Vastustatte kaikenlaisten eläintuotteiden käyttöä ja metsästystä, haluaisin tiedustella muutamaa näkökulmaa, joiden ideologiset perusteet kiinnostavat minua:
1. Jos eläintuotteiden käyttö lopetettaisiin, kukaan ei haluaisi pitää kotieläimiä, koska ne olisivat täysin hyödyttömiä. Niinpä pahimmassa tapauksessa kymmeniä lajeja kuolisi sukupuuttoon.
2. Jos ette hyväksy metsästämistä, miten voitte hyväksyä lihaa syövien eläimien olemassaolon? Ihminen on osa ravintoketjua, ja on luonnollista, että se hankkii osan ravinnostaan metsästämällä. Sitäpaitsi useat eläinten käyttämät saalistus ja -saaliintappotavat ovat aseita huomattavasti tuskallisempia.
1. Jos eläintuotteiden käyttö lopetettaisiin, kukaan ei haluaisi pitää kotieläimiä, koska ne olisivat täysin hyödyttömiä. Niinpä pahimmassa tapauksessa kymmeniä lajeja kuolisi sukupuuttoon.
2. Jos ette hyväksy metsästämistä, miten voitte hyväksyä lihaa syövien eläimien olemassaolon? Ihminen on osa ravintoketjua, ja on luonnollista, että se hankkii osan ravinnostaan metsästämällä. Sitäpaitsi useat eläinten käyttämät saalistus ja -saaliintappotavat ovat aseita huomattavasti tuskallisempia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei se mitään jos et ymmärrä. Kysymyksesi on ihan hyvä. Ihminen on joo osa vähän kaikkea, mutta on kysymys elämisestä muidenkin kuin vain ihmisten ehdoilla, sekä ajattelutavasta jolle perustamme yhteiskuntamme kehityksen. Eläin, joka on tuotettu ainoastaan ravinnoksi ja se teurastetaan etc. on ok. Riistanhoito on ok. Mutta se, että lähdetään metsään pyssy kädessä jahtaamaan jotain ammuttavaa ampumisen ja tappamisen ilosta ei käy.
Tuskin yksikään näistä tappajista lähtee metsään nälissään!!!!!!! Ei. Ja tätä tappamista he kutsuvat harrastuseksi!!!!!!!!???????.
sinä sama "Minä" joka väitti ensin kettua ja sitten autoa jumalaksi? :) vai onko teitä enemmänkin?
esimerkiksi sikoja ruokitaan rehuilla ym. ja se maksaa. siat toimitetaan teuraaksi, jolloin sian ruokaan mennyt rahamäärä ja ruokkimisen työpanos korvataan. riistanhoito ei ole ilmaista ja se vie paljon aikaa. metsästäjä hakee panokselleen korvausta metsästä, joskus saaliin muodossa, mutta usein pelkän harrastamisen muodossa.
TÄRKEÄ ASIA, jota sinä et näköjään halua ymmärtää
on että METSÄSTYS ei ole yhtäkuin TAPPAMINEN. Se
on paljon muutakin.
pyrkii säilyttämään ja kehittämään taitoja, jos metsästys kielletään ikivanha taito ruostuu.
Kehittämällä metsästystaitoa pystytään tulevaisuudessakin poistamaan luonnosta halutut eläimet niin hirvet, karhut, kuin sudetkin. Pienpedot vääristävät tilannetta luonnossa turha syitä tässä selitellä, ihminen ehkä suurin syy.
Se on kyllä varmaa, että tilanteen korjaamiseen metsästyksen vastustajien sankka joukko, ei kykene vaan tarvitaan metsästäjien apua.
Tappamisen ilo on sinänsä naurettava väite. Käy kysymässä teurastajalta onko se tappaminen sellainen nautinto, että hän saa aina orkut, joka murhan jälkeen? Ottaako hän palkkaa olleskaan?
Minun mielestäni jokaisen ihmisen pitää kyetä tappamaan, oman ruokansa edestä. Kaltaisiasi ihmisiä on paljon, jotka syövät joka päivä eläinperäistä ravintoa ja moittivat niitä jotka metsästävät.
Siis teuraseläimen tappaminen on ok.
Riistanhoidollinen tappaminen on ok.
Mutta siitä ei saa pitää!
Siis teurastaja tai riistanhoitaja ei saa pitää työstään!
Eikö loogista olisi, että lihansyönnistäkään ei saa pitää - lihansyöjät kun viimekädessä sen teurastajan palkkaavat.
Ootko saanut orkut? Metsässä? Onko tääkin seksipalsta. Kerro lisää?
