ja toisesta päivään
päivät vaihtuu, ihminen vanhentuu ja karaistuu,
luulis että pimeinkin henkilö joskus valaistuu,
ihminen itseensä saimastuu, aurinko paistaa ja
joka päivää seuraa yö, aamulla alkaa taas se
elämän työ, pikku hiljaa se ihmisen sisältä syö,
elämä potkii päähän, nostaa ylös ja taasen lyö,
ihminen sielunsa henkensä pitimekseen myö.
(pitimikseen vai pitimekseen? aina jään sitä
miettiin kun luen tuon)
se käy.
Sinä olet se joka vuokseni itkee käärmeen
kyyneliä,
Sinä olet se joka minulle tekee karhun
palveluksia,
olet se ystävä jonka hädässä viimein tunnistan
petturiksi,
sinä punot vain juonia pääni menoksi ja minä
kysyn vain miksi,
Minä kunnioitin sinua ja sinä halveksit minua,
minä kutsuin sinut kotiini sinä puukotit minua
selkään,
Sinunlaiset ovat pahimpia vihollisiani,
sinunlaisiasi minä pelkään.
Sitä vain suojelee kaveriansa ja toivoo hänelle
parasta,
ja hetkellä viimeisellä huomaakin auttaneensa
varasta.
Näkee hänen kertovan kaikille asiasta arasta.
kuihdun.
Kun katson peiliin näen itsessäni puutteen ja se
olet sinä,
Huuliltani puuttuu virne, silmistäni puuttuu
pilke,
kasvoiltani puuttuu se ainainen iloinen ilme,
sydämestäni puuttuu se ainainen tasainen vilke.
Olen Vain kuori, Olen auto ilman ohjaajaa,
Olen liian nuori, Olen oppilas ilman opettajaa.
miten pärjään nyt kun et enää täydennä minua,
Minä en voi elää sekuntiakaan ilman sinua
jättäkääs nyt jonkun näköstä kommenttia,
ettei ihan turhaa näitä tänne laita.
päivät vaihtuu, ihminen vanhentuu ja karaistuu,
luulis että pimeinkin henkilö joskus valaistuu,
ihminen itseensä saimastuu, aurinko paistaa ja
joka päivää seuraa yö, aamulla alkaa taas se
elämän työ, pikku hiljaa se ihmisen sisältä syö,
elämä potkii päähän, nostaa ylös ja taasen lyö,
ihminen sielunsa henkensä pitimekseen myö.
(pitimikseen vai pitimekseen? aina jään sitä
miettiin kun luen tuon)
se käy.
Sinä olet se joka vuokseni itkee käärmeen
kyyneliä,
Sinä olet se joka minulle tekee karhun
palveluksia,
olet se ystävä jonka hädässä viimein tunnistan
petturiksi,
sinä punot vain juonia pääni menoksi ja minä
kysyn vain miksi,
Minä kunnioitin sinua ja sinä halveksit minua,
minä kutsuin sinut kotiini sinä puukotit minua
selkään,
Sinunlaiset ovat pahimpia vihollisiani,
sinunlaisiasi minä pelkään.
Sitä vain suojelee kaveriansa ja toivoo hänelle
parasta,
ja hetkellä viimeisellä huomaakin auttaneensa
varasta.
Näkee hänen kertovan kaikille asiasta arasta.
kuihdun.
Kun katson peiliin näen itsessäni puutteen ja se
olet sinä,
Huuliltani puuttuu virne, silmistäni puuttuu
pilke,
kasvoiltani puuttuu se ainainen iloinen ilme,
sydämestäni puuttuu se ainainen tasainen vilke.
Olen Vain kuori, Olen auto ilman ohjaajaa,
Olen liian nuori, Olen oppilas ilman opettajaa.
miten pärjään nyt kun et enää täydennä minua,
Minä en voi elää sekuntiakaan ilman sinua
jättäkääs nyt jonkun näköstä kommenttia,
ettei ihan turhaa näitä tänne laita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.