa todellisen ystävyyden ja virtuaalitodellisuuden välillä. Kertoo kuitenkin hieman haikeana jäävänsä kaipaamaan muutamia erittäin miellyttäviä ja mukavia juttukavereitaan, joista osa tuntui jo ystäviltä. Toivoo heidän elämäänsä kaikkea hyvää. Erästä heistä hän ei unohda koskaan.
Uskoo silti vahvasti omiin voimiinsa sekä siihen, että pärjää mainiosti ilman chattia.
JATKOSUUNNITELMA:
Määrätään ensitilassa tekemään rästiin jääneet tehtävät. Sitä ennen määrätään kuitenkin leipomaan pullaa lastensa kanssa ja viemään heidät luistelemaan tai uimahalliin. Lisäksi suositellaan napatanssia, sambaa, konsertteja ja enemmän yhteydenpitoa pitkäaikaisiin ystäviinsä. Juoksuharrastuksen voisi aloittaa uudelleen kesää odotellessa. Nyt kunnon irtiotto chatista, keskustelupalstoilla saa joskus piipahtaa.
SEURANTA:
Voidaan poistaa, jos tavataan chatissa.
Palataan asiaan, kun balanssi parempi.
DG: A1303 Morbus Chattimus mysticus gravis
Heippa ;))
Vastaukset 56
Vanhimmat
tämä on alkuvuoden paras juttu. Naurattaa niin ettei kirjoittamisesta tahdo tulla mitään.:)))
Tuosta minunkin pitää ottaa opikseni.:)
Jos tapahtuu repsahdus ja huomaat olevasi jälleen chatissa,
anna se itsellesi anteeksi ja aloita uudelleen.
Heikkoja hetkiä tulee kaikille lopetaville, oli addiktio mikä vain.
Tiukkana taksin ruotuun *hymy*
Onnea keväälle!
Tosi mahtava veto. Tuollaista ei tällä foorumilla ole nähtykkään. Hakkaa mennen tullen Sima ym,ym heitot
Kieltämättä asiallisin ja rohkein avaus, mielenkiintoista on myös se ettei siinä nimetä ketään nikkiä.
Tuon kirjoittajan avauksia ja kommenteja mielellään täällä lukisi:
Eikun lisää peliin
*nauraa* ei tuolle muuta voi:))
Tämän vuoden makein juttu, tuskin moni täällä vakituisista kirjoittajista samaan pystyy?
Tuo lyö kyllä jalat alta
Täysi 10 , kerrankin sain nauraa ja kunnolla
Joku vielä hetki sitten sanoi, että tällä palstalla ei ole mitään kiinostavia juttuja??
Kuka tuonkin on värkännyt,varmastti verbaalista taitoa vaikka mihinkä.
Varjoon jää meidän omat pikku provoilijat Simat ,Wawet ,darlat ja mitä niitä muita olikaan..
Näin on.
tuo oli kyllä vallan hyvä epikriisi jonka voi lukea melko vakavallakin mielellä, sopii meihin moniin. Kiitos!
Sinä sen sanoitkin osuvasti. Tuskin heistä on edes kommentoimaan tätä avausta.
Kieltämättä tämä on itsetutkiskelun paikka kullekkin.
Helppo yhtyä muiden mielipiteeseen tästä.
osuu ja uppoo.
Pelasti päiväni, kieltämättä
Miksi minä olen vakava, surullinen, kun luen rivejäsi?
Ikävä juttu, jos tein sinut surulliseksi.
Vai olitko kenties jo aiemmin vakava ja surullinen?
Pyydän anteeksi, jos sanani sen aiheuttivat.
Tässä on tajuttu, mikä ero on ELÄMÄLLÄ ja virtuaalielämällä.
Onneksi olkoon!
Avauksesta ovat saaneet "suuret naurut" ne onnettomat ihmiset, jotka eivät ole tajunneet tuota eroa.
Kuinka joku osaakin vielä.
Piristää päivääni kun tätä lukee.
Tällä palstalla jotain uuttakin , kerrankin.
Jutussa on mahdottomia yhtälöitä. Mm. se ettei noin fiksu nainen tajua sitä, että lasten tasapainoisuutta määritellään vasta myöhemmässä elämässä, elikkä nykyiset tapahtumat heijastuu lapsiin myöhemmin ja tasapaino voi olla harhaa jota sättäilijä ei sättäilyltään huomaa. Sitä niin mielellään näkee lapsensa onnellisena. Muitakin epäjohdonmukaisuuksia on, mutta hakekaa itse.
Kuka on törmännyt tähän lettipäähän sätissä, käsi pystyyn? Täällähän lettipää on ollut jos tänne kirjottaa. Ihmettelen myös sitä että juttu nauratti yllevastanneita, sehän oli murheellista luettavaa jonka pitäisi itkettää.
kyynisyyden kyynisyys sinua koivuseni!!!
Lettipään verbaalinen itsetutkiskelu/epikriisi oli varmaankin loistava läpileikkaus myös monen muun chattaajan arkipäivästä. Suositeltavaa hoitoa varmasti monille muillekin chatti-addikteille.. Kannattaisi tilata aika anonyymeistä chattaajista.. Eikös se sellainenkin jo ole olemassa??? Lettipäälle antoisaa Kevään odotusta, valitsemallasi tiellä, joka todellakin on niin paljon parempi vaihtoehto, kuin ainainen täällä roikkuminen.. =))) Olipa muuten mukava lukea joskus hauskaakin ladottua tekstiä täältä lettipää, noiden ainaisten valitusten/panettelujen sijasta.. =))
...tai ei, mutta pitkästä aikaa mielenkiintoista luettavaa. Julmaa todellisuutta hauskasti esille tuotuna. Ei pidä alkaa liian syvällisesti miettimään, tuskin lettipää sitä itkien on kirjoittanut.:)
eri mieltä. Miksi ei saa ottaa syvällisesti? Mistä sen tietää etukäteen, että tämä onkin nyt otetava pinnallisesti?
Minusta kirjoittajan olisi syytä vuodattaa kyyneleitä mieluummin kuin nauraa ongelmalleen. Kyyneleet puhdistavat ja kirkastavat, nauru on väliaikainen helpotus. Ja kirjoittajalla on hoitamaton ongelma.
Toki saat olla eri mieltä.:)
Luin kaksi kertaa läpi lettipään tekstin ajatuksella ja tulin siihen tulokseen, ettei sitä itku silmässä ole kirjoitettu. Lauseen muodostukset ja huumorintajuinen kerronta kertoo enemmän siitä ettei kirjoittaja ole ihan tosissaan "ongelman" suhteen. Uskoisin tekstin olevan toisenlainen, avunpyyntö hädän keskellä jos se erittäin vakava ongelma olisi ja onhan hän tiedostanut oman ongelmansa yrittäen sen näin tuoda esille itselleen ja muille. Kuka tietää?
se, että kirjoittaja ei tiedosta ongelmaansa, on villakoiran ydin. Ongelma on, mutta hän vähättelee sitä naurusuin. Oletan siis, että nuo tuntimäärät täsmäävät, sillä jutultahan putoaa pohja, jos yksityiskohdat on temmattu hatusta.
Se, että joku kirjoittaa hymyssä suin, ei tee juttua millään tavalla hauskaksi, jos siinä on tumma pohjavire. Säälittää tuo nainen. En osaa nauraa toisen ongelmalle enkä näe jutussa huumoria, vaan peittelyä ja verhoamista.
...sillä huumorilla on peitelty vakava ongelma, jos ongelmaa edes oikeasti on olemassa. Lettipää ei ole kommentoinut millään tavalla, joten itse näen avauksen tarkoituksen olleen fiktion ja faktan sekoitus viihdykkeeksi. Hyvä kirjoittaja osaa kertoa tarinan yksityiskohtia myöden saaden lukijat haltioituneiksi, oli se todellisuutta tai ei.:)
Ja, hyvä kirjoittaja saa vakavasta asiasta hauskan muutamilla pienillä yksityiskohdilla oikeassa kohdassa oikeaan aikaan.:)
Kaikesta huolimatta, asian vakavuuden huomioon ottaen, lettipään kirjoitus oli mielestäni hauskaa luettavaa ja sai paljon ajatuksia aikaan.:)
Milla,kiitos kommenteistasi.
Olet jäljillä.;)
Aurinkoa sinulle..
-Lettis37
...sinulle ja muista meitä taas mukavalla jutulla, kun sallit itselle pienen viihdykkeen parissamme.:)
Hyvää kevään odotusta ja sitä auringonpaistetta.:)
Chattiaddiktiosta puhutaan paljon... tavalla jos toisellakin. Ja sekoitetaan totaalisesti syyt ja seuraukset.
