tavalliset

Tavallisuus rules, sanoisi naapurin poikakin. Meillä ihan tavalliset nimet myös. Tosin Viivi on nyt muotinimi, mutta meidän Viivi näki päivänvalon ennen nykyistä buumia.
Meidän luokalla ala-asteella oli neljä Saria, kolme Virpiä, kaksi Tiinaa, kolme Mikaa ja kaksi Jukkaa. Syntymävuotemme on 1966. Oppilaita meidän luokalla oli jotain 25.
Keksittiin sitten Sareille tunnukset sukunimen alun mukaan. Opettaja tykkäsi ideasta. Otettiin pari kirjainta sukunimen alusta. Oli Sarika, Sarisu, Sarima ja Sari, joka ei halunnut olla Sarif tai Sarife. Virpit olivat Virpi V., Virpi A. ja Virpi P. Mikoja puhuteltiin heidän toisten nimiensä kera (Mika Sakari, Mika Matias...), samoin Jukkia. Ainahan näitä muotinimiä on varmaan ollut. Seijasta: Seija ja Raija (tätini)ovat odotelleet, koska 40-50 -lukujen nimet tulevat muotiin. Kivoja "uniikkeja" nimiä on varmasti paljon, mutta tämänkin palstan erikoisimmat lyövät kyllä pahasti yli - elleivät ole sitten keksimällä keksittyjä eli ei ole lasta eikä tulevaa nimeä. Kunhan keskustelu vain käy kuumana.

tule ongelmia sillä kaikki jessicat ja juliat ja janitat ovat nykyään niitä tavallisia nimiä. luokassa voi olla 5 eetua ja 5 jesseä ja 5 nannaa ja 5 petriinaa. tavlliset nimet arvoonsa. oli meilläkin luokalla riikka i ja riikka k ja jaana v jaana k ja jaana i, eikä mitään ongelmia :) itseäni harmitti aikanaan erikoinen etunimeni. olisin mieluummin ollut nimeltäni joku tavallisempi. postinkantaja sekoitti ja toi minulle kilometrin päässä asuvan huomattavasti vanhemman kaimani postia (lisäkseni varmaan ainoa koko kaupungissa) ja olen aina joutunut tavaamaan nimeäni puhelimessa ja asioidessani milloin missäkin. kummastakohan sitä haittaa onkaan enemmän. tavallisesta, vai epätavallisesta nimestä. ehkä tavallisen nimiset sitten haluavat nimetä lapsensa erikoisesti, mutta me joilla on tavattomampi nimi, ymmärämme tavallisen nimen edut. asioissa on monta puolta.

hah kirjoitti:

tule ongelmia sillä kaikki jessicat ja juliat ja janitat ovat nykyään niitä tavallisia nimiä. luokassa voi olla 5 eetua ja 5 jesseä ja 5 nannaa ja 5 petriinaa. tavlliset nimet arvoonsa. oli meilläkin luokalla riikka i ja riikka k ja jaana v jaana k ja jaana i, eikä mitään ongelmia :) itseäni harmitti aikanaan erikoinen etunimeni. olisin mieluummin ollut nimeltäni joku tavallisempi. postinkantaja sekoitti ja toi minulle kilometrin päässä asuvan huomattavasti vanhemman kaimani postia (lisäkseni varmaan ainoa koko kaupungissa) ja olen aina joutunut tavaamaan nimeäni puhelimessa ja asioidessani milloin missäkin. kummastakohan sitä haittaa onkaan enemmän. tavallisesta, vai epätavallisesta nimestä. ehkä tavallisen nimiset sitten haluavat nimetä lapsensa erikoisesti, mutta me joilla on tavattomampi nimi, ymmärämme tavallisen nimen edut. asioissa on monta puolta.

Minulla ja sisaruksillani on epätavalliset (mutta kuitenkin suomalaiseen suuhun sointuvat) nimet ja olen aina ollut iloinen siitä. Perinne jatkukoon! :)