Vesiputket vai vastukset, siinäpä pulma?

Tasaisempi lämpö ja mahdollisuus valita lämmitysmuoto. Sähkönmyyjät varoittavat vesivuodoista mutta ne ovat vain ja ainoastaan huonon asennustyön seurausta. Huonosti tehty työ aiheuttaa aina ongelmia.

Putkimies kirjoitti:

Tasaisempi lämpö ja mahdollisuus valita lämmitysmuoto. Sähkönmyyjät varoittavat vesivuodoista mutta ne ovat vain ja ainoastaan huonon asennustyön seurausta. Huonosti tehty työ aiheuttaa aina ongelmia.

Lue lisää

kts.

http://www.rakentaja.fi/otsikkosivut/legalett.asp

ttt kirjoitti:

kts.

http://www.rakentaja.fi/otsikkosivut/legalett.asp

Putkien koko täytyy olla melko suuri, ettei tule mahdottomia painehäviöitä. Lisäksi ilma kuljettaa ja varastoi lämpöä tosi huonosti. Tästä johtuen lämmitys epätasainen. Toimii lähinnä perustuslämmityksenä.

ttt kirjoitti:

kts.

http://www.rakentaja.fi/otsikkosivut/legalett.asp

Ko systeemi meillä aika tuntematon.

Turo kirjoitti:

Putkien koko täytyy olla melko suuri, ettei tule mahdottomia painehäviöitä. Lisäksi ilma kuljettaa ja varastoi lämpöä tosi huonosti. Tästä johtuen lämmitys epätasainen. Toimii lähinnä perustuslämmityksenä.

Lue lisää

Eihän se ilma lämpöä varastoikaan vaan se kuuman ilman aiheuttama lämpö leviää massiiviseen betonilaattaan, joka varaa lämpöä.

Miten perustelet että lämmitys on epätasainen? Putket kulkevat laatassa ihan yhtä tasaisin välein kuin vesiputki- tai sähkövastus lämmityksessäkin.

Mitä tarkoitat peruslämmityksellä? Eikös kaikki lämmitysmuodot ole peruslämmityksiä. Jos sitten haluat köyhäillä etkä raaski ostaa sähköä niin voit käyttää esim. takkaa LISÄlämmittimenä.

Kemikaali Ana kirjoitti:

Eihän se ilma lämpöä varastoikaan vaan se kuuman ilman aiheuttama lämpö leviää massiiviseen betonilaattaan, joka varaa lämpöä.

Miten perustelet että lämmitys on epätasainen? Putket kulkevat laatassa ihan yhtä tasaisin välein kuin vesiputki- tai sähkövastus lämmityksessäkin.

Mitä tarkoitat peruslämmityksellä? Eikös kaikki lämmitysmuodot ole peruslämmityksiä. Jos sitten haluat köyhäillä etkä raaski ostaa sähköä niin voit käyttää esim. takkaa LISÄlämmittimenä.

Lue lisää

Eipä taida ilmaputket kulkea yhtä tasaisesti. Jos vesiputkien jako on 300 mm niin ilmaputkilla (125 mm) väli on 1500 mm. Luulis että lattiasta huomaa putken kohdan.

Rehellisiä kokemuksia??

Kemikaali Ana kirjoitti:

Eihän se ilma lämpöä varastoikaan vaan se kuuman ilman aiheuttama lämpö leviää massiiviseen betonilaattaan, joka varaa lämpöä.

Miten perustelet että lämmitys on epätasainen? Putket kulkevat laatassa ihan yhtä tasaisin välein kuin vesiputki- tai sähkövastus lämmityksessäkin.

Mitä tarkoitat peruslämmityksellä? Eikös kaikki lämmitysmuodot ole peruslämmityksiä. Jos sitten haluat köyhäillä etkä raaski ostaa sähköä niin voit käyttää esim. takkaa LISÄlämmittimenä.

Lue lisää

Jos ei voi varata paljoa, niin ei voi myöskään kuljettaa paljoa. Joku voisi huvikseen laskea että kuinka kova virtaus kanavissa pitää olla, jotta esimerkiksi 10kw teho saadaan siirtymään ilman välityksellä.

