Miksi talon tulee olla tiivis?
Talopakettien valmistajat kilvan mainostaa, että miten tiivis talo heillä on.
Suomessa on asuttu satoja vuosia taloiksi kutsutuisssa rakennuksissa ja terveellisesti.
Mielestäni nykytouhu menee liian pitkälle!
Maksaako säästetty sentti energiassa koskaan itseänsä takaisin, täydelliseen tiiveyteen pyrkiminen ja koneelliset ilmanvaihdot ovat kalliita!?
Talopakettien valmistajat kilvan mainostaa, että miten tiivis talo heillä on.
Suomessa on asuttu satoja vuosia taloiksi kutsutuisssa rakennuksissa ja terveellisesti.
Mielestäni nykytouhu menee liian pitkälle!
Maksaako säästetty sentti energiassa koskaan itseänsä takaisin, täydelliseen tiiveyteen pyrkiminen ja koneelliset ilmanvaihdot ovat kalliita!?
Vastaukset 67
Vanhimmat
Siis ennen veti joka nurkasta nyt vain parista. Lähinnä tuloventtiilin luona (ikkunan yläpuolella tai ilmastointikoneen tuloventtiilistä ei tule kylmää ilmaa).
Siis kyseessä on kin politiikassa hallittu rakennemuutos. Täysin tiivistä taloa ei kannata tehdä, sillä korvausilmaa tulee saada.
Voihan sitä aina tehdä seiniin reikiä jos ei halua tiivistä taloa... Tietysti jälkikäteen kun nuo nykymääräykset ei sitä taida sallia. Ei muuta kuin pora käteen!
asumisessa, elintavoissa yms. verrattuna sadan vuoden takaiseen aikaan. Se onko nykymeno kaikenkaikkiaan oikeaa tai hyväksi siitä saavat viisaammat kiistellä, mutta näin nyt vaan on.
Ei kai oikein tervejärkinen voi ajatella että 100 vuotta vanhat talot olisivat jotenkin paremmin tehty kuin nykyiset, silloin vaan asumisen mukavuus, yms. vaatimukset eivät olleet kovin korkealla, ei ollut saunoja sisällä, eikä juoksutettu satoja litroja suihkuvettä päivittäin, ei tiski ym. koeneita. Joten jollet todellakaan ymmärrä että näillä tämänpäivän systeemeillä sellainen vanhanaikaisesti rakennettu talo on tuhoon tuomittu, jos sinne ympätään nämä tämänpäivän kosteusrasitukset.
Et ilmeisesti ole perehtynyt rakentamiseen.
Kannattaisi varmaan kerätä vähän kokemusta vanhastakin rakennusperinteestä,ennenkuin esittää noin vankkoja mielipiteitä.
Purettiin just 100v talostamme 70 luvulla tehty kylppäri. Muovimatot ja tapetit, suihku nurkassa, pesukone pyörinyt 30 v. Kieltämättä jännitti mitä sieltä löytyy. No ainut mustunut kohta oli pöntön vieressä yksi kiinnitysruuvinreikä. Vanha pönttö kun oli silloin tällöin hieman vuotanut. Kaikki kuivaa, hyvin on vanhus kestänyt nykyajan suihkut. Ja hyvin oli tehty remontti 70 luvulla. Räppänä katossa imee kohinalla suoraan hormiin, ilman moottoria.
Muuttaessamme tähän muutama vuosi sitten löytyi putkistosta vuoto, naula mennyt vuosia sitten putken läpi. Rossipohja oli hoitanut vahingon hyvin, noin kottikärryllinen kostunutta purua, pintakostea hirsi, aivan terve jo 1cm syvyydestä.
Myönnetään että villasukat ovat talvella hyvät kaverit, mutta mieluummin ne kuin entinen atooppinen ihottuma.
Lämmityskulut? N 4000 l öljyä, puita jaksamisen mukaan ja neliöitä n 300.
on mullakin jalassa , talo 25 v .
Nykyisin aina vedotaan suurempaan vedenkulutukseen rakennuksessa, ja ettei siksi vanha talo pärjää nykymittapuulla mitattuna. Totta on, että ennen vettä kului pieni osa nykyisestä litramäärästä, mutta suurin osa siitä meneekin viemäriin (vessa, pesukoneet, lavuaarit, suihkut ym.) ja vain pieni osa jää ilmankosteudeksi.
Ennen ilmankosteus rakennuksissa oli valtavan paljon suurempi kuin nykyään. Ruoka keitettiin puutteellisilla "liesikuvuilla", työvaatteet ym. kuivattiin sisällä, asumistiheys oli paljon suurempi, meidänkin talossa asunut parhaillaan 40 henkeä kerralla!!!
Nykyisin pesutiloihin tehdään useimmiten koneelliset poistot myös vanhoihin taloihin ja asumisesta aiheutunut ilman kosteusrasitus pienentynyt menneistä vuosikymmenistä. Miksi siis vanha talo on tuhoon tuomittu?