Tunne-elämän ja psyyken "musta aukko" on todellinen ongelma, kun sitä pyritään tiedostamatta täyttämään addiktoitumalla. Joku addiktoituu peleihin, toinen alkoholiin, kolmas chattiin.
Hoitamaton ongelma aiheuttaa todennäköisesti jossain elämänvaiheessa vakavampiakin oireita, jos viattomilta tuntuvat ensioireet sivuutetaan merkityksettöminä.
Pitääkö oikein tänne kirjoittaa, ennen kuin ihmiset huomaavat chattien vaarat? Tyhmiä olette, en muuta voi sanoa.
..kerran vuodessa chattaava...hohhoijaa, miten jotkut voi olla noin älyttömän vakavamielisiä, etteivät huomaa piilotettua vitsiä piilotetussa vitsissä... ihan sama kuin etsisi neulaa heinäkasasta.. vai miten se nyt menikään?? Hymyilisit joskus jookos, tulee sullekin parempi mieli. =)))
Piilotettua vitsin sisältämää vitsiä voi sanoa ironiaksikin, itseironiaksi.
Oikea olisi
B16d44 Melancholie Apatie Egocentrus Rassucusmus.
Ei siis hyvältä näytä toipumisesi, lettipää, jos kierrät totuuden. Chattailusi ei tietenkään ole sairaus tai häiriötila, vaan oire jostakin muusta syvemmästä häiriöstä.
Minäkin tulin hyvin surulliseksi luettuani hauskaksi verhoilun tekstisi - klovnin naurua - naurua kyynelten läpi, sitähän se oli, eikö? Siis siitä tulin murheelliseksi, miten me ihmiset kierrämme hätämme, emme tutki pahaa oloamme, vaan peitämme sen sijaistoiminnoilla, jotka vievät ahdistuksemme hetkeksi pois. Joillain tästä korviketoiminnosta tulee huume, jonka avulla ongelmien kohtaaminen siirretään, kun ei uskalleta kohdata sielun syövereitä.
Nyt sinulla, lettipää, on tutkistelun paikka. Mieti, mikä on vetänyt sinua pois arkitodellisuudesta, mikä on tehnyt elämästäsi sellaisen helvetin, että olet asunut chateissa virtuaaliystävien piirissä kuvitellen olevasi suloisen lämmön keskellä. Onneksi olet havahtunut - pelkkä ruutuhan siinä vain on, ei muuta, kaikki muu on valhetta. Totuus alkaa, kun suljet koneen.
On kuitenkin aika erikoista, jos olet selvinnyt noinkin vammoitta ja pintanaarmuin tuollaisesta chattailumäärästä. Uskoisin, että olet huonossa kunnossa ja liioittelet habituksesi ja lastesi hyvinvointia - sinullahan on sitä paitsi särkynyt sydänkin. Olossasi on varmasti parantamisen varaa. Sillä jos voit noin hyvin ja olet pystynyt organisoimaan aikasi ja terveytesi ja lastesi taspainoisen sielunelämän, olet totisesti tehnyt sen selkänahastasi ja vauriot tulevat viipeellä. Ja miksi muuttaisit mitään, jos kerran kaikki on noin loistavasti, että harmittelet vain ajan tuhlaamista. Täytyyhän sinun tietää, että maailma on vielä julmempi paikka kuin virtuaalitodellisuus.
En siis pidä kuvaustasi realistisena. Jos se on totta, niin et ainakaan näe omaa tilaasi vieläkään. Kovin kevyesti suhtaudut asiaan. Kaivattua lämpöä ei löydä todellisesta elämästä eväilläsi yhtään helpommalla kuin nettilämpöä.
Vielä loppukaneetti: Miksi ihmeessä niin moni verhoaa täällä kirjoituksensa kolmanteen persoonaan -hän-muotoon. Tarinasi saisi uskottavuutta ja koskettavuuta, jos se olisi minä-muodossa. Hitusen naivia siis tuo ulkopuolisen kertojan sijoittaminen tarinaan. SUORAA PUHETTA, PLIIS!
Harvoin tapaa näin syvällistä erittelyä täältä sättikeskustelusta, ja etenkin noin heppoisen kirjoitelman perästä. Mutta kiitos Darla, avasit silmäni näkemään asioitten taakse. Ongelmahan sättäily on, eikä siinä naurut ja piilottelut auta. Kumman paljon juttu kerää ylistystä, ettei vaan olisi kirjoittajan omia kehuja niin kuin luulen, on semmmoisia ylisanoja että epäilys herää. Sujuva juttu, mutta anti köykäinen ja epälooginen. Jatka Darla kriittistä linjaasi, se antaa palstalle uskottavuutta.
