Jos vanhempani omistaa kaksi kiinteistöä ja haluais luopua toisesta jo elinaikanaa,niin miten pitäis tehdä?
Jos "vanhin" saa yksinään toisen kiinteistön lahjana ja muut sisarukset suostuu siihen,miten lopun omaisuuden käy vanhempien kuollessa?
Vanhempien kuollessa jäänyt omaisuus jaetaan miten?Otetaanko huomioon aikaisemmin lahjoitettu kiinteistö huomioon mitenkään?Kaikki aikaisempi on kaikkien sisarusten yhteinen päätös.
Jos "vanhin" saa yksinään toisen kiinteistön lahjana ja muut sisarukset suostuu siihen,miten lopun omaisuuden käy vanhempien kuollessa?
Vanhempien kuollessa jäänyt omaisuus jaetaan miten?Otetaanko huomioon aikaisemmin lahjoitettu kiinteistö huomioon mitenkään?Kaikki aikaisempi on kaikkien sisarusten yhteinen päätös.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos muut sisarukset ei hyväksy yhden hyväksi tehtyä lahjoitusta niin miten sitten vanhempien kuoleman jälkeen,,
-vai voiko yhden hyväksi tehtyä lahjaa moittia jo vanhempien elinaikana vai onko parempi odottaa vanhempien kuolemaa ja moittia sitten lahja ja riitauttaa pesä?
"voiko yhden hyväksi tehtyä lahjaa moittia jo vanhempien elinaikana"
Vanhemmat voivat, jos ovat oikeustoimikelpoisia, eläessään tehdä omaisuudelleen mitä haluavat, joten moittimaan ei kannata ryhtyä.
Sen sijaan vanhempien kuoltua saattaa tulla kysymykseen lakiosan täydennysvaatimuksen esittäminen. Lueskelepa aiempia lakiosaa koskevia kysymyksiä, niistä kyllä löytyy neuvoa tähänkin asiaan.
Vanhin saa osittain (lahjanluontoinen kauppa = alihinta) tai kokonaan lahjana toisen kiinteistön ja muu omaisuus (joko olemassaoleva tai tulevakin)järjestetään vanhimman hyväksymällä testamentilla kokonaan tai osittain muille perillisille. Vanhin luopuu samalla lakiosastaan (vastike saatu PK 17:1).
Tällainn järjestely olisi selvä, ja vältettäisiin mahdollisia yllätyksiä ja eritavoin ymmärryksiä vanhempiesi perinnönjaossa aikanaan.
Kuolinpesässä saattaa mm. olla "uusia" osakkaita perinnönjaon aikoihin, mikäli sisaruksista joku sattuu poistumaan ajasta, jolloin hänen perillisensä tulevan pesän osakkaiksi.
Emmehän ole Ambomaassa jossa heimossa perheyhteisön vanhin saa kaiken.
Elämme sentään sivistyneessä länsimaassa ettei tuollainen vanhimman päätäntävalta voi olla laissa mahdollista.
"Vanhempien kuollessa jäänyt omaisuus jaetaan miten?Otetaanko huomioon aikaisemmin lahjoitettu kiinteistö huomioon mitenkään?"
Kyllä lahjoitus voidaan ottaa perinnönjaossa huomioon.
"Mitä perittävä on eläessään antanut rintaperilliselleen, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." (PK 6:1)
Huomioon ottaminen voi johtaa siihen, että lahjan saaja ei saa lopusta omaisuudesta mitään tai saa siitä vähemmän kuin muut perilliset.
Vaikka lahjan antaja olisi määrännyt, että lahjaa ei tule katsoa saajan ennakkoperinnöksi, voi ääritapauksessa käydä niin, että lahjan saaja joutuu omista varoistaan suorittamaan muille perillisille ns. lakiosan täydennystä. Nämä asiat ovat tässä enempää käsiteltäväksi kuitenkin liian mutkikkaita.
