Pikarakkaus
Me oltiin Tommin kanssa kuukausia yhdessä se oli sellasta rakkautta ensi-silmäyksellä. Okei Tommi piti musta ja mä siitä. Mutta jotakin puuttui., en oikeastaan tiennyt mitä, jokin vain kaiversi.
Tommi oli silloin 16 kun tavattiin, sellanen rempsee jätkä joka ei välittänyt mistään. Poltti ja käytti huumeita. Tommilla oli sen Cityn kuumimmat touhut, se iski muijia ja jätti ne heti. Se ei välittänyt paskaakaan mitä muut ajattelivat, se eli just tätä hetkeä ja just näitä fiiliksiä.
Okei mä olin hiljanen nössö, kuljin rillit päässä ja istuin kotona nenä kiinni kirjoissa. Käytin mummohameita ja vietin aikaa perheeni kanssa.
Mun elämässä tärkeintä oli koulu ja perhe, kokeista tuli ysejä ja kymppejä mä loistin koulussa. Viittasin tunnilla ja olin enkeli.
Mä tapasin tommin kesällä rantsulla. Näin heti mikä se oli, mä halusin kiihkeesti tutustua siihen. Kaikki kaverit varoittelivat. Mutta mä tiesin että tommi oli muutakin kuin sanoi. Mä jotenkin uskoin tommiin ja siihen että sekin oli ihminen.
Se katto mua vähän niinku matoa, mä en antanut sen pilata sitä tunnetta. Mä tungin itteni sen elämään ja aloin elää sen mukana.
Mä halusin kiihkeesti muuttaa sen, siinä vaiheessa se jätti ne kuviot ja alko hengaa mun kanssa. Mä opetin sille matikkaa ja äikkää. Huumeet ja muut muijat jäi, mä palautin sen tähän maailmaa se alko nostaa torkkaa. Pian sen torkka oli täynnä ysejä ja kymppejä. Mä oin siitä ylpee ja samalla ittestänikin mä olin muuttanut sen.
Se kaverit häipys ja jäljelle jäi vaan mä ja se.
Me mentiin yhteen se oli 16 ja mä 15. Me oltiin ihan loistava pari, täydennettiin toisiamme. Mun kaverit onnitteli mua, ne tahtos kans tavata mua ja Tommia. Meillä pyyhki loistavasti, maattiin kesät rantsulla ja poltettiin takanääressä vaahtokarkkeja.
Saunottiin yömyöhään ja syötettiin toisillemme kakkua.
Sit tapahtus jotain joka mullisti kaiken meijän elämässä, mä olin raskaana.
Äiti tietty kauhistus ja niin Tommikin se mumisi vartin ajan jotain sellaista ettei se ollut valmis. Mä sanoin samaa, ja kysyin siltä että halusko se tehä abortin.
Se pelkäs en ymmärrä miks mut se pelkäs, vaikka mähän sen abortin tekisin.
Se kaikkos musta ja mä tein Abortin. En mä voinut hoitaa vauvaa 15 vuotiaana, mun mutsi tietty tuki mua ja kannusti. Tommi häipy takaisin omille teilleen. Huumeet tuli taas kuvioon ja torkka laski taas. Sinä keväänä mä kirjoitin itteni ylioppilaaks Tommi jäi luokalleen.
Kyl mä sen näin siellä juhlas se oli tullut yksin. Ei meijän tarvinnut puhua. Mä olin pahoillani ja se oli pahoillaan. Mä surin sen puolest, se olis nyt ylioppilas mut en vieläkään tiedä mitä se pelkäs, eikä se ole enää nykyään tärkeää.
Nykyään mä opiskelen lääkäriksi ja mulla on taas frendei. Me ei olla tavattu Tomiin kanssa sen jälkeen. Mä kuulin että se olis lähteny hesaan.
Ettii parempaa elämää. Mä halusin silti toivottaa sille onneA. Meijän rakkaudessa ei vaan ollut siipiä jotka olis lennättänyt meidät taivaaseen, siitä puuttu ne.
Ja vaikka mä rakastan vieläkin Tommia niin me ei enää koskaan palata yhteen, se oli sellanen pika rakkaus.
Me oltiin Tommin kanssa kuukausia yhdessä se oli sellasta rakkautta ensi-silmäyksellä. Okei Tommi piti musta ja mä siitä. Mutta jotakin puuttui., en oikeastaan tiennyt mitä, jokin vain kaiversi.
Tommi oli silloin 16 kun tavattiin, sellanen rempsee jätkä joka ei välittänyt mistään. Poltti ja käytti huumeita. Tommilla oli sen Cityn kuumimmat touhut, se iski muijia ja jätti ne heti. Se ei välittänyt paskaakaan mitä muut ajattelivat, se eli just tätä hetkeä ja just näitä fiiliksiä.
Okei mä olin hiljanen nössö, kuljin rillit päässä ja istuin kotona nenä kiinni kirjoissa. Käytin mummohameita ja vietin aikaa perheeni kanssa.