Olen silloin tällöin lukaissut näitä juttuja Cafeessa ja silmiin paistaa että sama tyyppi tekee jutun ja heittää perään sitten omat haisevat kehut jutusta. Ala-arvoista ja suorastaan törkeää, ja naurettavaa luulla että harhauttaa joitain luulemaan suureksi suosioksi. Darlan juttujen perässä ei juuri kehuja näe vaikka ne on aika persoonallisia ja hauskaa kieltä. Yleensä vaan luen palstan jutun enkä viitsi kehua jos olen samaa mieltä, joten parhaat jutut jää iteltäni ottamatta kantaa.
Jokainen puhaltakoon poskureita tai vetäköön henkureita, sitähän sinä olet täällä peräänkuuluttanut jo monena päivänä?
Usein chattailun syynä on yksinäisyys. Syystä tai toisesta kohdalle tullut järjetön yksinäisyys, johon sosiaalisista taidoista ei apua löydy. Chattailu on ohimenevä tila, apu vaivaan, jonka tilalle ajan kuluessa tulee muuta tärkeämpää. Ei pakosta, ei käskystä, vasta kun sen aika on.
Kovaa ja piikikästä kirjoitustasi lukiessani jäin miettimään, mitkä ovat olleet sinun syysi addiktoitua sex-barin ja sen ystäviin? Mikä on sekoittanut sinun elämäsi, miksi sinä käytät sex-bar-huumetta, mikä on sinun elämäsi häiriötila, jonka taitavasti piilotat miekkasi iskuihin?
Sinuun, jos kehen pätevät K.Kunnaksen "Siilillä on piikit"-runon surulliset sanat -ja sitten yksinänsä itkeskeli.
Lettipään kirjoituksesta kävi ilmi lasten olemassaolo. Lapsettomilla ihmisillä on taipumus katsella maailmaa oman kaukoputkensa läpi, unohtaen perheen tuoman vaikeuden vierailuihin ja tapaamisiin, ns. normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Parisuhteen loppuminen vie joskus mennessään vanhat ystävät. Työn ja kodinhoidon jälkeen chatti on mukava ja helppo tapa "tavata" ihmisiä, vaikka varjopuolena on juuri sen addiktoivuus. Yhden ihmisen aika ja jaksaminen ovat rajalliset.
Suurinosa chattaajista on tavallisia ihmisiä. Sinun kirjoituksesi mukaan meillä kaikilla olisi vakava häiriötila?
Pohditko asiaa omasta, itsesi näkövinkkelistä?
Sinun hauska kuvauksesi sex-sessioistasi oli melko todentuntuinen, olisikohan sinun aika tehdä addiktiollesi jotain? Tämä oli provo.
Maailma ei ole julmempi paikka kuin chatkaan. Chat ei ole julma lainkaan, kun siihen suhtautuu ajantappona, viihteenä. Kuten suurinosa meistä tekee. Sosiaalinen ihminen löytää juttuseuraa chatista kuin elämässäänkin, kun siihen on teknisesti mahdollisuus. Kaikella on aikansa.
Lettipään kirjoitus toi mieleeni engl. Dennis Potterin tavan kirjoittaa. Jos muistat tv-sarjat "Laulava Salapoliisi" ja "Pennejä Taivaasta".
Kolmannessa persoonassa, omaa elämäänsä analysoiva tarkastelutapa on vaikeimpia tapoja ilmaista itseään ja Lettipää onnistui tekstissään loistavasti, luomaan mustaa huumoria pulppuavan kirjoituksen, joita olisi kiherryttävän mukava lukea lisääkin.
Ihmettelen ihmisiä, jotka provosoituvat kirjoituksistasi, koska ne läpikuultavat vankan tarpeen olla joku, keskustelun varjolla kirkua: "Minulla on sanottavaa, minulla on mielipiteeni, minäkin olen Joku, vaikka joku muuta väittikin!"
Harvinaisen kiva lukea tuollaista komenttia.
Kyllä näitä sanan taitureita rupeaa löytymään, kun vain avaus puhuttava on.
