Avioehto

kiitos vinkeistäsi, selailinkin tätä palstaa taaksepäin ja sieltä myös vihiä sain.
Olen kahden kielen kannalla tässä avioehto asiassa..
Ja kyseessä siis avioeron varalta tämä ehto..
huh, mä meen naimisiin...:) iik...

oikeassa olet, ei hajuakaan, mitä loppujen lopuksi tarvitsen..
Minulla ei omaisuutta ole, mutta perheemme kesänviettopaikka (isän koti) tulee jäämään minulle ja tarkoituksena ilmeisesti niin että veljelleni ikuinen käyttöoikeus paikkaan.

Tahdon varmistaa, ettei tulevalla puolisolla ole "oikeutta" tähän paikkaan, jos avioero tulee.

tarkoituksena on testamentata kesäpaikka pojalleni. (mikäli sikäli koko paikkaa enää sitten on..?)

Kun löytyis edes yksi lakimies/juristi johon voi luottaa ja kyllä minäkin olen saanut tarvittavat neuvot juuri Asiakirjamalleja-kirjasta.
Ihmiset niitä avioehtosopimuksia kirjoittavat ja maitstraatissa se pitää rekisteröidä - avioehto.

naimisiin? kirjoitti:

oikeassa olet, ei hajuakaan, mitä loppujen lopuksi tarvitsen..
Minulla ei omaisuutta ole, mutta perheemme kesänviettopaikka (isän koti) tulee jäämään minulle ja tarkoituksena ilmeisesti niin että veljelleni ikuinen käyttöoikeus paikkaan.

Tahdon varmistaa, ettei tulevalla puolisolla ole "oikeutta" tähän paikkaan, jos avioero tulee.

tarkoituksena on testamentata kesäpaikka pojalleni. (mikäli sikäli koko paikkaa enää sitten on..?)

Lue lisää

Isäsi tulisi tehdä testamentti ja sinne määräys, että perillisteni aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta perintöön, ei sen tuottoon, eikä sijaan tulevaan omaisuuteen.

ote kirjoitti:

Isäsi tulisi tehdä testamentti ja sinne määräys, että perillisteni aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta perintöön, ei sen tuottoon, eikä sijaan tulevaan omaisuuteen.

siis isäni voi myös "määrätä" niin...
Tuo olikin hyvä neuvo..

En tosiaan ole perehtynyt asioihin vielä kovin tarkasti...
ja tuo meidän kesä-asunto onkin ainoa, josta olen huolissani..

eli periaatteessa en siis tarvitse avioehtoa lainkaan, koska minulla ei omaisuutta ole, jos vanhempani testamenteissaan mainitsevat tuon sinun kertoman "ei oikeutta puolisoilla"-jutun. ??

Hävettää ammattikunnan puolesta. Onhan se periaatteessa kiva, että joku ajattelee lakimiesten toimeentuloa. Joten kuten ymmärrän myös, että joku yrittää ohjata sitten täällä neuvoa kysyvät lakimiehen juttusille, saamaan maksullisia lakipalveluja. Mutta kyllä vaan silti itkettää ja särkee päätä, kun nimimerkki lakimies ei suostu kertomaan ilmaiseksi edes sitä, että avioehtosopimus on rekisteröitävä maistraatissa, mikä on juuri "se eräs 45 euroa maksava toimenpide". Olisihan se kamalaa, jos joku saisi edes pienen ilmaisen neuvonmurusen Suomi24-lakipalstalta, tarvitsematta kääntyä lakimiehen puoleen. Haloo!

Itsekin olen juristi ja voi miten minä rakastankaan tätä ammattikuntaa. Sellaisia kullanmuruja on niin iso osa joukosta, että!

naimisiin? kirjoitti:

siis isäni voi myös "määrätä" niin...
Tuo olikin hyvä neuvo..