Kaveri kirjoitti asiaa. Väitätkö sinä siis että 1800 luvulla taloissa siis oli saunat ja suihkut asuintilojen yhteydessä? Sun kannattas perehtyä vähän muuhunkin kuin pelkään vahnaan rakentamiseen, esimerkiksi elintasoon.
Atooppinen ihottuma olsi voinut lähteä silläkin, että olsit vain laskenut huonelämmön villasukka lukemiin vanhassa asunnossasi. Varsinkin kerrostaloissa huonelämpöjä pidetään korkeina, johtuu kai siitä että lämmitys mielletään ilmaiseksi.
Kyllä kosteusrasitus on nykyisin paljon suurempi kuin ennen.
Suurin kosteusrasitus tulee pesutiloista. Ennen lämmitettiin pihasauna kerran viikossa lauantai iltana, kun nykyisin taas suunnilleen jokainen käy kerran päivässä suihkussa ja huoneistosaunakin lämpiää parikertaa viikossa.
Nykyisin pyykkiä pestään todella paljon enemmän ja se usein myös kuivataan sisätiloissa. Ennen pyykkipata porisi saunassa tai navetassa. Märät vaatteet tuotiin myös kuivumaan usein saunaan. Samassa padassa lämmitettiin muutnkin kaikki tarvitta vesi. Vettä myös pääasiassa käytettiin muualla kuin asuintiloissa. Saunathan eivät oleet pitkäikäisiä vaan ne paloivat säännöllisesti elleivät muuten ehtineet lahomaan huonoon kuntoon.
Ihmiset tuottaa itsessään kosteutta ja nykyisin sisätiloissa oleskellaan paljon enemmän kuin ennen.
Talot oli lämpötaloudeltaan huonoja ja tarvittiin jopa useita tulisioja pitämään taloa lämpimänä. Näiden vaatima paloilma peittoaa nykyiset ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät ihan iloisesti.
Asuttiin yhteenaikaan porttikonginpäällä, lattialämpö 6 ei paljo ollut laskettavaa, koneellinen ilmanvaihto ei sovi ainakaan minulle.
Oli villasukat ja tossut, silti kortisonia kului talvella tuubitolkulla.
En osaa sanoa yleispätevästi kun en ollut maisemissa 1800-luvulla.
Alkuperäinen väite oli että,1800 luvulla rakennettu talo ei kestäisi nykyajan kosteusrasituksia.
Kuulisin kovin mieluusti miksi 1800-talo ei kestäisi saunoja ja suihkuja ym.nykyajan elintasoja.
Ei ne uudetkaan talot kestä "nykyajan" kosteusrasituksia jos ne elintasot väärin toteutetaan tästä on paljon esimerkkejä.
Lue se CCC:n juttu uudestaan. 1800-luvun talot eivät todellakaan kestä sellaista kosteusrasitusta mitä tulee saunoista ja suihkuista, ei ainakaan millään järkevällä energian kulutuksella.
Arvatenkin yritetti kompensoida kylmää lattia, nostamalla huoneen lämmön mahdollisimman korkeaksi.
Eipä se olisi siinä onnistunut, ja koska olemme kumpikin jo lapsuudestamme puutaloasujia, eli tottuneet viileään sisäilmaan, niin kyllä kerrostalokautena lähinnä pattereita kiinni kierrettiin. Siinä porttikongin päällä ei sitä tosin tarvinnut tehdä.
Ilmanvaihdonhan tulisi olla luokkaa kahdesti tunnissa, eli ilman tulisi vaihtua kahdesti tunnissa. Yksi lämmitysuuni ei todellakaan korvaa ilmanvaihtoa, vaan on yllättävän pieni lisä siihen, itsekin yllätyin siitä luettuani. Uunia kaksi tuntia päivässä käyttäen se vastaa 1.4% tilan päivittäisestä ilmanvaihtotarpeesta. Siitä voi laskea, kuinka monta uunia ja kuinka paljon käytettynä vuorokausitasolla tarvitaan sen avulla ilmanvaidon suorittamiseen. Ennen tosin oli uuneja paljon, mutta oli niitä kuutioitakin useasti enemmän korkeiden huoneiden ansiosta...
Ja kosteusrasituksesta olen edelleen eri mieltä. Ennenhän ei ollut keinovaloa, ja sisällä oleskeltiin varmasti talvella ehkäpä enemänkin kuin nyt, ei käyty töissä kodin ulkopuolella ym. vaan puhdetyöt, rekien teot ym. tehtiin tuvassa talvella. Asumistiheys oli todellakin toista luokkaa, ja sen vaikutus ilmankosteuteen melko suuri. Jos talossa asuu nyt 1/10 vanhasta asukasmäärästä, niin paljon saa sisällä kököttää ja jumpata, että vastaa sitä kosteusrasitusta ihmistasolla. Ennen ei ollut muuta poistoa kuin uunit ja ikkunat, joten kyllä koneellinen poisto esim. kylpyhuonetiloissa vähentää rasitusta mielestäni suuresti. Tsekkaappa mm. museoviraston kanta aiheeseen... Luulisi niillä olevan tietopohjaa tueksi väitteilleen.
esimerkkitalo oli muistaakseni 150 m2, huonekorkeus normaali. Eli ilmanvaihdon hoito kyseisessä esimerkissä pelkästään uunein vaatisi 7 uunia, ja niiden käyttöä 10h päivässä. Melkoista lämmitysrumbaa...