Tämähän on paremmin kirjoitettu, ja lisäksi asiantuntevammin ja syvällisemmin kuin lettipään viesti. Makuasia tietty, mutta minä nyt pidän tämän kirjoittajan tyylistä enemmän. Se on totuuden mukaisempaa ja siksi ikään kuin kirkkaampaa ja kuulaampaa, silti eläväistä. Eihän tuo lettipääkään huono ole, päinvastoin, hyvä sanankäyttäjä, mutta voisi miettiä vielä mitä haluaa sanoa eikä piilotella selkänsä takana kierosti ydinsanomaansa, jos sellainen on. Kirkastamista ja ytivöittämistä siis lettipäälle. Mutta nythän hänellä on aikaa opiskella kirjoittamisen teoriapuoltakin, kun jättää sättäilyt.
"Kovaa ja piikikästä kirjoitustasi"
VASTAUKSENI: Mikä tekee kirjoitukseni kovaksi ja piikikkääksi? Sekö, että en osaa suhtautua yhtä kepeästi ja irtonaisesti chattihimoon kuin lettipää? Ymmärtänet, että minullakin voi olla ongelma. Sanasi satuttavat, mutta se kai oli tarkoituskin.
"Sinuun, jos kehen pätevät K.Kunnaksen "Siilillä on piikit"-runon surulliset sanat -ja sitten yksinänsä itkeskeli."
VASTAUKSENI: Tämäkin satuttaa. Mutta se kai oli tarkoituskin.
"miksi sinä käytät sex-bar-huumetta, mikä on sinun elämäsi häiriötila, jonka taitavasti piilotat miekkasi iskuihin"
VASTAUKSENI: Minulla ei ole miekkaa kädessäni, olen pasifisti. Nimeäisitkö sen kohteen, jota "lyön miekallani"? Odotan. Minun seksibaarikertojani on edelleen alle kymmenen, yksi pitempi sessio, muut lyhyitä. Jos näet, että minulla on ongelma, miksi puhut niin kovin sanoin ikään kuin olisin äärimmäinen paha, joka tulee tuhota. Sanasi satuttavat. Mutta niin kai oli tarkoituskin.
"Lapsettomilla ihmisillä on taipumus katsella maailmaa oman kaukoputkensa läpi, unohtaen perheen tuoman vaikeuden vierailuihin ja tapaamisiin, ns. normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen."
VASTAUKSENI: Minä en ole lapseton ihminen. Olen havainnut, että enemmän lapsiperheet tekevät vierailuja kuin yksinäiset ihmiset. Lapset voi ottaa mukaan joka paikkaan paitsi baariin yöllä. Työskentelen sitä paitsi nuorten parissa, joten en ole kalkkis, päinvastoin, he ovat joskus minua putkinäköisempiä ja konservatiisisempia. Sinä lienet kovin nuori tyttö?
"Suurinosa chattaajista on tavallisia ihmisiä. Sinun kirjoituksesi mukaan meillä kaikilla olisi vakava häiriötila?
Pohditko asiaa omasta, itsesi näkövinkkelistä?"
VASTAUKSENI: Ei meillä kaikilla, vaan niillä joilla on esim. lettipään kaltaisia valtavia tuntimääriä. Kai se kriteeri on se, että jos jokin tehtävä tai työ tai ulkoilu tms. jää tekemättä, chattailu on paisunut pois käsistä. Minä en chattaile läheskään joka päivä, mutta keskustelupalsta on minun heikkouteni. En pidä chateista oikeastaan yhtään, koska niissä on suurin osa tyhjää löpinää, kuitenkin, vaikka olisi mukavakin chattailukumppani. Siis chattailen ehkä 1 - 3 tuntia viikossa, arvelisin. Ja luulen, että vähennän senkin tietoisesti pois, ehkä kokonaankin.
"Kolmannessa persoonassa, omaa elämäänsä analysoiva tarkastelutapa on vaikeimpia tapoja ilmaista itseään"
VASTAUKSENI: Kuka niin sanoo, että vaikeimpia? Kyseessähän on vain välimatkan otto itseen tai yleensä kohteeseen, objektiivisuuteen pyrkiminen etäännytttämällä itsensä persoonattomaksi keneksitahansa. No, jos pitää siitä, että ei ole nahkansa sisällä, niin ok. Itse koen tavan keinotekoiseksi ja se ärsyttää minua, ei pahalla, mutta pidän suoruudesta. Hyvinhän lettipää onnistui, kuten hurmaantuneesta kritiikistä huomaa.