En tosiaan ole perehtynyt asioihin vielä kovin tarkasti...
ja tuo meidän kesä-asunto onkin ainoa, josta olen huolissani..

eli periaatteessa en siis tarvitse avioehtoa lainkaan, koska minulla ei omaisuutta ole, jos vanhempani testamenteissaan mainitsevat tuon sinun kertoman "ei oikeutta puolisoilla"-jutun. ??

Lue lisää

Eikä aviopuolison tarvitse tietää, että hänet on suljettu pois perillisasemasta.

kai jokainen naimisiin menevä miettii "mihin päänsä työntää"...??
Taisi sinuun kolahtaa sana "ulkomaalainen"..? :)(kerrottakoon vielä, että eurooppalaisesta miehestä kyse)

Yhteisiä lapsia ei ole tarkoitus hankkia.
Minun lapseni riittää meille molemmille :)
Meillä ikää sen verran, että nautitaan toisistamme, ei enää pieniä lapsia..:))

Uskon kyllä että liitto onnistuu, mutta aina pitää olla varuiksi varovainen.. :)

hyvät neuvot, kiitos :)

Taas meni totaalisesti pieleen. Toivottavasti palstan lukijat eivät oikeasti tarvitse neuvoja, joita täällä jaellaan. Nimimerkki Puristi ainakin jakelee sellaisia neuvoja, että hyvä vastuuvakuutus olisi tarpeen, jos lakimiehenä toimisi.

Puristi:
"Kun on kyse erimaalaisten avioliitosta, puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan pääsäännön mukaan MIEHEN kotimaan lakia."

Tämä väite nyt on täysin väärä. Avioliittolain 139 §:stä löytyy oikeata tietoa.

"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen.

Jos puolisoiden kotipaikka on myöhemmin siirtynyt toiseen valtioon, sovelletaan sen valtion lakia, jos puolisot ovat asuneet siellä vähintään viisi vuotta. Kyseisen valtion lakia sovelletaan kuitenkin välittömästi kotipaikan saamisesta alkaen, jos puolisoilla on aiemmin avioliiton aikana ollut siinä valtiossa kotipaikka tai jos kumpikin on sen valtion kansalainen.

---

Jollei puolisoille ole muodostunut kotipaikkaa samassa valtiossa, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon puolisoilla kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on läheisin yhteys."

Puristi:
"Kihlakumppanit voivat kuitenkin avioehtosopimuksella määrätä, että sovellettava laki on Suomen laki. Avioehtosopimuksen voimaan tulo edellyttää, että se on avioliiton solmimisen jälkeen rekisteröity kotipaikan maistraatissa."

Suosittelisin Puristin lopettavan neuvojen jaon ihan oikeasti. Joku voi luulla, että asiat menevät päiväuniesi mukaan.

AL 130 §

"Kihlakumppaneilla ja aviopuolisoilla on oikeus sopimuksella määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaksi laiksi voidaan määrätä sen valtion laki, missä toisella tai kummallakin puolisolla on kotipaikka tai jonka kansalainen puoliso on sopimusta tehtäessä. Jos toisen tai kummankin puolison kotipaikka on avioliiton aikana siirtynyt toiseen valtioon, sovellettavaksi voidaan määrätä myös sen valtion laki, missä kummallakin puolisolla oli viimeksi kotipaikka.

Sopimus 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen muuttamisesta tai peruuttamisesta on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä.

naimisiin? kirjoitti:

hyvät neuvot, kiitos :)

Puristin neuvot ovat täysin väärät! Niillä ei ole mitään tekemistä voimassa olevan lain kanssa.

Tältä palstalta ei kannata kysellä neuvoja, joita oikeasti tarvitsee. Puristin kaltaiset nimimerkit leikkivät jotain kotijuristeja ja antavat käsittämättömiä neuvoja.

Oik. yo kirjoitti:

Puristin neuvot ovat täysin väärät! Niillä ei ole mitään tekemistä voimassa olevan lain kanssa.