Mihinköhän perustuu tuo väite, että koko asunnon huoneilman tulisi vaihtua kahdesti tunnissa.
Tuota väitettä saa lukea nykyään joka amatöörin ja ei-amatöörin kirjoituksista. Jos joku tietää kys. suosituksesta tarkemmin (muutenkin kuin mainoksien kautta), niin ois mukava kuulla. Epämääräinen 'VTT:n sanomaa' ei vielä vakuuta.
Tuntuis näin amatöörinä, että huoneen käyttöasteellakin on jotakin merkitystä ilmanvaihdon tarpeeseen.
Niin ja huonen koolla. Jos istut koirankopissa, niin varmaan ilman pitää vaihtua siellä pari kertaa tunnissa. Jos taas isossa olohuoneessa, niin tuskinpa.
Tuo väittämä on todella ympäripyöreä siihen nähden, miten kirjaimellisesti sitä jotkut nykyään näyttää tulkitsevan.
Nykyaikainen talo lämmitettään nykyaikaisella uunilla niin että poltetaan pesällinen kerrallaan. Ennen keittiön hellassa paloin tuli suunnilleen läpitalven.
Ilman vaihdon nyrkkisääntö on että huoneen tilaavuus vaihdetaan kahdessa tunnissa, ei suinkaan kahdesti tunnissa. Eri tiloille on olemassa tarkempiakin suosituksia.
kerran kahdessa tunnissa ei ole sama asia kuin kaksikertaa tunnissa....
En jaksa selvitellä paloilman määriä, mutta väännetään oikea määrä sinun laskelmaan.
Eli jospa pudotatkin ilman vaihdon neljäsosaan esimerkistäsi, niin tarvitaankin tulisijaa enään 17,5h yhdellä uunilla, jotta saadaan nykyaikainen normi-ilmanvaihto toteutettua. Ei kuullosta ennään hohtuuttomalta 150 neliön vanhassa hirsitalossa.
Rakentamismääräysten mukaan kerran kahdessa tunnissa.
Suomen Rakentamismääräyskokoelma, osa D2: Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet.
On laskettu, että 4-henkinen perhe tuottaa vuorokaudessa ilmaan vettä n. 20 litraa (vaihtelua luonnollisestikin yksilötasolla) ruoanlaiton, pyykinpesun, peseytymisen, hengityksen yms. seurauksena.
Sä taidat elää ihan omassa todellisuudessasi.Et vastannut kysymykseen.Eli miksei vanha talo kestäisi suihkuja ym.
Vai pitäisikö kysymys muotoilla uusiksi?Kerro mulle miksi esim.1800-luvulla rakennettuun taloon ei voi tehdä pesutiloja,saunoja jne. jos asiaa ajatellaan tekniseltä kannalta ja jätetään kulttuurihistorialliset rajoitteet sivuun.
Järkevällä energian kulutuksella.Omituinen kommetti. Mitä se nyt tähän asiaan kuuluu?
Kun rakenteet olivat hirttä, purua, lastua tms. ja sisällä ei ollut suihkuja tai saunoja, suurin osa rakennuksista, sanotaan nyt vaikka 90 %, toimi kosteusteknisesti riittävän hyvin. Joukkoon mahtui kuitenkin myös niitä, jotka lahosivat ja homehtuivat. Nyt jos sisälle tuodaan suihkut ja saunat, kosteusrasitus lisääntyy. Siitä seuraa, että ongelmat lisääntyvät. Niin yksinkertaista se on. Voi olla, että suurimmassa osassa ei tule nytkään mitään ongelmia, mutta riski kuitenkin kasvaa. Mutta jos välttämättä haluaa ottaa riskejä, olisi kuitenkin parempi edes ymmärtää milloin on niitä ottamassa.
Suuri ajattelija: "Nyt jos sisälle tuodaan suihkut ja saunat, kosteusrasitus lisääntyy."
Näinhän se on myös uudessa talossa.
Riskit on molemmissa suht samat, kunhan molemmissa suihkutilaan tehdään asianmukaiset vesieristykset ja kostean ilman poisto.
Näin on asia.
Kerrankin kunnon vastaus.Kyllä vanhakin talo nykyaikaisen vedenkanssa läträämisen kestää jos se vaan otetaan muutostöissä huomioon.
