Oli yö kaunis vilpoinen,
se käynyt lie läpi sateisten päivien.
Järven vesi oli mustaa,
hiljaa se oli kuin olisi tuntenut tuskaa.
Palelin kovasti ja nuotiolle istuin.
Vasta keltaisten liekkien lomasta
näin silmäsi tummat,
ihastuin.
"tuli leiskuen nuolevi puuta"
kuului hiljaa pimeydestä.
senkin laulun vihdoin ymmärsin,
kun ruskeisiin silmiis katselin.
Ja nuotio välissämme
jatkoi tanssimistaan.
Tuo pieni tuli oli juuri
tehnyt elämästämme kauniinpaa.
Tunsin jo katseesi kasvoillani,
vaikka nuotio peitti sinut omaltani.
Kipinät leijuivat pimeyteen,
hallki yöilman, yli veen.
"Tuli teki hiuksistasi kultaa"
sanoit joskus myöhemmin.
"Mutta sisälläni on turtaa,
en jaksaisi vaikka rakastan niin"
Hiljaa lopulta lähdin,
en katsonut taakseni.
tunsin yön kylmän jälleen,
pisara vieri poskeltani.
En silti koskaan unohda
liekkejä silmissäsi.
Sitä kuinka tuli
tanssi sydämessäni.
se käynyt lie läpi sateisten päivien.
Järven vesi oli mustaa,
hiljaa se oli kuin olisi tuntenut tuskaa.
Palelin kovasti ja nuotiolle istuin.
Vasta keltaisten liekkien lomasta
näin silmäsi tummat,
ihastuin.
"tuli leiskuen nuolevi puuta"
kuului hiljaa pimeydestä.
senkin laulun vihdoin ymmärsin,
kun ruskeisiin silmiis katselin.
Ja nuotio välissämme
jatkoi tanssimistaan.
Tuo pieni tuli oli juuri
tehnyt elämästämme kauniinpaa.
Tunsin jo katseesi kasvoillani,
vaikka nuotio peitti sinut omaltani.
Kipinät leijuivat pimeyteen,
hallki yöilman, yli veen.
"Tuli teki hiuksistasi kultaa"
sanoit joskus myöhemmin.
"Mutta sisälläni on turtaa,
en jaksaisi vaikka rakastan niin"
Hiljaa lopulta lähdin,
en katsonut taakseni.
tunsin yön kylmän jälleen,
pisara vieri poskeltani.
En silti koskaan unohda
liekkejä silmissäsi.
Sitä kuinka tuli
tanssi sydämessäni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaunis, todella kaunis runo!