Onko lukijoina paljo pelastuskoiraharrastajia? Olis kiva kuulla muitten kokemuksia, miten muualla mm. rauniohommat toimii. Ja erityisesti sekarotuisten omistajat, miten teiät ja koiranne otettu vastaan? Miut otettii raunioilla hyvi vastaa, vaikka palveluskoirajutut muute onkii hyvi torjuvia... Vaikka seropeilla iha täys oikeus pelastuskoirien kautta osallistuu muihikii toimintoihi (jälki, haku, tottis).
Pelastuskoirat
Shaido
1298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...saavat välillä erittäin kieroja katseita koulutuskentillä yms. harrastuksissa... Ainakin minua ja koiraani kohdeltiin koulutuskentälle tullessani kuin koirani olisi ollut sekarotuinen, vaikka se ei ollut. En tarkoita ettenkö pitäisi sekarotuisista, mutta ihmiset sillä kentällä eivät tod. pitäneet niitä minään harrastuskoirina vaan täysin arvottomina. Roturasismia esiintyy vieläkin, "mikään koira ei ole sakemannin vertainen" ja niin edelleen...
Toisaalta uskon että asenteet ovat muuttuneet paljon kymmenessä vuodessa ja että sekarotuisetkin otetaan paremmin vastaan koiraharrastuksissa.
Täällä päin rauniorata on koko ajan "avoin". Käyn siellä yleensä sellaisina aikoina ettei siellä ole varmasti harjoituksia. Empähän ainakaan ole sotkemassa kenenkään suoritusta. Silloin, kun kävin vielä harjoituksissa raunioilla, treenattiin yksi koira kerrallaan, ettei muut koirat häiritse suoritusta.