Kahvikuppiini mustaan...minä runojani rustaan.
Ajatuksissani...Yksin istuessani.
Vaikka tuuli on kylmä,liian vähän aikaa se puhaltaa jotta saisin
askeleenkin tästä liikuttua.
Televisiossa lumisadetta...ulkona räntää.
Aurinko ei näytä koskaan nousevan...
Mikä tässä mättää?
Mustien kukkien piirtyessä seinilleni...
Liian valkeille.
Mä nukahdan...
Vaikka todellisuus näyttää kauniilta.
Ajatuksissani...Yksin istuessani.
Vaikka tuuli on kylmä,liian vähän aikaa se puhaltaa jotta saisin
askeleenkin tästä liikuttua.
Televisiossa lumisadetta...ulkona räntää.
Aurinko ei näytä koskaan nousevan...
Mikä tässä mättää?
Mustien kukkien piirtyessä seinilleni...
Liian valkeille.
Mä nukahdan...
Vaikka todellisuus näyttää kauniilta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pidin runostasi.Varsinkin viimeinen säkeistö kosketti minua.Kiitos, annoit minulle ajateltavaa...