Tältä palstalta ei kannata kysellä neuvoja, joita oikeasti tarvitsee. Puristin kaltaiset nimimerkit leikkivät jotain kotijuristeja ja antavat käsittämättömiä neuvoja.

Lue lisää

Oik.yo on katkera, kun eräässä toisessa asiassa kerroin hänen puhuvan täyttä potaskaa.

Tämän yksittäisen neuvon kirjoitin viikonloppuna paikassa, jossa minulla ei ollut käytettävissäni viimeistä painosta (2004) Suomen Laki I-teosesta, vaan vuodelta 2001 oleva painos. Tuolloin oli vielä voimassa "Laki kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista", jossa asia säännellään kertomallani tavalla. Avioliittolakiin on kuitenkin lailla 13.12.2001/1226 lisätty V luku "Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset", joista ilmenevät voimassa olevan oikeuden säännökset.

Tästä opin, ettei pitäisi liikaa luottaa muistiinsa, vaan tulisi tarkistaa lain voimassa olo lakikirjan viimeisestä painoksesta. Näin toki usein teenkin, nyt vain siihen ei ollut mahdollisuutta kertomastani syystä.

Silti en oikein ymmärrä oik.yo:n purkausta. Lapsellinenhan se perusteettomassa ylemmyydentunnossaan on. (Oliko muuten kukaan muu kysyjälle vastanneista kiinnittänyt huomiota avioliiton kansainvälisyyden merkitykseen? Miksi ei oik. yo:kaan? Hänen tarkoituksensa ilmeisesti onkin vain metsästämällä muiden lapsuksia päästä korostamaan omaa egoaan ja "kiekumaan" kukkona tunkiolla)

Oik. yo kirjoitti:

Puristin neuvot ovat täysin väärät! Niillä ei ole mitään tekemistä voimassa olevan lain kanssa.

Tältä palstalta ei kannata kysellä neuvoja, joita oikeasti tarvitsee. Puristin kaltaiset nimimerkit leikkivät jotain kotijuristeja ja antavat käsittämättömiä neuvoja.

Lue lisää

...oik.yo:n kanssa en ryhdy, mikä tässä vielä tiedoksi. Puristi

Puristi kirjoitti:

Oik.yo on katkera, kun eräässä toisessa asiassa kerroin hänen puhuvan täyttä potaskaa.

Tämän yksittäisen neuvon kirjoitin viikonloppuna paikassa, jossa minulla ei ollut käytettävissäni viimeistä painosta (2004) Suomen Laki I-teosesta, vaan vuodelta 2001 oleva painos. Tuolloin oli vielä voimassa "Laki kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista", jossa asia säännellään kertomallani tavalla. Avioliittolakiin on kuitenkin lailla 13.12.2001/1226 lisätty V luku "Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset", joista ilmenevät voimassa olevan oikeuden säännökset.

Tästä opin, ettei pitäisi liikaa luottaa muistiinsa, vaan tulisi tarkistaa lain voimassa olo lakikirjan viimeisestä painoksesta. Näin toki usein teenkin, nyt vain siihen ei ollut mahdollisuutta kertomastani syystä.

Silti en oikein ymmärrä oik.yo:n purkausta. Lapsellinenhan se perusteettomassa ylemmyydentunnossaan on. (Oliko muuten kukaan muu kysyjälle vastanneista kiinnittänyt huomiota avioliiton kansainvälisyyden merkitykseen? Miksi ei oik. yo:kaan? Hänen tarkoituksensa ilmeisesti onkin vain metsästämällä muiden lapsuksia päästä korostamaan omaa egoaan ja "kiekumaan" kukkona tunkiolla)

Lue lisää

Korjaan, että Suomen Laki I-teoksen viimeinen painos on tietenkin (kun se ilmestyy vuoden lopulla) vuodelta 2003.

Puristi kirjoitti:

Oik.yo on katkera, kun eräässä toisessa asiassa kerroin hänen puhuvan täyttä potaskaa.