"-- kirjoituksistasi, koska ne läpikuultavat vankan tarpeen olla joku, keskustelun varjolla kirkua: "Minulla on sanottavaa, minulla on mielipiteeni, minäkin olen Joku-"
VASTAUKSENI: Oletko tullut ajatelleeksi, että minulla voi olla ongelma? Tätä taustaa vasten sanasi ovat julmat. Ne satuttavat. Mutta niin kai oli tarkoituskin.
Onnea sinullekin papukaija.
Ei yhtään piikikkäämpiä sanoja sinulle kuin sanasi Lettipään kirjoitukseen, jossa monet näkevät itsensä...
Lettipään kirjoitus oli hyvä ja tyyli on ammattilasiten arvioimana vaikea, ei siis täysin oma mielipiteeni.
Lettipää ei suinkaan suhtautunut kepeästi chatti-himoon. Tai minä en sitä niin lukenut.
Tilitys oli aito ja itseironisen "onnistunut"
Olet kärkäs sanoissasi, mutta nyt väität sanojeni satuttavan? Jokaisen meistä tulisi siis miettiä, mitä virtuaalipersoonille kirjoittaa.
Papukaija-vertauksesi toiseen kommenttiin oli tyly. Miksi kirjoitit sen?
mietin pitkään ja oikaisen nikkini
"AnelmaSandraKaraoke"
Voin kyllä sinunkin kommenteja tai avauksia analysoida syvemminkin.
Nyt minusta niihin oikein ei ole ollut aihetta, ja sinä sen tiedät itsekkin.
Onnea sinullekin
Sinulla oli piikikkäämpiä sanoja kuin minun kirjoittamassani. Mm. siilijuttu oli todella piikikäs ja ilkeä, jossa nälvit mainitun eläimen yksinäisiä kyyneliä. Itse en koskaan alentuisi tuollaiseen ilkeyteen. Myös muita henkilkohtaiselle tasolle yltäviä juttuja tekstissäsi oli, mm. heitto lapsettomuudesta.
Muodollisesti hyvääkin kirjoitusta (lettipään siis) voi ruotia, eikä se sitä silti huonoksi tee, välttämättä. Asioista ja tyyä voi olla eri mieltä.
Voin olla kärkäs sanoissani, mutta sinä olit tietoisen ilkeä, mitä minä en ole, ellei minua ensin loukata.
Papukaijavertaukseni oli melko osuva. Johannes ahterissasi kiinni ja nuoleskeli sitä ylisanoin. Yhtä hyvin Johannes olisi voinut kommentoida asiallisesti minunkin kirjoitustani, sillä tiedän, että se ei ollut huono. Onko mielestäsi asiallista verrata tekstejäni alepamainoksiin?
--näppis petkutti, siis:
asioista ja tyylistä voi olla ---
Wow!
Olipa selkeän napakkaa tekstiä.
Allekirjoitan täysin huomioimasi seikat diagnoosia
tehdessäsi. En ole vielä valmis noin laajakantoiseen päätökseen kuten sinä olet tehnyt, mutta voit uskoa, että kunnioitan sitä!
Eräs asia joka minun kohdallani on ehkä ollut pahin, on chatin luoma irreaalinen maailma, jota jotkut chattailijät loistavasti vallanhimossaan/ilkeyksissään? käyttävät hyväkseen. Tyyliin:(menee kuin vanha kolukiusausjuttu) tiedän jotakin mitä et tiedä. Valitettavasti se tehoaa aikuisiinkin.
Ehkä jonain päivänä sanon todellisen, sen lopullisen hei -sanan. Sillä välin toivon hieman armeliaisuutta.
kirjoitus.
Onnea matkaan irrottautumisprosessissa himokäyttäjästä(?) kohtuukäyttäjäksi. Ehkäpä ihan sättiabsolutistiksi. Kun on jonkin aikaa poissa ja menee käymään, niin huomaa paremmin, miten todella turhanpäiväistä höpötystä on esim. 40 ylen tarinat.
Menehän hiihtämään tänään!
No, nyt ehkä ei hiihtäminen ihan onnistu (jalka paketissa), mutta kenties muunlainen toiminta.
Olen kovasti miettinyt sekä chatin että live-elämän lainalaisuuksia ja eräs asia ihmetyttää minua. Miksi niin harvat käsittävät, että tietsikan äärellä itse asiassa on eläviä ihmisiä?
Virtuaalitodellisuus ei tässä mielessä ole totta!
Jatkoja kaikille ja se kuuluisa hei!