Ihan olematonta selittämistä ettei vanha talo kestä nykyaikaisia "kosteusrasitteita"
Nämä tämmöiset mielipiteet näyttää tulevan just kaikenmaailman purkuvimmaisilta dipl.insseiltä.
joiden mielestä kaikkien pitäisi asua näissä teknisissä tasapäisille tarkotetuissa pakettitalo ratkaisuissa.
Mikä kohta vastauksestani oli mielestäsi väärin? Jos punainen lanka on sinulta päässyt hukkumaan, väännetään vielä rautalangasta: nykyiset talot suunnitellaan nykyisten asumistapojen mukaan, sata vuotta sitten rakennetut talot suunniteltiin sen aikaisia asumistapoja varten. Tämä tuntuu helposti unohtuvan, kuten ylimielisestä vastauksestasikin näkyy. Ja mistä on peräisin pätevyytesi arvioida riskit yhtä suuriksi uusissa ja vanhoissa taloissa, omasta suuresta ajattelustasiko?
Punainen lanka oli se,että vanhatkin talot voi kyllä korjata vastaamaan nykyajan elintaso vaatimuksia.
Tiedän kun olen niitä muutama kymmenen urakoinut.Tuo on ihan olematonta selittämistä,että nykyiset talot suunitellaan nykyajan vaatimusten mukaisesti ja vanhat niiden aikojen mukaan.
Tommoisista kommenteista saa helposti kuvan että vain moderni uusi talo on toimiva mikä on puppua.
Tottakai kosteusriskit lisääntyy kun vedellä läträtään mutta ei sillä ole merkitystä läträtäänkö sitä uudessa vai vanhassa jos se otetaan suunittelussa huomioon.
Jos tiedät jonkin syyn miksi vanhaa taloa ei saa toimimaan "nykyaikaisilla kosteusrasituksilla" niin edelleen kuulisin siitä kovin mielelläni.
Nykyiset talot suunnitellaan nykyisten asumistapojen mukaan, sata vuotta sitten rakennetut talot suunniteltiin sen aikaisia asumistapoja varten. Tämän voi tietenkin kuitata olemattomaksi selittelyksi, jos ei halua vaivata päätään tällaisilla asioilla. Loput johtopäätöksesi ovat omiasi, enkä voi ottaa niistä vastuuta.
Kohonnutkin riski pitää tietysti joskus hyväksyä, jos peseytyy mieluummin asunnossaan kuin pihan perällä. Ja hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella riskit pidetään mahdollisimman pieninä. Tällaisissa tapauksissa riskin ottamiselle on hyvät perusteet. Sen sijaan siihen ei ymmärrykseni riitä, miksi joku haluaa ottaa tarpeettomia riskejä uutta rakentaessaankin, esimerkkeinä ”hengittävät” rakenteet ja ”luonnonmukainen” ilmanvaihto.
Ei tarvi ottaa vastuuta mun mielipiteistä teen sitä joka päivä itse.
Mutta et vieläkään vastannut kysymykseen?Esitit vain perusteita omille mielipiteillesi.
Jos et ymmärrä "tarpeettomista" riskeistä ja hengittävistä rakenteista jne. Kannattaa varmaan joskus laajentaa ammattinäkemystä ja perehtyä asiaan.
Mä en puolestani aina ymmärrä kaikessa modernismin ylivertaisuutta,monista ratkaisuista on käytännön kokemusta korkeintaan muutama vuosikymmen perinteisistä vuosisatoja.
Rakenteessa pieni reikä tai reijät eivät vaikuta mitenkään jos talossa on ilmanvaihdolla aiheutettu jatkuva alipaine. Eli ilma virtaa kylmästä vaipan läpi lämpimään. Ongelmia tulee jos ilman mukana on pölyä myös siitepölyä ja kaikkea mitä ilmassa lentää. Likä suodattuu vaipan eristeessä ja tarttuu siihen. (Näet sen vanhoissa taloissa joss tuulensuojalevyjä ei ole saumattu niin eriste on täysin musta.(En näyttäisi homehysteerikolle) Silloin sisään tuleva ilma on suodatettu pölyisen ja eristeen sideaineisen suodattimen läpi. Itse voi selvittää onko eristeen sideaine hengityskelpoinen? Jos olisi käytettäisiin ilmanvaihdossa halpoja eristyslevysuodattimia!
etta ilmastointilaitteiden valmistajatkin elaisivat.
Kun rakennetaan tiivis talo, tarvitaan taloon koneellinen ilmanvaihto.
Itse rakensimme hirresta kuten ennenvanhaan on rakennettu ja ei tarvita ilmanvaihtokoneita. Samoin olemme molemmat mieheni kanssa koko ikamme asuneet talossa mika ei ole nykyvaatimusten mukaisesti tiivis. Vanhoissa hirsitaloissa, eika ole tarvinnut sairastella astmaa eika juuri flunssaakaan ja hyvin on tarennut yli 50 vuotta.