Tämän yksittäisen neuvon kirjoitin viikonloppuna paikassa, jossa minulla ei ollut käytettävissäni viimeistä painosta (2004) Suomen Laki I-teosesta, vaan vuodelta 2001 oleva painos. Tuolloin oli vielä voimassa "Laki kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista", jossa asia säännellään kertomallani tavalla. Avioliittolakiin on kuitenkin lailla 13.12.2001/1226 lisätty V luku "Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset", joista ilmenevät voimassa olevan oikeuden säännökset.

Tästä opin, ettei pitäisi liikaa luottaa muistiinsa, vaan tulisi tarkistaa lain voimassa olo lakikirjan viimeisestä painoksesta. Näin toki usein teenkin, nyt vain siihen ei ollut mahdollisuutta kertomastani syystä.

Silti en oikein ymmärrä oik.yo:n purkausta. Lapsellinenhan se perusteettomassa ylemmyydentunnossaan on. (Oliko muuten kukaan muu kysyjälle vastanneista kiinnittänyt huomiota avioliiton kansainvälisyyden merkitykseen? Miksi ei oik. yo:kaan? Hänen tarkoituksensa ilmeisesti onkin vain metsästämällä muiden lapsuksia päästä korostamaan omaa egoaan ja "kiekumaan" kukkona tunkiolla)

Lue lisää

"Oik.yo on katkera, kun eräässä toisessa asiassa kerroin hänen puhuvan täyttä potaskaa."

Hehheh. Kyseisessä keskustelussa nimim. Puristilla ei ollut mitään käsitystä lain sanamuodon suhteesta koko oikeusjärjestykseen.

"Tästä opin, ettei pitäisi liikaa luottaa muistiinsa, vaan tulisi tarkistaa lain voimassa olo lakikirjan viimeisestä painoksesta."

Ei kai tähän tarvitse lisätä mitään. Kommentti puhuu puolestaan.

Vielä olisin Puristilta tiedustellut, että millä perusteella toimitusositusta ei voida panna vireille ex-puolison forumissa? Näinhän väitit tekijänoikeus palstalla. Ja tämä oli vain yksi lisäesimerkki.

Oik. yo kirjoitti:

"Oik.yo on katkera, kun eräässä toisessa asiassa kerroin hänen puhuvan täyttä potaskaa."

Hehheh. Kyseisessä keskustelussa nimim. Puristilla ei ollut mitään käsitystä lain sanamuodon suhteesta koko oikeusjärjestykseen.

"Tästä opin, ettei pitäisi liikaa luottaa muistiinsa, vaan tulisi tarkistaa lain voimassa olo lakikirjan viimeisestä painoksesta."

Ei kai tähän tarvitse lisätä mitään. Kommentti puhuu puolestaan.

Vielä olisin Puristilta tiedustellut, että millä perusteella toimitusositusta ei voida panna vireille ex-puolison forumissa? Näinhän väitit tekijänoikeus palstalla. Ja tämä oli vain yksi lisäesimerkki.

Lue lisää

Esimerkissä taisikin olla avioeron jälkeinen hakemus. Tällöin todellakin forum määräytyy miehen mukaan.

Oik. yo kirjoitti:

Esimerkissä taisikin olla avioeron jälkeinen hakemus. Tällöin todellakin forum määräytyy miehen mukaan.

"Ja tämä oli vain yksi lisäesimerkki."

Oik.yo:n "vain yksi lisäesimerkki" olikin häneltä potku omaan nilkkaan. Olipahan taas osoitus hänen kärkkäydestään toisten "listimiseen", olipa todellisia perusteita tai ei. Maltti olisi valttia täälläkin!

Täytyy vain kysyä, onko "oik.yo" ehkä ymmärtänyt tämän palstan tarkoituksen väärin.

Kun ei nimimerkki "oik.yo" näköjään kykene/vaivaudu neuvomaan kysyjää, yritän tehdä sen voimassa olevan (voimaan 1.3.2002) avioliittolain V luvun säännöksiin nojautuen:

"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen." (AL 139 §:n 1 mom.)