Olipa ihanaa lukea hauskasti ja nerokkaasti kirjoitettua tekstiä, joka sivusi todellisuutta tragikoomisesti. Tutulta kuulosti! Kaikkea hyvää lettipäälle!!!
Kovasti vaan terveisiä Sinulle Lettipää. Toistan minäkin monien muiden kommentit että hienosti siis todella upeesti kirjoitettu. Olet varsinainen lahjakkuus.
Kirjoituksellasi todistat ainakin yhden asian. Päinvastoin kuin monet vieläkin luulevat, täällä netissä ja chateissa liikkuu valtaosaltaan ihan tavallisia, täysjärkisiä ihmisiä.
Kirjoitat riippuvuudesta. Toisaalta, onko meillä luterilaisen työmoraalin omaavilla tiukkapipoilla vähän sellainenkin ominaisuus, että kaikki kiva ja viihdyttävä on jollain tavalla väärin - nämä nettijututkin?
Onko meillä taipumusta tuomita itsemme kaikesta, mikä tuo elämäämme pientä piristystä, jopa lohtua silloin kun sitä kaipaa. Niin minä ainakin nämä chattijutut koen.
Nyönnän avoimesti, että nautin siitä, kun ankeana aamuna kun yritän saada itseäni käyntiin ja pakotetuksi töihin, saan hyvältä chattiystävältäni sähköpostin tai tekstiviestin - hyvän huomenen iloiset toivotukset.
Tai kun toinen tuttani kertoilee minulle ihan tavallisia asioitaan ja minä puolestani hänelle. Tai kun yritän valaa uskoa kolmanteen chatti-tuttavaani kun hänellä on vaikeaa.
Eikö se ole ihan tavallista ihmisten välistä kanssakäymistä, eikä mitään epätodellista virtuaalimailmaa? Miksi tämä väline tekee siitä jotenkin vähemmän normaalia kuin kanssakäyminen niiden ihmisten kanssa, joihin on tutustunut jollakin muulla tavalla?
Jatketaan siis iloisesti kanssakäymistä chattiystäviemme kanssa - ystävät - täälläkin tavatut, kun ovat elämän suola ja sokeri.
Ei vain darlalle tuntunut aukeavan.
Jännä homma kuinka tuota chatti retoriikkaa viljellään kun yritetään ampua alas toisen hyvä kirjoitus.
Huomion arvoista tuossa avauksessa oli , kuten joku jo kerran mainitsikin, että siinä ei todellakaan nimetty ketään. Sen takia tuosta voi antaa täydet pinnat.
Lisää odottelen ´Lettipäältä`
Sitä tuo parhaimmillaan on. Tuskin monikaan vaki kirjoittajan aluista tällä palstalla moiseen verbaaliseen suoritukseen pystyy. Yhden käden sormissa saa laskea sellaiset taiturit.
Täällä kannustimensa helpoiten saa kirjoittelemalla pikku tuhmuuksia ja sex baarissa vierailuista.
Onneksi kaikki ei alennu tuolle alepa linjalle mitä esim uusi "tähtemme" Darla täällä esiin tuo.
Mutta joka tapauksessa eiköhän kaikille tilaa täältä löytyne.
Nouseva tähtikö? tuskin. Kyseinen sana taituri vain omaa paikkaansa yrittää saada täältä.
darlan kommunikointi taidot sen verran heikot vielä. Kehityy tuossa jos jaksaa roikua täällä.
Totuus taitaa olla että kuukauden päästä kukaan häntä muista ei.
Ei tähden asemaa noilla avuilla saada.
Löytyykö jostain sinun muita kirjoituksia?
Kahlasin tuossa taaksepäin , eipä löytynyt?
Vai jollekkin toiselle foorumillekko naputtelet?
Olis vain kiva lukea lukaista niitä.
Enpä juurikaan ole kirjoitellut näille sivuille, sillä tässä foorumissa olessani kirjoitteluni ovat yleensä kohdistuneet jollekin ihmiselle suoraan. Suurempaa vetoa en ole juurikaan kokenut kirjoitella tänne. Onneksi täälläkin tuota luettavaa näkyy riittävän.:)
Kirjoitusharjoituksia minulle on kyllä luvassa koko keväälle muualla...
Lukuintoa sinulle.;)
Eipä tuohon muuta voi, ja toiset tosissaan vielä ottavat??
huh huh chatti mennyt vakavaksi.
*alakuloinen naurahdus sinulle*
Olkoon hubaa mutta monelle arkipäivää...
sekös sinua naurattaa?