Kylmä karaisee ja paskaiset elinolosuhteet pitävät astman loitolla. Tämä on huomattu mm. Venäjän Karjalassa.
Toisaalta harvapa enää nykyään haluaa elää sellaisissa olosuhteissa. Nykyaikaiset elitavat vativat nykyaikaisen asunnon. 100 vuotta vanha tekniikka toimi olosuhteissa, joissa vesi tuli ja vesi meni 10 litran ämpärissä.
Minä muutin vanhaan taloon kolmisen vuotta sitten, eikä ole flunssaa sen jälkeen ollut.
Kaikki nykyajan mukavuudet on eikä kylmäkään ole ollut. Talossa siis painovoimainen (luonnon energialla toimiva) ilmastointi. On muuten ihanan hiljaista, kun ei pohise koko ajan korviin. Suosittelen!
En kertakaikkiaan ymmärrä miksi pitäisi muuttaa muovipussiin ja järjestää sinne hengitysilma putkien avulla, mutta jokainenhan saa tavallaan...
Mitähän ihmiset 50 vuotta sitten ja 50 vuoden kuluttua tuumaisivat tämän ajan rakentamistrendistä.
Paljon lämmityskustannukset? Äläkä kerro että klapi päivässä, hyvin tarkenee...
Olen itse joutunut asumaan vanhassa talossa. Talvella ei puhettakaan että voisi paljain jaloin kävellä lattialla. Aamulla ikkunat valuivat vettä kun kaikki reijät jouduttiin tukkimaan. Siinä vain hajussa!!!
Ihan turha on vedota vanhaan. Tämän päivän kaupunkilainen ei suostu eikä pysty asumaan kuten ennen. Ovat tottuneet liian hyvään palveluun ja vielä ei kelpaa.
Olen minäkin asunut 50-luvun puutalossa. Enää en sellaista osta mistään hinnasta.
Kyllähän sisällä lämmintä oli 10 pakkasasteeseen saakka. Sen jälkeen alkoi löytyä kylmäsiltoja. Puita sai kantaa selkä vääränä ja silti paloi sähköä melkein 20 000 kWh/vuosi.
Toistoa tai ei niin 50-luvun rakenteet kestävät 50- luvun asumistottumukset. Siihen kuului sauna kerran viikossa pyykinpesu kerran vuodessa. Nykyistä veden lutraamista rakenteet eivät kestä. Sanoi talotohtorit mitä tahansa.
sitten ovat;IV-kone 3000 eur, putket 3000, asennus 3000 eur. Lisäksi koneen uusimiseen tarvittavia osia vuosien saatossa ja muutaman vuoden päästä koko kone vaihdettava, eikö niin ?
Voidaanhan sitä sanoa niin että allergia syntyy hygieenisistä oloista. Mutta mietitäämpä vähän mitä se allergia on. Kysehän on tavallaan ihmisen turhautuneesta puolustusjärjestelmästä, joka puolustautuu esimerkiksi tiettyjä proteineja vastaan, kun oikeita vihollisia ei ole olemassa. Voisi sanoa että allergia on sitä että puolustusmekanismi ampuu pahvitaulua, kun oikeat viholliset puuttuu. Allergia on tavallaan lievempi vaihtoehto. Allegiat ovat negatiivinen seuraus siitä että on päästy eroon monista kuolemaan johtaneista tulehdussairauksista.
IV-kone 1200 euroa, putkisto 1500 euroa, asennus 0 euroa. Ilma tulee suodatuksen kautta puhtaana, ja poistuu lämmön talteenoton kautta taivaisiin. Talteenoton säästö 500 euroa vuodessa sähkölämmittäjälle. Koneen (puhaltimet, ainoa liikkuva osa) käyttöiästä en sano mitään koska ei ole vielä tarpeeksi kokemusta. En usko niiden kumminkaan hajoavan "muutaman vuoden päästä"
Kuinka sinulla suodatetaan siitepölyt ulkoilmasta ja otetaan lämpö talteen poistoilmasta?
Asumismukavuus on yksi asia mistä ainakin minä olen valmis maksamaankin vähän.
Kolmella tonnilla saa todella hyvän iv-koneen, useimmat pitää jo kahden tonnin konetta hyvänä. Kananviin ja muuhun menee ehkä saman verran rahaa, mutta tämän jälkeen talossa on toimiva, taloudellinen ja mukava ilmanvaihto.
Maksaa ne painovoimaisen systeeminkin poisto- ja tuloräppänät selvää rahaa. Ilman vaihdon pitäsi olla kuitenkin vähintään samaa tasoa, mutta siitä ei saada lämpöä talteen ja korvausilma tulee kylmänä ja tuntuu vetona.
Olen tässä 40-luvun talossa asuessani todennut, että missään aikaisemmassa asumismuodossani ei ole ollut niin hyvää ilmanlaatua sisällä kuin täällä (kerrostaloja eri ikäisiä, omakotitalo 80-luvulta). Aikaisemmin joka asunnossa sai pitää koko ajan jotain ikkunaa auki, kun ilma oli tunkkaista, mutta nyt ei ole tarvinnut kuin pari kertaa pikaisesti tuulettaa.