Jos siis asetutte asumaan Suomeen, noudatetaan Suomen lakia. Myöhemmät kotipaikan vaihtumiset voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, minkä valtion laki tulee sovellettavaksi silloin, kun omaisuuden jakoasia konkretisoituu (avioerossa, kuolemassa).

Tämä epävarmuustekijä voidaan poistaa asianosaisten tekemällä sopimuksella. Sopimus voidaan tehdä joko ennen vihkimistä tai myös avioliiton aikana. (Varminta se on tehdä ennen vihkimistä, toisen mielihän voi vihkimisen jälkeen muuttua, jolloin sopimusta ei enää saada aikaan.) Sopimuksella voidaan määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin jäljempänä siteeratun lain 130 §:n 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

130 §

"Kihlakumppaneilla ja aviopuolisoilla on oikeus sopimuksella määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaksi laiksi voidaan määrätä sen valtion laki, missä toisella tai kummallakin puolisolla on kotipaikka tai jonka kansalainen puoliso on sopimusta tehtäessä. Jos toisen tai kummankin puolison kotipaikka on avioliiton aikana siirtynyt toiseen valtioon, sovellettavaksi voidaan määrätä myös sen valtion laki, missä kummallakin puolisolla oli viimeksi kotipaikka.

Sopimus 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen muuttamisesta tai peruuttamisesta on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä."

131 §

"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat:

1) puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana;

2) avioliiton varallisuussuhteita koskevia puolisoiden ja kihlakumppanien oikeustoimia;

3) puolison oikeutta määrätä omaisuudesta; sekä

4) puolison vastuuta aviopuolisoiden veloista.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain vaihtuminen ei vaikuta sitä ennen tehdyn oikeustoimen pätevyyteen. Avioehtosopimuksessa tai omaisuuden myöhemmin tapahtuvaa osittamista koskevassa sopimuksessa olevien määräysten pätevyys arvioidaan kuitenkin sen valtion lain mukaan, jota on sovellettava avioliiton varallisuussuhteisiin kysymyksen tullessa ajankohtaiseksi.

Aviopuolisoiden tai kihlakumppanien tekemä avioliiton varallisuussuhteita koskeva oikeustoimi on katsottava muodon puolesta päteväksi myös, jos se täyttää muotovaatimukset sen valtion lain mukaan, jossa oikeustoimi tehtiin tai jossa puolisoilla oli kotipaikka oikeustointa tehtäessä. Jos puolisot, joilla on Suomessa asuin- tai kotipaikka, tekevät avioehtosopimuksen, on kuitenkin aina noudatettava, mitä 43–44 §:ssä säädetään, jotta sopimus olisi pätevä."

Sopimus on syytä rekisteröidä suomalaisen osapuolen kotipaikan maistraatissa.

127 §:n 3 mom.

"Suomen maistraatti voi rekisteröidä avioehtosopimuksen tai sopimuksen, jolla määrätään avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista ... (8.11.2002/929)"

Vaikka kysyjän isä olisi testamentissaan määrännyt, että perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta häneltä jäävään perintöön, kehotan siitä huolimatta tekemään edellä mainitunlaisen puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia koskevan sopimuksen. Perintönäkin saatu omaisuus nimittäin kuuluu puolisoiden varallisuussuhteet avioerossa sääntelevän säädöksen piiriin. Suomen avioliittolaissa tästä säädetään 35 §:n 2 momentissa seuraavasti:

"Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä."

Vaikka puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin tulisikin sovellettavaksi muun valtion kuin Suomen laki, asiaa Suomessa käsiteltäessä lain säännös on jätettävä huomiotta, jos sen soveltaminen johtaisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen.

Olikohan tästä mitään apua? Asia on sen verran komplisoitu, että kysyjän olisi varmasti syytä käydä selvittämässä sitä lakimiehen pakeilla.