Totta helvetissä monet ottavat sen vakavasti ehkä sinunkin olisi syytä?
Onpas tullut kommentteja, kiitos niistä.
Onneksi useimmille kirjoitus on välittynyt tarkoittamallani tavalla.
Samalla olen hieman hämilläni siitä, miten vakavasti osa lukijoista on kirjoittamaani suhtautunut.
Toisaalta erittäin hieno asia, että monenlaisia ajatuksia on herännyt. Ajattelu ei ole vaarallista.:)
Joku kysyi ja toinen ihmetteli, mikä olikaan kirjoittamani ydin.
Sitähän voi jokainen kaivella sieltä haluamallaan tavalla. Sanat on lentoon heitetty, vastuu tulkinnasta jää lukijalle.
Ja tulkintaa on näemmä tehty. Hämmästyksekseni kuitenkin huomasin, miten monenlaisia tulkintoja onkaan syntynyt jonoon asettamieni sanojen tarkoitusperästä ja jopa minun hyvinvoinnistani. Tämä huomiohan vaan tukee käsitystäni siitä, että varsin kirjava on täällä liikkuva jengi, joka hyvin erilaisin intressin, taustalla vaikuttavien mielipiteiden ja elämännäkemysten ohjaamana tulkitsee asioita ympärillään. Ihan vapaasti vaan, se jokaiselle sallittakoon. Ja sehän vaan tekee kaikkialla elämästä entistä mielenkiintoisemman.
Ollakseni nyt tylsä, aion vaan paljastaa kirjoitukseni tarkoituksen.
Kuten ilmi tuli, kun jätän nyt chatin pois elämästäni, menee siinä ikävä kyllä mukana muutama erittäin mukava ihminen, joita lämmöllä ja kaipauksellakin muistelen. Koska taannoin joidenkin turhautumien jälkeen aloin tiukkapipoksi, enkä sittemmin vaihdellut meiliosoitteita, minulla ei ollut mitään väylää kertoa heille aikeistani ottaa etäisyyttä tähän foorumiin. Olen joskus itse ihmeissäni ja ehkä joissakin tapauksissa hieman huolestuneenakin hämmästellyt jonkun juttukaverin ”katoamista” chatista. Olisin toki voinut vain laittaa siisti, kahden rivin mittainen poistumisilmoitus ilmoitustaululle, mutta ajatus siitä oli vaan tylsä.
Lisäksi siinä sivussa tuli vaan kerrottua tilinpäätökseni muillekin. Koska kuitenkin olen harrastanut täälläkin minulle suositeltua itsetutkiskelua (samoin kuin laajempaakin elämäni suunnan ja tarkoituksen pohdintaa) jo pidempään, ajattelin…vai ajattelinko… no päätin kuitenkin siis jakaa tuon kokemuksen. Ihan todellakin tein tässä eräänä päivänä leikkimielisen yhteenvedon siitä, mitä olen chattiin panostanut ja mitä siitä touhusta itselleni saanut. Siinä se, ei sen kummempaa.
Syvällisempään analyysiin nyt ryhtymättä nostan esiin erään pienen yksityiskohdan kirjoituksestani. Onko kukaan purkanut tuon mainitsemani tuntimäärän jokaiselle kolmen vuoden päivälle? Sehän tekee siis noin 0.7- 1.4 tuntia per päivä (jos siis chattaa joka päivä), itselläni se vaan jakaantui huomattavan epätasaisesti, koska olin toisinaan pitkiä aikoja pois chatista (vieläpä ilman erillistä päätöstä ) ja toisinaan viihdyin siellä hyvinkin tiiviisti. Siispä 0.7 – 1.4. tuntia vuorokaudessa mieluisalla tavalla käytettyä vapaa-aikaa. Onko se niin tavatonta? Miten muuten tuota aikaa ihmiset käyttävät?
Totta siis joka sana, mutta mitä jäikään kertomatta?
Kauniita unia. :)
-Lettis37
...analyysiä ja toimintasuunnitelmia:)
...sätissä puolensa...ja keljutkin puolensa...
...elossa puolensa...
...iloa eloon!
koville ottavan toisille tuo juttu?
opitaanko tästä mitään?
Todella hieno hoitosuunnitelma :)))
pitäisi täällä muutaman kirjoittajan ottavan oppia tästä. kyllä kolahtaa !!
johon harva meistä pystyy, tsemppiä :)