Joku tietenkin nykäisee nyt vitsin vetävistä nurkista. Totta on, että talossa on lattian ja seinän rajoissa viileämpää ja joissakin saumakohdissa saattaa tuntua pieni ilmavirta, mutta avojaloin meilläkin kestää kulkea vaikkei ole lattialämmitystä. Ikkunan raoista ei vedä, koska ikkunat on uusittu, mutta jostain se korvausilma aina tiensä löytää.
Suora sähkölämmitys hieman kuivattaa huoneilmaa, mutta pidän sitä ihan positiivisena ilmiönä näin talvella, kun niitä pyykkejä kuivatetaan pääosin sisällä (kuivuvat päivässä, kun aamulla ripustaa). Pyykeistä, päivittäisestä suihkusta, ruuanlaittohöyryistä ja tiskikoneesta huolimatta ei meillä ikkunoihin edes huurua ilmesty.
Ehkä uusimpiin (pussi)taloihin verrattuna meillä on viileämpää, jos kakluunissa ei koko ajan pidä tulta. Lämmityksen aika olohuoneen lämpötila kiekkuu 24 asteessa, muualla on tasaisempi (n. 20) lämpö. Viileämpää, mutta ei kylmää. Mieluummin olen kuitenkin viileämmässä raitisilmaisessa kodissa, kuin kuumassa ja tunkkaisessa.
hemmon kanssa siis samoilla linjoilla.
ajatellen energiatalous ja paljonko jollain "raikkaan ilman ystävällä" on oikeus kohtuudella tuhlata luonnonvaroja ja saastuttaa lämmittäessään raikasta ilmaansa. Toivottavasti aletaan rokottamaan kovalla kädellä verojen tms. maksuilla niitä jotka "typeryyttään" tuhlaavat yhteisiä luonnonvaroja ja saastuttavat yhteistä ympäristöämme.
Tyypillinen nykyajan markkinatalouden masinoima mielipide.
Ootko pönttö koskaan miettinyt kumpi on kokonais taloudellisuuden kannalta järkevämpi vaihtoehto.Lämmittää hiukan kalliimmin vai investoida talon hinta remontointiin tai uuteen taloon,että saa maksaa hiukan pienempää lämmityslaskua?
Kokonaisegologisuudesta vielä jos se ylipäätään jotakin kiinnostaa luuletko,että ne hienot nykyajan keksinnötja koneet lentää sinne kauppaan ihan ittekseen? Ei todellakaan.
Luonnonvarojen todellinen uhka on nykyajan kulutushysteria ja sen luoma turha teknistyminen ja teollisuus.
Se todellinen typeryys tässä kohtaa on juuri sun kaltaiset ääliöt jotka luulevat olevansa yhteisvastuullisia eivätkä näe kokonaiskuvaa.Sen lisäksi markkinavoimat osaavat äärimmäisen taitavasti hyödyntää tuota kapeaa näkösektoria.
Heräisit säkin pönttö unestasi.
No niin rajaa vähä. Mielipiteensä kullaki.
Mun mielestä nykyrakentamisessa voitaisiin mennä viel paljon eteenpäin. Halpuus, kestävyys, energian säästö ja mukava elo voidaan varmasti pistää paremmin yhteen pakettiin kuin tällä hetkellä on.
baaritiskillä esittämässä tietotaitojaan muille samanlaisille kaljavatsoille, voi voi yhtä heikoilla on on itsetunto kuin osaaminen ja tiedot.
Tekesin rahoittamassa Terve Talo -teknologiaohjelmassa todetaan:
" Huonolla sisäilmastolla on monenlaisia terveysvaikutuksia. Pahimmillaan ne ovat helposti kliinisesti todettavia kuolemaan johtavia sairauksia ja lievimmillään epämääräisiä, mutta kuitenkin työtehoon ja terveyteen vaikuttavia oireita. Sisäilman kansantaloudellinen merkitys on suuri. Pelkästään rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen on arvioitu tarvittavan yli 30 miljardia markkaa. Samojen rakennusten lämmittämiseen käytetään vuosittain energiaa noin 12 miljardin markan arvosta. Selvityksessä arvioitiin, että huonon sisäilman aiheuttamien sairauksien ja poissaolojen aiheuttamat kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rakennuksen lämmitysenergian käyttö eli noin 14 miljardia markkaa vuodessa. "
Olisin vähän sitä mieltä, että vaikka terveellisten ja hallitusti ilmaavaihtavien talojen lukumäärä kasvaa koko ajan, kasvaa samalla esim. astmaan sairastuvien lukumäärä. Luulisi vähentyvän. Vai onko kysymyksessä pelkästään vanhoissa taloissa asuvat ihmiset. Itse olen asuttanut perheeni kanssa viisikymmenluvun taloa ja esim. kerrostaloasunnossa pojalleni puhjennut astma on muuttunut oireettomaksi. Muutenkin on sairastettu vähän, itsekään en ole ollut lensussa ainakaan kolmeen vuoteen. Väitän, että vanhassa hyvin ja hyvälle rakennusmaalle tehdyssä, tarpeeksi ilmanvaihtohormeja (n.10kpl), pesutilat kellarissa (normaali huonekorkeus)ja jota ei ole pilattu asiantunemattomilla remonteilla tai taitamattomalla asumisella, voidaan elellä hyvää ja tervettä elämää. Vanhassa talossa asuminen ja varsinkin sen remontoiminen on taitolaji jota ei voi tosiaankaan suositella ihan jokapojalle.
