Katson ulos ikkunasta,
muistan kuinka kävelimme tuota tietä.
Kirjoitan tutkielmaa,
mietin kuinka minua autoit joskus.
Luen historian kokeisiin,
ajattelen kun minua viimeksi kuulustelit.
Harjoittelen matematiikkaa,
nauran kuinka minulle sitä opetit.
Kuuntelen musiikkia,
keinahtelen meidän biisin soidessa.
Kerron vitsin porukassa,
tiedän että olisit nauranut.
Poljen pyörällä,
muistan retkemme pitkin maita ja mantuja.
Kävelen koulusta kotiin,
sinä olisit minua saattamassa.
Rupean nukkumaan,
odotan hyvänyön toivotusviestiäsi.
Herään aamulla,
toivon herätyssoittoasi.
Elän elämääni,
haaveilen sinun olevan rinnallani.
Teen mitä vaan,
sinä olet mukana aina, ajatuksissani.
muistan kuinka kävelimme tuota tietä.
Kirjoitan tutkielmaa,
mietin kuinka minua autoit joskus.
Luen historian kokeisiin,
ajattelen kun minua viimeksi kuulustelit.
Harjoittelen matematiikkaa,
nauran kuinka minulle sitä opetit.
Kuuntelen musiikkia,
keinahtelen meidän biisin soidessa.
Kerron vitsin porukassa,
tiedän että olisit nauranut.
Poljen pyörällä,
muistan retkemme pitkin maita ja mantuja.
Kävelen koulusta kotiin,
sinä olisit minua saattamassa.
Rupean nukkumaan,
odotan hyvänyön toivotusviestiäsi.
Herään aamulla,
toivon herätyssoittoasi.
Elän elämääni,
haaveilen sinun olevan rinnallani.
Teen mitä vaan,
sinä olet mukana aina, ajatuksissani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...mielettömän kaunis runo!!Sulla on (mitä nyt
oon ymmärtäny sun runoistas) se tilanne,et
ikävöit ja rakastat jätkää,joka haluu olla sun
kaa vaan ystävä..
Jos sun oloas yhtään helpottaa,niin mä voin
kertoo sulle,et mä ikävöin 6kk saman jätkän
perään..Se ei edes sopinu mitään
ystävyydestä,unohti mut vaan,se asuu aika
helvetin kaukana..Mä tiiän tarkalleen,miltä
tuntuu,kun just esim.odottaa "Hyvää yötä kulta"-
txtria ja sitä ei kuulu..ei kuulu tänään,ei
huomenna,ei koskaan enää..
Mä vaan halusin kertoo sulle,et et oo ainut,joka
ei osaa unohtaa...
Kiitos Jennifer!
Mä oonkin aina välillä miettinyt, että eikö
kukaan muu tunne samoin kuin minä... Tiedän
kyllä, että sellaisia ihmisiä on maailmassa
miljoonia, eikä minun henkilökohtainen ongelmani
ole siihen verrattuna kuin pieni murunen suuresta
leivästä, mutta se tuntuu suurelta...
"Unohda kun vielä voit, sillä pian sydämesi voi
olla niin pahoissa kahleissa ettei se enää
olekaan mahdollista."