Mitä pitäisi korjata? Kyllä luonto hoitaa.
pitäis olla tässä luonnon korjaamisessa. Ei luonto korjaa enää mitään nykyisessä maailmassa, soon panosvuö lanteilla kulkeva mies joka korjaa luonnossa vahingot ja teitin vahingot korjaa iskän lompakko.
Ampumisen ilo on ainakin minun kohdalla tosiasia. Ampuminen on hauska harrastus. Itse ammun kiekkoja, hirvikuviota, ympyrätaulua, peltipurkkeja, ja muutakin ammuttavaksi kelpaavaa. Käytän ampumiseen kivääriä, haulikkoa, pienoiskivääriä, pienoispistoolia, pistoolia, ilmakivääriä ja ilmapistoolia. Ampuminen on hauskaa ja se on ilo. Ampuminen on minun harrastus. Sitten minulla on toinen harrastus (on niitä todellisuudessa paljonkin) joka on metsästys. Metsästyksen yhteydessä minä ammun todella vähän. Vesilintujahti on oikeastaan ainut metsästyslaji missä panoksia menee vähän enemmän. Tosin siinäkin on ikä tehnyt tehtävänsä ja laukausmäärät ovat viimevuosina olleet laskettavissa kahden käden sormin. Muussa jahdissa menee syksyjä, ettei tule yhtään laukausta tai korkeintaan muutamia. Nimimerkki "minä" kirjoittaa, että metsään mennään tappamisen ilosta. Siihen en osaa sanoa, kun tuo tappaminen ei kuulu harrastuksiini ja näin ollen en tiedä toisiko se minulle iloa vai ei. Epäilen että ei. Metsästys on - niin ihmeelliseltä kun se kuulostaakin - ihan jotain muuta kuin ampumista ja tappamista. Tiedän, että metsästykseen kielteisesti suhtautuville tätä on turha yrittää selittää (aivan sama kuin yrittäisi selittää sokealle punaista) mutta päätin nyt kuitenkin kertoa sen taas kerran.
mikä kumma siinä mahtaa olla että aina kun tulee puhe metsästyksestä keskustelu menee siihen että metsästäjät kuola poskella tappavat kaiken mikä liikkuu ja nauttivat siistä? Metsästyksessä noin 98% on luonnossa liikkumista, nautiskelua esim. kirpeän pakkaspäivän maisemista ja metsästys kavereiden kassa mukavaan yhdessä oloa.
ja kyllä siihen kuuluu myös se ampuminen, mutta harvempi metsästäja siitä kyllä nauttii että tappoi eläimen..
mutta moni metsästyksen vastustaja ei liiku luonnossa vaan surffaa netissä ja kertoo miten kamalia me metsästäjät olemme.
Metsästyksestä ajallisesti voidaan tehdä tälläinen laskelma;
Metsässä liikkuminen ja muu siihen liittyvä: 50-1500 tuntia vuodessa.
Ampuminen / riistan saaminen: 3-120 sekuntia tuosta ajasta.
... Saaliin saaminen on vain pieni osa siitä kokonaisuudesta, joka tulee kulkiessaan vuosikausia tarkkaillen luontoa.
Esimerkiksi jäniksen jäljen nähdessään tutkii aina tarkasti (olipa rauhoitusaika tai metsästysaika), että mitä se jussi on puuhannut, tuostako mennyt pellon vierustaa taaskin. Mahtaako olla makuukset kaurapellon vieressä talviseltaankin vai onko mennyt lähimäkeen..
Metsästys on luonnon tarkkailua nimenomaan. Saaliin saaminen on sitten luonnon tuntemuksen hyväksikäyttöä, sillä ilman luonnontuntemusta ja taitoa liikkua metsässä osana sitä ei saa myöskään saalista.
Metsästä ei saa mitään peililasit silmillä ja pumppuhaulikko kädessä, jos rytistelee puskaan nokka pystyssä kovana Rambona. Metsästä ei oteta, metsä antaa saaliin.
Sen sijaan vanha mökinukko mennessään yksipiippuisen haulikon kanssa takakuusikkoon pyytä viheltämään koko päiväksi tuo varmasti 1-2 pyytä paistiksi itselleen. Ainoa ääni on kuusikon sisältä kuuluva vaimea vihellys, ellei yhtä tai kahta laukausta jossakin vaiheessa päivää lasketa mukaan.
Se vanha mökinukko kun on oppinut jotakin elämänsä aikana; äärettömän monet kerrat metsässä ovat opettaneet olemaan osana luontoa, ei sen "valtaajana ja kuninkaana", kuten täällä tunnutaan metsästäjistä ajattelevan. Sillä tapaa ei saalista kotiin tuoda - ainoastaan metsästä kotiin tulee rinta röyhyllä oleva nulikka, jolle tavalliset metsästäjät nauravat maha kippurassa päin naamaa ja myös selän takana.