Voi v..tu miten typerää. Talojen lämmityskö tään maapallon saastuttaa. Oliskohan täällä mitään turhempaa energiankulutusta. Mahtaisko tuntua missään vaikka pantaisiin joka mökki kylmilleen Suomenmaassa.
Rakennuksen ikä ei tosiaan ole ratkaiseva tekijä näissä asioissa. Usein uusikin talo voi olla sairaampi kuin vanha. Kysymys on lukemattomista eri osatekijöistä, joihin myös mainitsemasi asiat kuuluvat oleellisesti.
jos ei muutkaan, jostain se on junttienkin aloitetettava. Tai eivät rassukat edes ymmärrä että jotain tarttis tehrä, tuijottavat vain omaan pullottavaan napaansa ja välttävät tekemästä mitään epäitsekästä.
Tottakai voidaan mennä paljon eteenpäin ja mennäänkin mutta suuri kysymys on mikä on eteenpäin?
Noi mitä tuossa luettelit ei välttämättä aukottomasti tue toisiaan ja toteudu samassa yhtälössä,Teoriassa ja keskustelupalstoilla kaikki on helppoa mutta tee ja toteuta tuo kaikki käytännössä niin olet rikas ja suosittu mies/nainen.
Kyllä kait kaikki vois asua hyvinvarustelluissa uusissa ja komeissa taloissa. Unohdat vaan mistä siihen rahat taiotaan. Mukavaa kuulla, kun hyvätuloinen rakentaa uuden energiapihin talon ja ajelee isolla maasturilla, ajelee huviveneellä, käy vielä lentämässä taivailla ja samaan aikaan syyllistää ihmisiä jotka on vaivoin saanut ostetuksi vanhan rintamamiestalon kodikseen. Vai luuletko, että näissä taloissa ihan huvinvuoksi energiaa tuhlataan. Voisit joutessasi keksiä mistä saataisiin kaikille meille ressukoille uudet ja pihit talot. Jos et keksi voisit pitää vaikka turpasi tukossa.
asiallisena tyyppinä, ainakin älyttömästä tekstisi päätöksestä päätellen, voisit opetella lukemaan, kyse taisi olla uusien rakennettavien talojen tiiviydestä, eikä vanhojen jo olemassa olevien tiivistämisestä. Jos vanhaa korjaa on se tehtävä kuten se on alunperin rakennettukin. Jos ei ole rahaa rakentaa kunnolla, on sitten syytä olla rakentamatta, ja jos laisesi ruikuttava tyyppi rakentaa, pilaa talosi asivan miten haluat, ei voisi vähempää kiinnostaa. Huolellinen suunnittelu ja toimiva oikein rakennettu kokonaisuus eivät edellytä mitään palatseja tai sen enempää rahaa kuin rakentaminen yleensäkään, se taitaa olla asia jota et kateuksissasi ole tullut ajatelleeksi kun olet käynyt kalliita maaastureita ja huviveneitä kivittämässä. Voi voi raasu parkaa.
Olet sinäkin melkoinen junttilan urpo. Kuvittelet näemmä tietäväsi asiat muita paremmin, niin ylimielinen sävy on kirjoituksissasi. Lisäksi arvostelet muiden kielenkäyttöä ja lopetuksia, ja itse syyllistyt ihan samanlaiseen ala-arvoiseen kommentointiin. Ei kovin vakuuttavaa.
Etkä sitäpaitsi avannut keskustelu uusien talojen tiiveydestä vaan aloit syyttämään rintamamiestalon ilmanlaadusta pitävää henkilöä luonnonvarojen tuhlaamisesta ja ekologisen kokonaiskuvan puuttumisesta. Se sama kuva tuntuu olevan todella epäselvä sinulle itsellesikin kun juttujasi lukee.
Sinun kannattaisi yrittää keksiä jotain rakentavaa sanottavaa tai lopettaa tänne kirjoittelu.
omat viestisi , melkoista ristiriitaa .
Just jotku 60, 70 ja vielä 80 luvullakin rakennetut talot on huonolla ilmanvaihdolla varustettuja ja niitä ei voi mitenkään verrata nykyaikaisiin koneellisella tulo ja poistoilmalla varustettuihin taloihin. Jos olette asuneet vain vajaalla ilmanvaihdolla varustetuissa asuinnoissa, niin on paree olla puhumatta uusista mitään.