Mun elämässä tärkeintä oli koulu ja perhe, kokeista tuli ysejä ja kymppejä mä loistin koulussa. Viittasin tunnilla ja olin enkeli.
Mä tapasin tommin kesällä rantsulla. Näin heti mikä se oli, mä halusin kiihkeesti tutustua siihen. Kaikki kaverit varoittelivat. Mutta mä tiesin että tommi oli muutakin kuin sanoi. Mä jotenkin uskoin tommiin ja siihen että sekin oli ihminen.
Se katto mua vähän niinku matoa, mä en antanut sen pilata sitä tunnetta. Mä tungin itteni sen elämään ja aloin elää sen mukana.
Mä halusin kiihkeesti muuttaa sen, siinä vaiheessa se jätti ne kuviot ja alko hengaa mun kanssa. Mä opetin sille matikkaa ja äikkää. Huumeet ja muut muijat jäi, mä palautin sen tähän maailmaa se alko nostaa torkkaa. Pian sen torkka oli täynnä ysejä ja kymppejä. Mä oin siitä ylpee ja samalla ittestänikin mä olin muuttanut sen.
Se kaverit häipys ja jäljelle jäi vaan mä ja se.
Me mentiin yhteen se oli 16 ja mä 15. Me oltiin ihan loistava pari, täydennettiin toisiamme. Mun kaverit onnitteli mua, ne tahtos kans tavata mua ja Tommia. Meillä pyyhki loistavasti, maattiin kesät rantsulla ja poltettiin takanääressä vaahtokarkkeja.
Saunottiin yömyöhään ja syötettiin toisillemme kakkua.
Sit tapahtus jotain joka mullisti kaiken meijän elämässä, mä olin raskaana.
Äiti tietty kauhistus ja niin Tommikin se mumisi vartin ajan jotain sellaista ettei se ollut valmis. Mä sanoin samaa, ja kysyin siltä että halusko se tehä abortin.
Se pelkäs en ymmärrä miks mut se pelkäs, vaikka mähän sen abortin tekisin.
Se kaikkos musta ja mä tein Abortin. En mä voinut hoitaa vauvaa 15 vuotiaana, mun mutsi tietty tuki mua ja kannusti. Tommi häipy takaisin omille teilleen. Huumeet tuli taas kuvioon ja torkka laski taas. Sinä keväänä mä kirjoitin itteni ylioppilaaks Tommi jäi luokalleen.
Kyl mä sen näin siellä juhlas se oli tullut yksin. Ei meijän tarvinnut puhua. Mä olin pahoillani ja se oli pahoillaan. Mä surin sen puolest, se olis nyt ylioppilas mut en vieläkään tiedä mitä se pelkäs, eikä se ole enää nykyään tärkeää.
Nykyään mä opiskelen lääkäriksi ja mulla on taas frendei. Me ei olla tavattu Tomiin kanssa sen jälkeen. Mä kuulin että se olis lähteny hesaan.
Ettii parempaa elämää. Mä halusin silti toivottaa sille onneA. Meijän rakkaudessa ei vaan ollut siipiä jotka olis lennättänyt meidät taivaaseen, siitä puuttu ne.
Ja vaikka mä rakastan vieläkin Tommia niin me ei enää koskaan palata yhteen, se oli sellanen pika rakkaus.
Vastaukset 4
Vanhimmat
lääkäri, uskoisko tuota
oli tosi hieno ja jotenkin koskettava:)
Kiitos palautteesta=)
Kirjoitusvirheitä oli aikalailla.
Kirjoitat alkupuoliskolla, että Tommi oli silloin 16, kun tavattiin.
Myöhemmin taas:
Me mentiin yhteen se oli 16 ja mä 15.
Jomman kumman karsimista kannattaa miettiä.
Jonkinlaisen epäuskottavuuden koin tässä:
Mä halusin kiihkeesti muuttaa sen, siinä vaiheessa se jätti ne kuviot ja alko hengaa mun kanssa. Mä opetin sille matikkaa ja äikkää. Huumeet ja muut muijat jäi, mä palautin sen tähän maailmaa se alko nostaa torkkaa. Pian sen torkka oli täynnä ysejä ja kymppejä.
Huumeet on kuitenkin niin kova juttu, että loppuisiko niiden käyttö siksi, että joku haluaa muuttaa käyttäjän?
Tästä ottaisin viimeisen virkkeen pois:
Mä halusin silti toivottaa sille onneA. Meijän rakkaudessa ei vaan ollut siipiä jotka olis lennättänyt meidät taivaaseen, siitä puuttu ne.
Tässä näitä mun mietteitä, joita tuli mieleen.
Jokainen tietenkin kirjoittaa itse tarinansa ja tekee sille, miten parhaaksi näkee.
Kirjoittamista kannattaa kuitenkin jatkaa.Tekemällähän sitä oppii:)