Puristi kirjoitti:

Kun ei nimimerkki "oik.yo" näköjään kykene/vaivaudu neuvomaan kysyjää, yritän tehdä sen voimassa olevan (voimaan 1.3.2002) avioliittolain V luvun säännöksiin nojautuen:

"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen." (AL 139 §:n 1 mom.)

Jos siis asetutte asumaan Suomeen, noudatetaan Suomen lakia. Myöhemmät kotipaikan vaihtumiset voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, minkä valtion laki tulee sovellettavaksi silloin, kun omaisuuden jakoasia konkretisoituu (avioerossa, kuolemassa).

Tämä epävarmuustekijä voidaan poistaa asianosaisten tekemällä sopimuksella. Sopimus voidaan tehdä joko ennen vihkimistä tai myös avioliiton aikana. (Varminta se on tehdä ennen vihkimistä, toisen mielihän voi vihkimisen jälkeen muuttua, jolloin sopimusta ei enää saada aikaan.) Sopimuksella voidaan määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin jäljempänä siteeratun lain 130 §:n 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

130 §

"Kihlakumppaneilla ja aviopuolisoilla on oikeus sopimuksella määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaksi laiksi voidaan määrätä sen valtion laki, missä toisella tai kummallakin puolisolla on kotipaikka tai jonka kansalainen puoliso on sopimusta tehtäessä. Jos toisen tai kummankin puolison kotipaikka on avioliiton aikana siirtynyt toiseen valtioon, sovellettavaksi voidaan määrätä myös sen valtion laki, missä kummallakin puolisolla oli viimeksi kotipaikka.

Sopimus 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen muuttamisesta tai peruuttamisesta on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä."

131 §

"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat:

1) puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana;

2) avioliiton varallisuussuhteita koskevia puolisoiden ja kihlakumppanien oikeustoimia;

3) puolison oikeutta määrätä omaisuudesta; sekä

4) puolison vastuuta aviopuolisoiden veloista.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain vaihtuminen ei vaikuta sitä ennen tehdyn oikeustoimen pätevyyteen. Avioehtosopimuksessa tai omaisuuden myöhemmin tapahtuvaa osittamista koskevassa sopimuksessa olevien määräysten pätevyys arvioidaan kuitenkin sen valtion lain mukaan, jota on sovellettava avioliiton varallisuussuhteisiin kysymyksen tullessa ajankohtaiseksi.

Aviopuolisoiden tai kihlakumppanien tekemä avioliiton varallisuussuhteita koskeva oikeustoimi on katsottava muodon puolesta päteväksi myös, jos se täyttää muotovaatimukset sen valtion lain mukaan, jossa oikeustoimi tehtiin tai jossa puolisoilla oli kotipaikka oikeustointa tehtäessä. Jos puolisot, joilla on Suomessa asuin- tai kotipaikka, tekevät avioehtosopimuksen, on kuitenkin aina noudatettava, mitä 43–44 §:ssä säädetään, jotta sopimus olisi pätevä."

Sopimus on syytä rekisteröidä suomalaisen osapuolen kotipaikan maistraatissa.

127 §:n 3 mom.

"Suomen maistraatti voi rekisteröidä avioehtosopimuksen tai sopimuksen, jolla määrätään avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista ... (8.11.2002/929)"

Vaikka kysyjän isä olisi testamentissaan määrännyt, että perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta häneltä jäävään perintöön, kehotan siitä huolimatta tekemään edellä mainitunlaisen puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia koskevan sopimuksen. Perintönäkin saatu omaisuus nimittäin kuuluu puolisoiden varallisuussuhteet avioerossa sääntelevän säädöksen piiriin. Suomen avioliittolaissa tästä säädetään 35 §:n 2 momentissa seuraavasti:

"Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä."