Meitä on monta sisarusta. Vanhempamme elävät.Heillä on omakotitalo ja maata omaisuutena. He ovat aikanaan maksaneet yhdelle sisaruksista tämän ottamia velkoja niin paljon, että katsovat jo suorittaneensa tälle nimenomaiselle sisarukselle hänen perintöosuutensa. Kuitit maksetuista veloista on tallella. Minkäänlaista paperia, testamenttia tms ei ole tehty. Miten menetellä? Huolenani on esimerkiksi se, jos äitini, joka hoitaa kaikki käytännön asiat, sattuisi kuolemaan, tämä velkojaan maksattanut sisarus yrittäisi hyötyä tilanteesta rahallisesti esim ylipuhumalla isäni katsomaan velkojenmaksua sormiensa läpi.Taikka jos vanhempani sattuisivat kuolemaan yhtäaikaa, eikä mitään papereita olla tehty..? Tiedän tämän kuulostavan pessimistiselle, mutta minulla on pahoja fiboja asiasta.
Selkeintä tietysti olisi, jos vanhempasi tekisivät testamentin teidän muiden lasten hyväksi ja perustelisivat testamenttiaan sillä, että yksi lapsista (X) on perintöosuuttaan vastaavan ennakkoperinnön lainanmaksujen muodossa jo saanut. Siitä huolimatta kuitit tai muut tositteet maksuista on syytä säilyttää vastaisen varalle.
Jos äitisi kuolee ensin, hänen perintöönsä X ei voi vaikuttaa. X voi sen sijaan taivuttaa isäsi vaikkapa tekemään testamentin, jolla ennakkoperintöolettama kumotaan. Isä voi määrätä, että hänen tyttärensä puolesta suorittamia lainanhoitomaksuja ei katsota tyttären ennakkoperinnöksi, ja että isän jäämistö on jaettava kaikkien lasten kesken tasan. Jos isä on oikeustoimikelpoinen eikä häntä ole taivutettu testamentin tekemiseen käyttämällä hyväksi hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa, testamentti - jos se muodon pulesta täyttää vaatimukset - on pätevä. Tällöin isän perintöä jaettaessa X:n saamalla taloudellisella edulla olisi merkitystä vain, jos muiden perillisten perinnöt jäisivät lakiosaa pienemmiksi, kun isän reaaliseen jäämistöön lakiosalaskelmassa on lisätty X:n häneltä saama taloudellinen etuus. Tällöin muut perilliset voisivat vaatia X:ltä lakiosan täydennystä. Vaatimus on esitettävä vainajan kotipaikan käräjäoikeudessa vuoden kuluessa isän kuolemasta. (Lakiosa on puolet perintöosasta.)
Jos mitään asiakirjaa siitä, miten X:n saama etuus olisi perinnönjaossa otettava huomioon, ei ole, lähtökohta on, että se on ennakkoperintöä. Tällainen ennakkoperintö lisätään laskelmallisesti perittävän reaaliseen jäämistöön ja se tulee jaossa X:n osuuteen.
Esimerkki:
X:n ennakkoperintö 1.000 euroa
Perittävän reaalinen jäämistö 4.000 euroa
Perilliset 5 lasta
Jäämistö 4.000 ep. 1.000 = 5.000 euroa
Kunkin lapsen perintöosa = 1/5 eli 1.000 euroa
Jako: 4 lasta saavat kukin 1.000 euroa, X saa ennakkoperintönsä 1.000 euroa (mutta ei muuta)
Jos X:n saama 1.000 euroa ei olisi ennakkoperintöä, reaalinen jäämistö 4.000 euroa jaettaisiin 5 osaan, jolloin kaikki saisivat 800 euroa.
Lakiosalaskelma: 5000 : 5 : 2 = 500 euroa.
Koska muut 4 lasta siinäkin tapauksessa, että X:n saamaa 1.000 euroa ei katsottaisi ennakkoperinnöksi, tulisivat saamaan enemmän kuin lakiosansa (800 > 500), lakiosan täydennys ei tulisi tässä tapauksessa kysymykseen.