Ekseema ja psoriasis

5-LOX-reitin(leukotriinin tuotanto) tunnettuja estäjiä ovat farmaseuttistasoisen kalaöljyn liäsksi mm.helokkiöljy, vihersimpukkauute sekä E-vitamiini ja monet muut antioksidantit. Ne ovat hyviä sisäisiä keinoja psoriakseen.
Ylipaino lisää riskiä ja alkoholi, stressi, ahdistus ja masennus voivat lisätä oireilua. Myös esimerkiksi beetasalpaajat, joita käytetään verenpaineen hoitoon saattavat pahentaa psoriasista. Eräitä syytekijöitä ovat tulehdustilat.
Myös vireää teetä sisältävä aurinkovoide on osoittautunut yllättävän hyväksi keinoksi psoriaatikolle.
Perinteisesti käytetään kosteuttavia ja ja pehmittäviä voiteita(usein terva-,antraliini-ja D-vitamiinvoiteista on apua)
Runsas kortisonivoiteiden käyttö voi pahentaa tilaa ja lisätä sen vastustuskykyä hoitoyrityksiä vastaan.
UV-hoidon yhteydessä on(vaikka siitä on apuakin) otettava huomioon, että ihon palaminen auringossa pahentaa usein tilaa.
Vaikeissa tapauksissa voidaan määrätä A-vitamiinijohdannaista lääkkeenä, mutta silloin on otettava huomioon erinäiset sivuvaikutukset ja maksa-ja luuydinvauroiden seurannan vuoksi verikokeiden säännöllinen ottaminen on hyvin tärkeää.A-vitamiinjohdannaisten,ainakin psoriakseen käytettävien, on todettu aiheuttavan sikiövaurioita, joten raskausaikana niitä ei saa käyttää. Sitä varmaan korostaa lääkärinnekin.
Myös syöpä-ja reumalääkkeena tunnettua metotreksaattia käytetään psoriaksen hoidossa, mutta sekin esimerkiksi nostaa homokysteiinipitoisuutta, joten sydän-ja aivoinfarktin ja dementian riski kasvaa. Myöskään metotreksaattia ei saa raskauden aikana käyttää.

Perinteisenä hoitona on käytetty perus-ja kortisonivoiteita, jotka eivät suinkaan paranna sairautta, vaan lievittävät tilapäisesti oireita.Kortisoni ohentaa ihoa ja altistaa sen näin ärsykkeille ja kortisoni saattaa aiheuttaa allergiaakin.
Voidaan myös pyrkiä korjaamaan taudin perusvikaa, suolistoflooran muutoksia (maitohappobakteereilla), rasvahappojen aineenvaihdunnan häiriöitä(kalaöljyllä ja helokkiöljyllä) ja ihon tulehdusta (karotenoideilla ja muilla antioksidanteilla).
Tämä vähentää ja ehkäisee kutinaa, tulehdusta ja ihon ärsytystä.
Karnosiini on erityisen tarpeellinen antioksidantti ihottumien itsehoidossa. Se sopii myös lapsille. Annostuksesta kannattaa ottaa selvää esimerkiksi internetistä tai luontaistuotekaupasta.
1980-luvulla kerrottiin Ruotsissa Allers-yhtiön kustantamassa kirjassa Barnallergi tutkimuksesta, johon osallistui 20 atooppista ihottumaa sairastavaa lasta. He saivat viiden viikon ajan päivittäin helokki-, kalaöljy-, ja antioksidanttikapseleita, joissa oli beetakaroteenia sekä B6-, C-ja E-vitamiineja sekä sinkkiä ja seleeniä. Kahta lukuunottamatta kaikki lapset(90%) paranivat.
Vihersimpukassa on ETA-nimistä merellistä rasvahappoa,joten sitäkin kannattaa kokeilla, koska se on tehokas 5-LOX-entsyymin estäjä.
Kala-ja helokkiöljy vahvistavat vaikutuksiltaan toinen toisiaan, joten molempien yhteiskäyttö allergioissa antaa yleensä paremman tuloksen kuin kumpikaan yksinään.
Turun yliopistossa on osoitettu, että perinnölliseen riskiryhmään kuuluvien lasten atooppista ihottumaa ja astmaa voidaan ehkäistä tehokkaasti antamalla äidille 4 viikkoa ennen synnytystä maitohappobakteereja. Kun samoja bakteereja annettiin lapsille syntymän jälkeen puoli vuotta,atooppisen ihottuman riski väheni puoleen. Vauvana saadut maitohappobakteeerit suojasivat lasta ainakin neljä vuotta allergioilta ja tulehduksilta.
Useissa tutkimuksissa on rasvahappojen ja antioksidanttien antaminen lisäravinteena parantanut ihottumaa kliinisesti eli tulehdus, karheus ja kutina on parantunut.
Samanaikaisesti kannattaa ottaa myös maitohappobakteereja ja frukto-oligosakkarideja.

Low vitamin D in children linked to eczema severity!
http://blog.vitamindcouncil.org/2013/01/25/low-vitamin-d-in-children-linked-to-eczema-severity/

Infant eczema linked to gut bacteria, diet!
http://www.stonehearthnewsletters.com/infant-eczema-linked-to-gut-bacteria-diet/infants/

D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (auringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Lapsille hiukan vähemmän.

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin.
http://areena.yle.fi/tv/1802812

Atooppisen ihottuman ruokavalio, joka toimii!
http://www.raikasweb.com/psoriasis

Viljojen haitat!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm