miten sä yhtäkkiä et enään rakastanutkaan mua?sä tykkäsit vaan kaverina.sä sanoit et sulla olis kiireitä, etkä halunnut sitoutua liian nuorena,ethän sä halunnut satuttaa.miten se mieli muuttu niin nopeesti,kun mä luulin että tää olis ollu ikuista.vieläkin iltaisin mä katselen kuvaas,itken ja ajattelen miks meille piti käydä näin...?ehkä se vielä joskus selviää mulle,että mä saisin olla edes hetken onnellinen...
miks meille piti käydä näin...?
virgo
1275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kylläpä toi runo kosketti!
Olisi ollut helpompi lukea, jos jaksoittaisin runon. =) Mutta sisältö oli aivan upea.