Vaikka puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin tulisikin sovellettavaksi muun valtion kuin Suomen laki, asiaa Suomessa käsiteltäessä lain säännös on jätettävä huomiotta, jos sen soveltaminen johtaisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen.

Olikohan tästä mitään apua? Asia on sen verran komplisoitu, että kysyjän olisi varmasti syytä käydä selvittämässä sitä lakimiehen pakeilla.

Lue lisää

"Vaikka kysyjän isä olisi testamentissaan määrännyt, että perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta häneltä jäävään perintöön, kehotan siitä huolimatta tekemään edellä mainitunlaisen puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia koskevan sopimuksen."

Noin olin neuvonut. Jos kuitenkin tilanteesi on se, että avioliiton solmittuasi asetutte molemmat asumaan Suomeen (jolloin siis varallisuussuhteisiin sovellettavaksi tulee Suomen laki), etkä aio täältä muualle muuttaa, sopimus ei ole tarpeen. Tällöin riittää, että isäsi on testamentissaan sulkenut perillisen puolisolta avio-oikeuden testamentilla saatuun omaisuuteen (ja sen tuottoon). Jos taas muualle muuttaminen tulisi myöhemmin ajankohtaiseksi, voit tietysti muuttamisen ehdoksi asettaa sen, että sitä ennen tehdään mainitunlainen sopimus aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan valtion laista.

Puristi kirjoitti:

"Vaikka kysyjän isä olisi testamentissaan määrännyt, että perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta häneltä jäävään perintöön, kehotan siitä huolimatta tekemään edellä mainitunlaisen puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia koskevan sopimuksen."

Noin olin neuvonut. Jos kuitenkin tilanteesi on se, että avioliiton solmittuasi asetutte molemmat asumaan Suomeen (jolloin siis varallisuussuhteisiin sovellettavaksi tulee Suomen laki), etkä aio täältä muualle muuttaa, sopimus ei ole tarpeen. Tällöin riittää, että isäsi on testamentissaan sulkenut perillisen puolisolta avio-oikeuden testamentilla saatuun omaisuuteen (ja sen tuottoon). Jos taas muualle muuttaminen tulisi myöhemmin ajankohtaiseksi, voit tietysti muuttamisen ehdoksi asettaa sen, että sitä ennen tehdään mainitunlainen sopimus aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan valtion laista.

Lue lisää

Moi !

Itse tein avioehdon ennen naimisiinmenoa. Onneksi ! Avioero kun tuli, niin ei ollut kummallakaan nokan koputtamista, kumpi ottaa mitä mukaansa. Minullakin on joskus asunto-osake perittävänä, joten koin sen niin, että parasta se on tehdä. Onneksi tein ! Ei tarvinnut katua sitä, että se 45 euroo meni siihen rekisteröimiseen. Teimme sen avioehdon ihan sen kirjan mukaan, jota kirjastosta myös voi lainata. (tosin minä lainasin sitä työpaikaltani). Hyvin sillä pärjäsi ! Käräjäoikeuteen toimitimme 2 samanlaista paperia ja siellä se rekisteröitiin. Suosittelen tekemään ! Mitään et siinä menetä. (paitsi sen 45 euroo rekisteröintimaksua). Jos et tee, niin menetys voi olla suurempi !!!

Puristi kirjoitti:

Kun ei nimimerkki "oik.yo" näköjään kykene/vaivaudu neuvomaan kysyjää, yritän tehdä sen voimassa olevan (voimaan 1.3.2002) avioliittolain V luvun säännöksiin nojautuen:

"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen." (AL 139 §:n 1 mom.)

Jos siis asetutte asumaan Suomeen, noudatetaan Suomen lakia. Myöhemmät kotipaikan vaihtumiset voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, minkä valtion laki tulee sovellettavaksi silloin, kun omaisuuden jakoasia konkretisoituu (avioerossa, kuolemassa).