Sattuiko pojan parantumien minkä ikäisenä? Suurin osa lasten astmoista paranee 5-7 vuoden ikään mennessä. Se on ihan luonnollista, eikä välttämättä johdu ympäristön muutoksesta.
http://www.kliitto.fi/tervetalo/loppuraportti.pdf
Kannattaa selata läpi, vaikka onkin aika teoreettinen tarkastelu vallitsevasta tilanteesta. Siinä käydään läpi olemassa olevia raktkaisuja, mutta ei varsinaisesti esitä mitään suositeltavaa tapaa parantaa sisäilmaa.
Sivun 55 kaavio kannattaa katsoa. Siinä on järjestelmät laittettu jonkilaiseen järjestykseen ja parhaaksi rankattuna on "Asuinrakennuksen keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä"
Kyllä nuo CCC;n vastaukset liittyvät mielestäni alkuperäiseen kysymykseen, miksi tiivis talo ja siinähän alkulähtökohtana oli maininta talopaketeista, joita ei käsittääkseni saa kovinkaan vanhoina ja käytettyinä. Keskustelu rintamiestalostahan liittyi kyseisen kirjoittajan mielipiteeseen että kaikki talot pitäisi olla samanlaisia kuin hänen. Pääpiirteissään siis keskustelun kulku.
Tottakai puhutaan vanhoista taloista, koska uusia ei saa eikä voi rakentaa horoiksi eikä painovoimatuuletetuiksi. Siitä on yhteiskunta pitänyt huolta määräyksillä ja valvonnalla. No jos nuo hienot laitteet sitten toimii päin persettä lienee suurimmalla osalla kansalaisista sormi suussa. Tuskin edes tietävät toimiiko ne vai ei. Toisin sanoen asuminen (mukavakin) voi olla yksinkertaista. Olet siis sitä mieltä, että energiaa voidaan käyttää mielin määrin kaikkeen muuhun kuin asuntojen lämmitykseen. Pilatusta ulkoilmasta paetaan sitten steriiliin sisäilmaan, jossa nykyaikaiset jupit viihtyvät kovin lyhyitä aikoja. Ihminen kestää kyllä saasteita (ulkona) viinaa, tupakkaa, huonoa ruokaa, jne. Mutta sisäilman tulee olla ehdottomasti puhdasta. Tosi Viksua.
Eikö kyse ole kuitenkin lopulta siitä, miten on valmis asumaan. Jos ei kiinnosta uunien lämmittäminen tai haluaa täydellisen tasaisen sisäilman, ei varmaan kannata hankkia vanhaa taloa.
Kokonaisuus ratkaisee. Ostaako vanhan ns."hengittävän" puolet halvemmalla ja elää talon ehdoilla tai sitten pistää kerralla uutta, mutta tupla hintaan.
Jokainen kokee varmaan sisäilman omalla tavallaan, vaikka mitä tutkimuksia tehtäs.
Joo, ennen mentiin sisälle tupakalle ja ulos paskalle, nykyisin toimitaan toisin päin.
Lukekaa perhana vie jotain alan julkasuja, että olette edes vähän hajulla siitä että miksi tietyt rakenteet on tehty tietyllä tavalla. Meidän Talo ja muut "naistenlehdet" kannattaa jättää edelleen kaupan hyllyyn. Hakekaa kirjastosta jotain oikeita rakennustekniikan kirjoja. Panu Kailan romaanit kannattaa jäättää myös hyllyyn.
Mikäli joku on aidosti kiinnostunut asiasta, kannattaa lukea alan auktoriteetin eli Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan professorin Ralf Lindbergin mietteitä, joita löytyy linkistä:
https://www.pirkanmaanennakointipalvelu.info/micaj_storage/19DD31464A2B261CCBE5ACD68146EF28/2836/Lindberg%20Ralf_Tiiviit%20vai%20hengitt%E4v%E4t%20rakenteet.pdf
Lindberin kirjoitus ei liene kuitenkaan mikään tutkimusraportti vaan vapaamuotoinen esitelmä joka on esitetty kommenttien kera. Esimerkiksi lausetta "Kaikki rakenteet kestävät kosteuslisän 2-4 g^m^3" ei kannata ymmärtää väärin. Kosteuslisä lienee normaalin asuinrakennuksen kosteuslisä, ja jos höyrynsulku on väärällä puolella niin voisin vaikka pistää pääni pantiksi että rakenne on homeessa parissa vuodessa.
Toinen lause "kesällä ei ole kondenssivaaraa" on liian varmasti sanottu.
Viimeisen kuvan perusteella pientaloa ei tarvitse lämmittää nykyään kuin joulu- ja tammikuussa?
Muuten juttu läpäisi mun suodattimen. Kuka tykkää viisastelusta? :)