Ensimmäisen kerran kun kosketit minua
Tunsin heti liikaa
Pian minun on lähdettävä,sinä jäät
Ja minuun koskee,en voi tehdä muuta kuin haaveilla pääseväni jälleen
hellään syleilyysi
Sinäkin rakastat minua
Ja kuitenkaan emme koskaan voi olla yhdessä
Se on väärin,mutta sinä et osannut tehdä päätöksiä
halusit säilyttää sen mitä sinulla oli
ja minä en mahtunut elämääsi
Tunsin heti liikaa
Pian minun on lähdettävä,sinä jäät
Ja minuun koskee,en voi tehdä muuta kuin haaveilla pääseväni jälleen
hellään syleilyysi
Sinäkin rakastat minua
Ja kuitenkaan emme koskaan voi olla yhdessä
Se on väärin,mutta sinä et osannut tehdä päätöksiä
halusit säilyttää sen mitä sinulla oli
ja minä en mahtunut elämääsi
Vastaukset 4
Vanhimmat
Anna minulle anteeksi... :"(
Kaunista!Mä en pysty muutaku kiittää et joku osas kirjottaa noin.Toi loppu oli koskettava ja jos joku keksii keinon millä mahdottoman saa mahdolliseks ni mä kuulisin mielelläni..
en minäkään mahtunut hänen elämäänsä
kaikki hyvä loppuu aikanaan. viimeiset suudelmat otsalle ja oli lähdettävä. oven mentyä kiinni hymyilin ja itkin katkerasti - olin onnellinen yhteisestä ajasta ja surullinen tulevasta. Aamun sarastaessa kävelin pois luotasi. takaisin en voinut palata. talven ensi lumi satoi, peitteli tien minulle. rikoin sen peitteen askelillani. aloitin uuden elaman. rakastamme toisiamme aina.
Kyllähän se välillä on noin.. Kaunis ja koskettava runo.