Tämä epävarmuustekijä voidaan poistaa asianosaisten tekemällä sopimuksella. Sopimus voidaan tehdä joko ennen vihkimistä tai myös avioliiton aikana. (Varminta se on tehdä ennen vihkimistä, toisen mielihän voi vihkimisen jälkeen muuttua, jolloin sopimusta ei enää saada aikaan.) Sopimuksella voidaan määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin jäljempänä siteeratun lain 130 §:n 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

130 §

"Kihlakumppaneilla ja aviopuolisoilla on oikeus sopimuksella määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin 2 momentissa säädetään. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaksi laiksi voidaan määrätä sen valtion laki, missä toisella tai kummallakin puolisolla on kotipaikka tai jonka kansalainen puoliso on sopimusta tehtäessä. Jos toisen tai kummankin puolison kotipaikka on avioliiton aikana siirtynyt toiseen valtioon, sovellettavaksi voidaan määrätä myös sen valtion laki, missä kummallakin puolisolla oli viimeksi kotipaikka.

Sopimus 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen muuttamisesta tai peruuttamisesta on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä."

131 §

"Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat:

1) puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana;

2) avioliiton varallisuussuhteita koskevia puolisoiden ja kihlakumppanien oikeustoimia;

3) puolison oikeutta määrätä omaisuudesta; sekä

4) puolison vastuuta aviopuolisoiden veloista.

Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain vaihtuminen ei vaikuta sitä ennen tehdyn oikeustoimen pätevyyteen. Avioehtosopimuksessa tai omaisuuden myöhemmin tapahtuvaa osittamista koskevassa sopimuksessa olevien määräysten pätevyys arvioidaan kuitenkin sen valtion lain mukaan, jota on sovellettava avioliiton varallisuussuhteisiin kysymyksen tullessa ajankohtaiseksi.

Aviopuolisoiden tai kihlakumppanien tekemä avioliiton varallisuussuhteita koskeva oikeustoimi on katsottava muodon puolesta päteväksi myös, jos se täyttää muotovaatimukset sen valtion lain mukaan, jossa oikeustoimi tehtiin tai jossa puolisoilla oli kotipaikka oikeustointa tehtäessä. Jos puolisot, joilla on Suomessa asuin- tai kotipaikka, tekevät avioehtosopimuksen, on kuitenkin aina noudatettava, mitä 43–44 §:ssä säädetään, jotta sopimus olisi pätevä."

Sopimus on syytä rekisteröidä suomalaisen osapuolen kotipaikan maistraatissa.

127 §:n 3 mom.

"Suomen maistraatti voi rekisteröidä avioehtosopimuksen tai sopimuksen, jolla määrätään avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista ... (8.11.2002/929)"

Vaikka kysyjän isä olisi testamentissaan määrännyt, että perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta häneltä jäävään perintöön, kehotan siitä huolimatta tekemään edellä mainitunlaisen puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia koskevan sopimuksen. Perintönäkin saatu omaisuus nimittäin kuuluu puolisoiden varallisuussuhteet avioerossa sääntelevän säädöksen piiriin. Suomen avioliittolaissa tästä säädetään 35 §:n 2 momentissa seuraavasti:

"Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä."

Vaikka puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin tulisikin sovellettavaksi muun valtion kuin Suomen laki, asiaa Suomessa käsiteltäessä lain säännös on jätettävä huomiotta, jos sen soveltaminen johtaisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen.

Olikohan tästä mitään apua? Asia on sen verran komplisoitu, että kysyjän olisi varmasti syytä käydä selvittämässä sitä lakimiehen pakeilla.

Lue lisää

Koitan tehdä avioehdon, kirjastosta lainattavan "mallin" mukaan.
Jos tuntuu hankalalta, käännyn ammatti-ihmisen puoleen...
Asuinpaikaksi jäänee suomi, tosin voi olla että hetkeksi ensin miehen kotimaa.
ja ehkä pojan koulun jälkeen taas ulkomaille.

ehkäpä tämä tästä... :))