Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    tuskan ja kivun päivä..

    Päivä oli mitä ihanin.
    Tunsin kuinka sydämeni löi;
    ilosta, onnesta, rakkauden tunteesta,
    mutta loppujen lopuksi surusta.TUSKASTA!
    Nautin olostani rakkaani kanssa,
    hän sai minut tuntemaan mielihyvää,
    mutta yllättäin tunsin sen.
    Sen kivun.
    Sen tuskan.
    Tunsin kuinka se työntyi sisääni
    uudestaan ja uudestaan.
    Ääneni katosi, en saanut sanoja suustani,
    jotta olisin voinut vain sanoa; Lopeta!
    Joka kerta, kun tunsin sen työntyvän
    enemmän ja enemmän sisääni,
    niin silmäni kostuivat
    kyyneleeni veivät sanani.
    Olisinpa voinut haihtua pois
    tai vain edes sieluni.
    itkin hiljaa.
    6395
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 6

    Vanhimmat

    oletko kokenut?

    Äänestä

    • olenko kokenut? jos osasit yhtään tulkita tuota
      kirjotustani, niin tiedät varmaan itsekkin
      vastauksen tuohon. (mutta siis, olen kokenut).
      se olit pelkkää tuskaa. silloin saatoin tuntea,
      kuinka koko kehoni, sieluani myöten repeytyi. :(

      Oletko sinä kokenut?

      Äänestä

    • särkynyt enkeli.. kirjoitti:

      olenko kokenut? jos osasit yhtään tulkita tuota
      kirjotustani, niin tiedät varmaan itsekkin
      vastauksen tuohon. (mutta siis, olen kokenut).
      se olit pelkkää tuskaa. silloin saatoin tuntea,
      kuinka koko kehoni, sieluani myöten repeytyi. :(

      Oletko sinä kokenut?

      Toivotan sinulle voimia jatkoon.

      Itselläni oli tyttöystävä, joka joutui kokemaan
      saman kuin sinä. Siinä meni kauan, mutta lopulta
      hän alkoi voittamaan pelkonsa, ja vihansa. Ei ole
      väliä sillä, kauanko siinä menee, ja mitä se
      vaati, mutta sinun tulee vain uskoa siihen, että;
      Sinäkin selviä siitä!
      Jatkoja!

      Äänestä

    • joakim kirjoitti:

      Toivotan sinulle voimia jatkoon.

      Itselläni oli tyttöystävä, joka joutui kokemaan
      saman kuin sinä. Siinä meni kauan, mutta lopulta
      hän alkoi voittamaan pelkonsa, ja vihansa. Ei ole
      väliä sillä, kauanko siinä menee, ja mitä se
      vaati, mutta sinun tulee vain uskoa siihen, että;
      Sinäkin selviä siitä!
      Jatkoja!

      kiitos rohkaisusta. :)

      -hymyile, niin maailma hymyilee sinulle,
      (itket, niin itket yksin.)-

      Äänestä

    • särkynyt enkeli.. kirjoitti:

      kiitos rohkaisusta. :)

      -hymyile, niin maailma hymyilee sinulle,
      (itket, niin itket yksin.)-

      Haluan sinun jaksavan, vaikka sinä olet kaukana.
      Olet minulle vain pieni musta täplä niinkuin
      kaikki muutkin ihmiset. Mutta kirjoituksesi
      kosketti minua, läheltä. Ystäväni on kokenut
      saman kuin sinä. Minä olen joutunut myös samaan
      tilanteeseen, mutta päässyt viime hetkellä
      karkuun.
      Elämä kyllä hymyilee, kun siihen jaksaa uskoa.

      ps. Joakim oli kirjoittanut mielestäni todella
      kauniisti.

      Äänestä

    • neila kirjoitti:

      Haluan sinun jaksavan, vaikka sinä olet kaukana.
      Olet minulle vain pieni musta täplä niinkuin
      kaikki muutkin ihmiset. Mutta kirjoituksesi
      kosketti minua, läheltä. Ystäväni on kokenut
      saman kuin sinä. Minä olen joutunut myös samaan
      tilanteeseen, mutta päässyt viime hetkellä
      karkuun.
      Elämä kyllä hymyilee, kun siihen jaksaa uskoa.

      ps. Joakim oli kirjoittanut mielestäni todella
      kauniisti.

      kiitos rohkaisustasi. :)
      eiköhän se elämä hymyile pikkuhiljaa.. myös
      minulle.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    särkynyt enkeli. kirjoitti:

    Päivä oli mitä ihanin.
    Tunsin kuinka sydämeni löi;
    ilosta, onnesta, rakkauden tunteesta,
    mutta loppujen lopuksi surusta.TUSKASTA!
    Nautin olostani rakkaani kanssa,
    hän sai minut tuntemaan mielihyvää,
    mutta yllättäin tunsin sen.
    Sen kivun.
    Sen tuskan.
    Tunsin kuinka se työntyi sisääni
    uudestaan ja uudestaan.
    Ääneni katosi, en saanut sanoja suustani,
    jotta olisin voinut vain sanoa; Lopeta!
    Joka kerta, kun tunsin sen työntyvän
    enemmän ja enemmän sisääni,
    niin silmäni kostuivat
    kyyneleeni veivät sanani.
    Olisinpa voinut haihtua pois
    tai vain edes sieluni.
    itkin hiljaa.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu