Savuisella tiskillä näin ihmisten silmistä,
olit niin monien tuttu myös täällä.
Ei erehtyä voinut ilmeistä,
hymyn takaa näin, olit käynyt myös siellä.
Vihasin seuraasi niin tuskaista,
Kuitenkin aina halusin sua hyväillä.
Uskoin jopa, ettet kaipaisi mua humalaista.
Silti tiesin istuessani sängyllä,
Sinun olleen asunnossa jo kun astuin ovesta
Sinä tuttu ystäväni - yksinäisyys.
olit niin monien tuttu myös täällä.
Ei erehtyä voinut ilmeistä,
hymyn takaa näin, olit käynyt myös siellä.
Vihasin seuraasi niin tuskaista,
Kuitenkin aina halusin sua hyväillä.
Uskoin jopa, ettet kaipaisi mua humalaista.
Silti tiesin istuessani sängyllä,
Sinun olleen asunnossa jo kun astuin ovesta
Sinä tuttu ystäväni - yksinäisyys.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tosi tosi hyvä runo!
...IHANA RUNO!!*tears in my eyes..*
kiitos vain. :)tuota runoa teinkin kauan, en
millään keksinyt haluamiani kuvaavia sanoja,
mutta nyt olen itsekin tyytyväinen!