"Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on nähtävissä kansallisen ja globaalin kilpailun nurja puoli", sanoi Helsingin yliopiston professori Raija Sollamo puhuessaan perjantaina Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa Sibeliustalossa.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei auta, vaikka oikorata kuinka veisi lahtelaisia opiskelemaan Helsinkiin, jos sieltä sitten ei palata Lahteen työelämään. Mutta miten palata, kun koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole?
Ei ne Lahtelaiset Hesaan sen enempää mee, Hesasta menevät ihmiset ryntäämällä Lahteen, kun Lahdessa on halvempia asuntoja kun hesassa, ja työmatka Lahesta Hesaan lyhenee.
Lahdessa hinnat tulee jatkossakin nousemaan kun ei asuntoja ole tarpeeksi kysyntään nähden.
Lahden hinnat jo Vantaan tasolla.
Miksi pääkaupunkiseudulta tänne tultaisiin, kun lähempää saa samalla hinnalla.
Lahdessa kauppa on jo seis, kun lahtelaisella tulotasolla ei pysty ostamaan asuntoa.
Lahden ja Helsingin hinnat romahtavat vielä tämän vuoden puolella.
Vinkki :
http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=1
Lahden high tech hankkeita ;=)
- Kompostista multaa
- Niittyjen monimuotoisuus
- Tuhkalannoitus ja metsämaan kadmiumkuormitus
- Leviä laiduntavien pikkuäyriäisten merkitys veden kirkastajana
- Triatsiini-torjunta-aineet pohjavesissä
- Tutkimusyhteistyö ruiskuvaluteollisuuden kilpailukyvyn kehittämisessä
- Oppimishalu ja -paine vähittäiskaupassa
- Tulevaisuudentutkimus alueellisessa tietämyksenhallinnassa
- Yritystenvälinen yhteistyö ja laskentatoimi
- Äitien ja isien kokemuksia äitiyshuollosta
Turhanpuhuminen muodissa
Lahden kasvulle oleellinen karjalaisten häätäminen Neuvostoliiton toimesta kotiseudultaan (olisi varmaan voinut jäädä Neuvostoliittoonkin vallitsevilla ehdoilla), Asko, Isku ja Upo eivät ole tarvinneet virkamiehiä ja humanisteja kouluttavaa yliopistolaitosta ja hyvinpä noita kunnallismaistereita on saanut Kotkasta, Tampereelta, Jyväskylästä jne.
Lahden ongelmana on se, että Lahti romahti teknologiseen loukkuun kun ensimmäisen öljykriisin jälkeen yhteiskunta ryhtyi muuttumaan. Vuosista 1973 vuoteen 1991 jatkettiin urheiluimagolla, kunnes Maija-Liisa Lindqvist huomasi julkisesti, että Lahti on kehitysaluetta ja eräänlainen taantua teollisuuspaikkakunta.
Lahden väkiluku on pysynyt ainoastaan siksi, että Lahti imuroi kitkatyöttömiä nuoria koulutukseen jne. alueelleen. Lahtelaisiksi Lahti ei ammattikoulussa kouluttamiaan nuoria erityisesti halua, koska vanhat peruslahtelaisetkin ovat korkeasti työttömiä.
Valtion kannalta yliopiston perustaminen 100 kilometrin päähän ei ole mitään aluepolitiikkaa vaan resurssien hukkaamista monenkertaiseen hallintoon. Yliopistosta ei olisikaan mitään hyötyä, jos se kouluttaisi samanlaisia maistereita kuin mitä kaupunkiin rekrytoidaan johtajiksi Lahtea pienemmiltä paikkakunnilta.
Lahden johdon pakonomainen tarve kisamonttuun ja toisaalta sittemmin sinfoniaorkesteriin on vain tapa välttää keskustelu Lahden surkeasta tilasta henkeä nostattavilla huveilla.
Lahti ei sisällöllisesti ole oikein muuta kuin Monttu, Sibbe ja johtavat rikollisjärjestöt.
Lahden toiminnan tuloksellisuutta ei voi mitata muulla kuin työssä olevan väestön yhteenlasketulla palkkasummaalla ja palkkatasolla. Lahden tulotaso on noin 8% alhaisempi, nyt jopa enemmän kuin suurissa kaupungeissa.
Sivistysväki taiteilijoita oppineisiin on metsässä. Lahti tarvitsee oíkein profiloitua koulutusta AMKn teknilliselle linjalle eikä yleis- ja humpuukihumanisteja tuottavaa yliopistolaitosta.
Lahti tarvitsee myös yhden Helinin, yhden Puolakan jne., jotka edes hieman katsoisivat perään.
mistä näitä "Lahdessa hinnat romahtaa"- manipulaattoreita oikein sikiää.
Taitavat olla persaukisia, joilla jäi asunto ostamatta, kun asialliseen hintaan olis muutama vuosi sitten saanut.
Nyt höpöttövät täällä jatkuvasti samaa mantraa, että kupla puhkeaa...
LAHDESSA ON VIELÄ HINTOJEN NOUSUPAINETTA!
TSEKATKAAPA MÄNTSÄLÄN TILANNE. PARISSA VUODESSA HURJA NOUSU, JOKA EI OTA TALTTUAKSEEN.
Joulukuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi Kujalan kaupunginosan asemakaavaehdotuksen, joka koskee logistiikkakeskuksen aluetta. Viime viikolla Salpausselän luonnonystävät ry. pyysi päätöksestä pöytäkirjan ja valitusotteen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen lähtee.
Kujalan rakentaminen siis viivästyy edelleen. Ei taida olla toiveita siitä, että logistiikkakeskus ehdittäisiin saada edes jonkinlaiseen kuntoon vuoteen 2008 mennessä, jolloin Helsingin Vuosaaren uusi satama valmistuu; siellä operoivat yritykset ja kuljetusliikkeet tarvitsevat konttiliikenteelle uusia kokoomapaikkoja. Valituskierteen jatkaminen merkitsee sitä, että Lahti putoaa pois näistä kuvioista, ja työpaikkoja menetetään.
Päijät-Hämeen vaikein tilanne on edelleen Lahdessa, jonka työttömyysaste vajosi joulukuussa jälleen 16 prosenttiin. Myös koko maakunnan työttömyysaste (14,2 prosenttia) on edelleen huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin (11,9).
Pahempaa tulossa
Päijät-Hämeen työvoimatoimiston johtaja Juha Kouvoennakoi, että pahempaa on vielä tulossa.
- Yt-neuvotteluja ja uhkia on sen verran päällä, että se alkaa näkyä. Uskon, että työttömien määrä lisääntyy vielä helmi-maaliskuussakin.
Etenkin metalliteollisuudessa menee nyt heikosti.
Eipä ole Lahti kasvanut sitten vuoden 1975.
Asukasluku on pysynyt alle 100000 koko ajan.
Viime vuonna Lahden väkiluku kasvoi 300:lla.
Asuntoja valmistui tuohon nähden aivan liikaa.
Suomalaisten palkkapotti kasvoi viime vuonna vain 3.7 %, josta puolet menee veroihin ja ainakin loput kasvaviin korkoihin. En näe mitään mahdollisuutta hintojen nousuun.
Miksi muuten asuntoja myydään 'moottoritie lähellä' argumentilla, onko kohderyhmänä ne lahtelaiset, jotka pelkäävät lahtelaisen työpaikkansa puolesta ? Ja eikös se oikorata viekään Helsinkiin ?