Turo kirjoitti:

Putkien koko täytyy olla melko suuri, ettei tule mahdottomia painehäviöitä. Lisäksi ilma kuljettaa ja varastoi lämpöä tosi huonosti. Tästä johtuen lämmitys epätasainen. Toimii lähinnä perustuslämmityksenä.

Lue lisää

hmm, jos sinulla on kaksi suljettua lämmitysjärjestelmää jossa toisessa siirretään ilmaa ja toisessa siirretään vettä niin minkä kaavan mukaan syntyy painehäviötä ja miten se eroaa jos kyseessä on vesi tai ilma? Veikkaisin että kilo ilmaa kuljettaa lämpöä saman verran kuin kilo ilmaa?

Kemikaali Ana kirjoitti:

Eihän se ilma lämpöä varastoikaan vaan se kuuman ilman aiheuttama lämpö leviää massiiviseen betonilaattaan, joka varaa lämpöä.

Miten perustelet että lämmitys on epätasainen? Putket kulkevat laatassa ihan yhtä tasaisin välein kuin vesiputki- tai sähkövastus lämmityksessäkin.

Mitä tarkoitat peruslämmityksellä? Eikös kaikki lämmitysmuodot ole peruslämmityksiä. Jos sitten haluat köyhäillä etkä raaski ostaa sähköä niin voit käyttää esim. takkaa LISÄlämmittimenä.

Lue lisää

Ja lukihäiriöinenkin?
P E R U S T U S L Ä M M I T Y S on hiukan eri asia kuin PERUSLÄMMITYS. Sitten toiseksi betoni lämpiää alusta huomattavasti enempi kuin häntäpäästä, johtuen ilman huonosta varauskyvystä. Eli putken seinämävahvuuden pitäisi muuttua loppuakohden ohuemmaksi, ymmärrätkö? Ja sitten 100mm paksuisia ilmaputkia kun laittaa 15cm välein välipohjaan, niin hyvähän siitä tulee. Ontelolaatta tulee mieleen äkkiseltään.

Turo kirjoitti:

Ja lukihäiriöinenkin?
P E R U S T U S L Ä M M I T Y S on hiukan eri asia kuin PERUSLÄMMITYS. Sitten toiseksi betoni lämpiää alusta huomattavasti enempi kuin häntäpäästä, johtuen ilman huonosta varauskyvystä. Eli putken seinämävahvuuden pitäisi muuttua loppuakohden ohuemmaksi, ymmärrätkö? Ja sitten 100mm paksuisia ilmaputkia kun laittaa 15cm välein välipohjaan, niin hyvähän siitä tulee. Ontelolaatta tulee mieleen äkkiseltään.

Lue lisää

vanha konsulttiviisaus näyttäisi pätevän "if you can't convince you have to confuse"

rakennefysiikan ja termodynamiikan lait kirjoitetaan Turon johdolla uusiksi.

ttt kirjoitti:

hmm, jos sinulla on kaksi suljettua lämmitysjärjestelmää jossa toisessa siirretään ilmaa ja toisessa siirretään vettä niin minkä kaavan mukaan syntyy painehäviötä ja miten se eroaa jos kyseessä on vesi tai ilma? Veikkaisin että kilo ilmaa kuljettaa lämpöä saman verran kuin kilo ilmaa?

Lue lisää

Kuutio ilmaa painaa noin kilon. Kilo ilmaa voi varata lämpöä vain neljäs osan siitä mitä kilo vettä.

Paremmin osaavat laskekoon tarkemmin, mutta jos arviodaan että lattialämmityksessä on 10 asteen ero meno ja tulolämmön välillä. Niin 1000L/h saadaan siirrettyä tehoa 11.7kW. Ilmalla tuohon tarvittaisiin 4000m3/h eli 1111L/s... tuohan on noin 20 kertaa tavallisen talon poistoilman määrä.

Menikö oikein?

ttt kirjoitti:

vanha konsulttiviisaus näyttäisi pätevän "if you can't convince you have to confuse"

rakennefysiikan ja termodynamiikan lait kirjoitetaan Turon johdolla uusiksi.

Lue lisää

Kovin näkyy olevat putket harvassa noissa nettisivujen kuvissa. Veikkaan että lämpö tosiaan on melko epätaista, koska kavava ei mene spiraalina, jolloin alkupää lämpiää loppupäätä enemmän. Putkitus ei näytä noudattavan edes huonejakoa. Melko fakiiri saa olla suunnittelemaan että saa homman pelaamaan, niin ettei lisälämmittimiä tarvita huonekohtaisen oikean lämpötilan saamiseen.

Soveltuu varmaan hyvin johonkin teollisuus halliin tai vastaavaan.

ttt kirjoitti:

hmm, jos sinulla on kaksi suljettua lämmitysjärjestelmää jossa toisessa siirretään ilmaa ja toisessa siirretään vettä niin minkä kaavan mukaan syntyy painehäviötä ja miten se eroaa jos kyseessä on vesi tai ilma? Veikkaisin että kilo ilmaa kuljettaa lämpöä saman verran kuin kilo ilmaa?

Lue lisää

Minkätehosen kompuran saat valjastaa, että tuotat 1barin ilmanpaineen ja järjestelmässä tarvittavan 10 metrin sekuntivauhdin pikkuputkeen. Se ei onnistu ihan hiustenkuivaajalla meinaan. Kilo ilmaa kuljettaa lämpöä saman verran kuin kilo ilmaa, kuten itsekin totesit pitää paikkaansa. Enkä siitä mitään puhunutkaan. Ja suljetussa ilmajärjestelmässähän ei esiinny toivottavasti vettä, koska siitä saattaa tulla ongelma ilman jäähtyessä. Mutta lue sää fysiikkaas vaan, niin opit kirjoittamaan ja lukemaan.

Painehäviön kaavan laitan tähän, kunhan saan toimiin noi kreikkalaiset täällä. Mutta aineen tiheys vaikuttaa olennaisesti painehäviöön ja lämmönvarastointikykyyn. Ei siis esitetä veikkauksia täällä, joku voi ottaa todesta!

ttt kirjoitti:

vanha konsulttiviisaus näyttäisi pätevän "if you can't convince you have to confuse"

rakennefysiikan ja termodynamiikan lait kirjoitetaan Turon johdolla uusiksi.

Lue lisää

Minä en ole fyysikkokaan vaan ihan tavallinen toope, mutta maalaisjärki sanoo jotain.

ttt kirjoitti:

hmm, jos sinulla on kaksi suljettua lämmitysjärjestelmää jossa toisessa siirretään ilmaa ja toisessa siirretään vettä niin minkä kaavan mukaan syntyy painehäviötä ja miten se eroaa jos kyseessä on vesi tai ilma? Veikkaisin että kilo ilmaa kuljettaa lämpöä saman verran kuin kilo ilmaa?

Lue lisää

Joitakin totuuksia:

virtausvastus
dp = 1/2 x ksi x roo x v^2,
missä
ksii = kertatavastuksen muotokerroin
roo = virtausaineen tiheys
v = virtausnopeus

siirtoon tarvittava
teho = dp*V/eetap

missä
dp = kokonaispaineen korotus
V = tilavussvirta
eetap = käyttölaitteen (puhallin, pumppu tms) hyötysuhde

Ilman tiheys = 1,2 kg/m3
veden tiheys = 1 kg/dm3

Ilman ominaislämpökapasiteetti = 1 kJ/kgK
veden =4,19 kJ/kgK

Siis kilo ilmaa ei kuljeta samaa kuin kilo vettä, eikä tehosiirtokykyä voi vertailla lainkaan siksi, että toki ilma voidaan lämmittää vaikka 200 asteiseksi, vesi ei.
Hmm, ehkä jotenkin voidaan puhua siirtokyvystä per aste ...

Mutta kuka siis haluaa tunkea 10 kW tehoa lattiaan ja minkä takia??
80-luvulla rakennettiin ilmalämmitystaloja joissa lämmitettiin ilmaa, koska ihmisest oleskelevat ilmatilassa, eivät lattiassa ...
Niissä ei lämmitykseen tarvitttava tehonsiirto ole ollut mikään ongelma.

Turo kirjoitti:

Minkätehosen kompuran saat valjastaa, että tuotat 1barin ilmanpaineen ja järjestelmässä tarvittavan 10 metrin sekuntivauhdin pikkuputkeen. Se ei onnistu ihan hiustenkuivaajalla meinaan. Kilo ilmaa kuljettaa lämpöä saman verran kuin kilo ilmaa, kuten itsekin totesit pitää paikkaansa. Enkä siitä mitään puhunutkaan. Ja suljetussa ilmajärjestelmässähän ei esiinny toivottavasti vettä, koska siitä saattaa tulla ongelma ilman jäähtyessä. Mutta lue sää fysiikkaas vaan, niin opit kirjoittamaan ja lukemaan.

Painehäviön kaavan laitan tähän, kunhan saan toimiin noi kreikkalaiset täällä. Mutta aineen tiheys vaikuttaa olennaisesti painehäviöön ja lämmönvarastointikykyyn. Ei siis esitetä veikkauksia täällä, joku voi ottaa todesta!

Lue lisää

kuvittelin että jos suljetussa kanavistossa on yhdessä kohtaa puhallin niin sehän puhaltaa yhteen suuntaan ja imee toisesta suunnasta? Missä tarvitaan juuri 1 Barin ylipaine? millä nopeudella vesi liikkuu (lattialämmitys)vesiputkissa?

ex _oi kirjoitti:

Joitakin totuuksia:

virtausvastus
dp = 1/2 x ksi x roo x v^2,
missä
ksii = kertatavastuksen muotokerroin
roo = virtausaineen tiheys
v = virtausnopeus

siirtoon tarvittava
teho = dp*V/eetap

missä
dp = kokonaispaineen korotus
V = tilavussvirta
eetap = käyttölaitteen (puhallin, pumppu tms) hyötysuhde

Ilman tiheys = 1,2 kg/m3
veden tiheys = 1 kg/dm3

Ilman ominaislämpökapasiteetti = 1 kJ/kgK
veden =4,19 kJ/kgK

Siis kilo ilmaa ei kuljeta samaa kuin kilo vettä, eikä tehosiirtokykyä voi vertailla lainkaan siksi, että toki ilma voidaan lämmittää vaikka 200 asteiseksi, vesi ei.
Hmm, ehkä jotenkin voidaan puhua siirtokyvystä per aste ...

Mutta kuka siis haluaa tunkea 10 kW tehoa lattiaan ja minkä takia??
80-luvulla rakennettiin ilmalämmitystaloja joissa lämmitettiin ilmaa, koska ihmisest oleskelevat ilmatilassa, eivät lattiassa ...
Niissä ei lämmitykseen tarvitttava tehonsiirto ole ollut mikään ongelma.

Lue lisää

Putkessa virtauksen kitkavastus:

dp = lambda x L x roo x v^2 /(2 x d)
missä
lambda = kitkakerroin
L = kanavan pituus
d = kanavan halkaisija
muut kuten aikaisemmin.

Kokonaispainehäviö saadaan laskemalla yhteen tämä kitkavastus ja kertavastusten summa.

ex _oi kirjoitti:

Joitakin totuuksia:

virtausvastus
dp = 1/2 x ksi x roo x v^2,
missä
ksii = kertatavastuksen muotokerroin
roo = virtausaineen tiheys
v = virtausnopeus

siirtoon tarvittava
teho = dp*V/eetap

missä
dp = kokonaispaineen korotus
V = tilavussvirta
eetap = käyttölaitteen (puhallin, pumppu tms) hyötysuhde

Ilman tiheys = 1,2 kg/m3
veden tiheys = 1 kg/dm3

Ilman ominaislämpökapasiteetti = 1 kJ/kgK
veden =4,19 kJ/kgK

Siis kilo ilmaa ei kuljeta samaa kuin kilo vettä, eikä tehosiirtokykyä voi vertailla lainkaan siksi, että toki ilma voidaan lämmittää vaikka 200 asteiseksi, vesi ei.
Hmm, ehkä jotenkin voidaan puhua siirtokyvystä per aste ...

Mutta kuka siis haluaa tunkea 10 kW tehoa lattiaan ja minkä takia??
80-luvulla rakennettiin ilmalämmitystaloja joissa lämmitettiin ilmaa, koska ihmisest oleskelevat ilmatilassa, eivät lattiassa ...
Niissä ei lämmitykseen tarvitttava tehonsiirto ole ollut mikään ongelma.

Lue lisää

Legalettin mukaan riittää ilmakertoisessa järjestelmässä tehoksi hyvin 30-35W/m2 (ulkolämpötila -29)normaalissa pientalossa. Eli 150 m2 pohjaan n. 5 kW?? Olennaista energiakulutuksessa lienee myös alapohjan eristemäärä (joka on heidän tapauksessa on 200 mm U-arvo 0.135)

ex _oi kirjoitti:

Joitakin totuuksia:

virtausvastus
dp = 1/2 x ksi x roo x v^2,
missä
ksii = kertatavastuksen muotokerroin
roo = virtausaineen tiheys
v = virtausnopeus

siirtoon tarvittava
teho = dp*V/eetap

missä
dp = kokonaispaineen korotus
V = tilavussvirta
eetap = käyttölaitteen (puhallin, pumppu tms) hyötysuhde

Ilman tiheys = 1,2 kg/m3
veden tiheys = 1 kg/dm3

Ilman ominaislämpökapasiteetti = 1 kJ/kgK
veden =4,19 kJ/kgK

Siis kilo ilmaa ei kuljeta samaa kuin kilo vettä, eikä tehosiirtokykyä voi vertailla lainkaan siksi, että toki ilma voidaan lämmittää vaikka 200 asteiseksi, vesi ei.
Hmm, ehkä jotenkin voidaan puhua siirtokyvystä per aste ...

Mutta kuka siis haluaa tunkea 10 kW tehoa lattiaan ja minkä takia??
80-luvulla rakennettiin ilmalämmitystaloja joissa lämmitettiin ilmaa, koska ihmisest oleskelevat ilmatilassa, eivät lattiassa ...
Niissä ei lämmitykseen tarvitttava tehonsiirto ole ollut mikään ongelma.

Lue lisää

Lattiaan siis ei kannata ilmalla siirtää lainkaan lämpöä.
80-luvulla silloinen Partek tutki ontelolaatan onteloiden hyväksiläyttöä ilman ja lämmön siirtämiseen. Täysimittaiseen yli 120 m2:n laattaan siirrettiin lämpöä päivätolkulla ja ainoastaan ilman sisäänmenopisteen ympäristöstä lämpeni 1 neliömetrin ala.
Siis aivan toivoton tapaus lämmönsiirrossa, ilmansiirto on sitten toinen juttu.

Muutenkin lämmönsiirrosta vielä: Kyse ei ole ollenkaan siirtokyvystä kW/kgK tms vaan siitä, miten lämpö saadaan siirtymään hallitusti väliaineesta laattaan.

Turo kirjoitti:

Ja lukihäiriöinenkin?
P E R U S T U S L Ä M M I T Y S on hiukan eri asia kuin PERUSLÄMMITYS. Sitten toiseksi betoni lämpiää alusta huomattavasti enempi kuin häntäpäästä, johtuen ilman huonosta varauskyvystä. Eli putken seinämävahvuuden pitäisi muuttua loppuakohden ohuemmaksi, ymmärrätkö? Ja sitten 100mm paksuisia ilmaputkia kun laittaa 15cm välein välipohjaan, niin hyvähän siitä tulee. Ontelolaatta tulee mieleen äkkiseltään.

Lue lisää

Luin väärin kirjoittamasi sanan perustuslämmitys pyydän anteeksi.

Mitä sitten tulee siihen putken seinämävahvuuteen ja putken alkupään suurempaan lämpiämiseen, niin ainakin meillä putket on lähtöpäästä eristettyjä, etteivät lämmitä sieltä enemmän kuin lopusta.

ex _oi kirjoitti:

Lattiaan siis ei kannata ilmalla siirtää lainkaan lämpöä.
80-luvulla silloinen Partek tutki ontelolaatan onteloiden hyväksiläyttöä ilman ja lämmön siirtämiseen. Täysimittaiseen yli 120 m2:n laattaan siirrettiin lämpöä päivätolkulla ja ainoastaan ilman sisäänmenopisteen ympäristöstä lämpeni 1 neliömetrin ala.
Siis aivan toivoton tapaus lämmönsiirrossa, ilmansiirto on sitten toinen juttu.

Muutenkin lämmönsiirrosta vielä: Kyse ei ole ollenkaan siirtokyvystä kW/kgK tms vaan siitä, miten lämpö saadaan siirtymään hallitusti väliaineesta laattaan.

Lue lisää

Faktalla on helpompi näyttää toteen asioita ja noilla kaavoilla! Hyvin tehty!

Turo kirjoitti:

Faktalla on helpompi näyttää toteen asioita ja noilla kaavoilla! Hyvin tehty!

ja faktaa lienee myös se että ilmakiertoinen lattialämmitys toimii. VTT:kin on myöntänyt sille sertifikaatin jossa otetaan kantaa esim. seuraviin asioihin (kopioitu toimittajan sivuilta)

-Terminen huoneilmasto
-Veden ja kosteuden hallinta
-Pohjarakenteiden varmuus ja kuormitukset
-Lämmönsäätö
-Lämmöneristys ja energiatalous
-Suoja lämpöhävikkiä vastaan

http://www.legalett.com/pics/VTT.sertifikaatti-137-00.pdf

Mutta ilmeisesti tämän foorumin "asiantuntijoilla" on parempi tieto

ttt kirjoitti:

ja faktaa lienee myös se että ilmakiertoinen lattialämmitys toimii. VTT:kin on myöntänyt sille sertifikaatin jossa otetaan kantaa esim. seuraviin asioihin (kopioitu toimittajan sivuilta)

-Terminen huoneilmasto
-Veden ja kosteuden hallinta
-Pohjarakenteiden varmuus ja kuormitukset
-Lämmönsäätö
-Lämmöneristys ja energiatalous
-Suoja lämpöhävikkiä vastaan

http://www.legalett.com/pics/VTT.sertifikaatti-137-00.pdf

Mutta ilmeisesti tämän foorumin "asiantuntijoilla" on parempi tieto

Lue lisää

se, jos todella laitetaan peltikanavat jotka vielä lämpöeristetään betonissa.
Mitään järkeähän järjestelmässä ei silti ole.

ex _oi kirjoitti:

se, jos todella laitetaan peltikanavat jotka vielä lämpöeristetään betonissa.
Mitään järkeähän järjestelmässä ei silti ole.

jos se asukkaan kannalta toimii kuten esim. vesikiertoinen niin millä järkevällä perusteella valitsisin mielummin vesikiertoisen kuin ilmakiertoisen?

ttt kirjoitti:

ja faktaa lienee myös se että ilmakiertoinen lattialämmitys toimii. VTT:kin on myöntänyt sille sertifikaatin jossa otetaan kantaa esim. seuraviin asioihin (kopioitu toimittajan sivuilta)

-Terminen huoneilmasto
-Veden ja kosteuden hallinta
-Pohjarakenteiden varmuus ja kuormitukset
-Lämmönsäätö
-Lämmöneristys ja energiatalous
-Suoja lämpöhävikkiä vastaan

http://www.legalett.com/pics/VTT.sertifikaatti-137-00.pdf

Mutta ilmeisesti tämän foorumin "asiantuntijoilla" on parempi tieto

Lue lisää

Tuossa sertifikaatissa todetaan että lämmitysmuoto on turvallinen, varsinaiseen toimintaan se ei juurikaan ota kantaa.

Seuraava kohta vihjaa vähän siihen suuntaan että kyseinen lämmitysmuoto ei ehkä pärjää ilman lisälämmittystä.

"11.2 Legalett lämpöperustuksen lattialämmitysjärjestelmä on mitoitettu
kattamaan rakennuksen johtumislämpöhäviöt. Rakennus on varustettava
ilmanvaihtojärjestelmällä, jossa poistoilman lämpö siirtyy tuloilmaan
ja näin ilmanvaihdon energiahäviötä rajoitetaan."

ttt kirjoitti:

jos se asukkaan kannalta toimii kuten esim. vesikiertoinen niin millä järkevällä perusteella valitsisin mielummin vesikiertoisen kuin ilmakiertoisen?

laittamaan tuollaista huuhaa lämmitystä? No onneksi ne ilmaputket on senverran isoja, että sinne saa vedettyä vesiputket sisään ja sitten vaan juotosbetonia täyteen! Ei sekään kovin halvaksi tule. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis!

ttt kirjoitti:

ja faktaa lienee myös se että ilmakiertoinen lattialämmitys toimii. VTT:kin on myöntänyt sille sertifikaatin jossa otetaan kantaa esim. seuraviin asioihin (kopioitu toimittajan sivuilta)

-Terminen huoneilmasto
-Veden ja kosteuden hallinta
-Pohjarakenteiden varmuus ja kuormitukset
-Lämmönsäätö
-Lämmöneristys ja energiatalous
-Suoja lämpöhävikkiä vastaan

http://www.legalett.com/pics/VTT.sertifikaatti-137-00.pdf

Mutta ilmeisesti tämän foorumin "asiantuntijoilla" on parempi tieto

Lue lisää

näillä "foorumin asiantuntijoilla" on varmaankin käytännön kokemuksia,mitkä taatusti eroavat vtt:n laboratorio-oloista ja se saattaa olla parempaa tietoa.

zorro kirjoitti:

näillä "foorumin asiantuntijoilla" on varmaankin käytännön kokemuksia,mitkä taatusti eroavat vtt:n laboratorio-oloista ja se saattaa olla parempaa tietoa.

Valitettavasti niitä taloja ei rakenneta laboratorioihin... Tottahan se on minkä VTT on todennut. Tuossa sertifikaatissa ei kerrottu että se edes toimisi, saatika että se toimisi hyvin. Siinähän vain todettiin että se täyttää erinäisiä määräyksiä, koskien rakenteelista lujutta, paloturvallisuutta, eristysmääräyksiä jne.

leka kirjoitti:

Eipä taida ilmaputket kulkea yhtä tasaisesti. Jos vesiputkien jako on 300 mm niin ilmaputkilla (125 mm) väli on 1500 mm. Luulis että lattiasta huomaa putken kohdan.

Rehellisiä kokemuksia??

Lue lisää

Jos vesiputket on jaettu tasaisesti 300 mm välein ja ilmaputket tasaisesti 1500 mm välein, silloinhan ne ovat yhtä tasaisesti!

Lattian alle ei tule putkiin yhtään liitosta ja melko pitkään siinä saa vesi kiertää, ennen kuin putki kuluu puhki (100v?). Paljon todennäköisempää on että lämmityskaapeli vikaantuu tuossa ajassa ainakin kolmeen kertaan.

Jos ajattelee pelkästään tämän hetkisiä kustannuksia niin kaapelit tulee kyllä halvemmaksi. Vesikiertoisessa jää kuitenkin ainakin teoreettinen mahdollisuus vaihtaa lämmönlähdettä.

Anssi kirjoitti:

Lattian alle ei tule putkiin yhtään liitosta ja melko pitkään siinä saa vesi kiertää, ennen kuin putki kuluu puhki (100v?). Paljon todennäköisempää on että lämmityskaapeli vikaantuu tuossa ajassa ainakin kolmeen kertaan.

Jos ajattelee pelkästään tämän hetkisiä kustannuksia niin kaapelit tulee kyllä halvemmaksi. Vesikiertoisessa jää kuitenkin ainakin teoreettinen mahdollisuus vaihtaa lämmönlähdettä.

Lue lisää

Perusteleppa toi väitte?? Mikäs siinä kaapelissa vikaantuu?

Sähkömiehenä ei ole koskaan tullut yhtään rikkoutunutta lattialämmitys kaapelia vastaan, tai on mutta niihin on itse porattu. Sähkön edut: Tee täysin varaava lattialämmitys n12cm valu ja yö sähköllä lämmitys riittää hyvin vaikka on 25 pakkasta, ainoa hajoava osa on termostatti ja se maksaa n.50€. Elikkä huoltokustannukset hyvin pienet ja ylläpito vaivaton toisin ku vesikierrossa, ja varaava lattialämmitys toimii vaikka tulisi sähkökatkos mutta vesikierto ei. Itse laittaisin ehdottomasti sähkölattialämmityksen.

Ja ne vastustuksethan ovat ikuisia niinkö?

Oikosulku kirjoitti:

Ja ne vastustuksethan ovat ikuisia niinkö?

Kyllä ne käytännössä on, jos on asennettu hyvin ja valu tehty kunnolla. Kuten sanoin en ole nähnyt ikinä rikki mennyttä vanhuuttaan rikki mennyttä kaapelia vaan ne on rikottu poraamalla tai muuten.

Joshi kirjoitti:

Perusteleppa toi väitte?? Mikäs siinä kaapelissa vikaantuu?

Mikäs siinä kaapelissa vikaantuu, ei mikään. Ei vesikierrossa mitään vikaa ole, mutta huolto on kallista, sähkössä ei ole muuta hajoavaa kun termostaatti ja se on halpa. Ja yleensä vesikierrossa lämmittäjänä toimii sähkö. Että ei se sähkökatkokaan mikään selitys ole. Varaava lattialämmitys kestää 10 asteen pakkasessa ainakin vuorokauden ilman sähköä, ja voihan vesikierrossa vesi pysyä lämpimänä vaikka puilla, mutta ei kierrä ilman sähköä.

Atso kirjoitti:

Kyllä ne käytännössä on, jos on asennettu hyvin ja valu tehty kunnolla. Kuten sanoin en ole nähnyt ikinä rikki mennyttä vanhuuttaan rikki mennyttä kaapelia vaan ne on rikottu poraamalla tai muuten.

Lue lisää

Niin ei se kaapeli rikki mene sen jälkeen kun se on oikein asennettu. Ja vaikka vaurioita tulee (vaikka nyt poraamalla) on ne helppo paikallistaa ja korjata. Ja vaikka termari hajookin on se edullinen korjata. Mutta vesikierrossa vauriosta voi tulla aika kallis paukku!

Miten sait pidettyä kaapelit ja putket erillään, etti kaapeli vastaa putkeen ja kuumene liikaa ja näin vaurioidu kaapeli, putki tai molemmat?

Sähkön eduista pääsee kyllä nauttimaan ilman kaapeleitakin, laittamalla lämmitysvastukset vesikiertoiseen.

Anssi kirjoitti:

Miten sait pidettyä kaapelit ja putket erillään, etti kaapeli vastaa putkeen ja kuumene liikaa ja näin vaurioidu kaapeli, putki tai molemmat?

Sähkön eduista pääsee kyllä nauttimaan ilman kaapeleitakin, laittamalla lämmitysvastukset vesikiertoiseen.

Lue lisää

Millä ne saa sinne vedettyä, jollain sähkömiehen rassillako. Itse yritin samaa ujuttamalla niitä vastuksia sinne putken sisään, muttei ne menny kuin 5 metriä, vaikka kuinka lykkäsin mäntysuopaa väliin. Onko parempia gliidereitä?

Kalenius kirjoitti:

Millä ne saa sinne vedettyä, jollain sähkömiehen rassillako. Itse yritin samaa ujuttamalla niitä vastuksia sinne putken sisään, muttei ne menny kuin 5 metriä, vaikka kuinka lykkäsin mäntysuopaa väliin. Onko parempia gliidereitä?

Lue lisää

Kai tää oli vitsi? Eihän siellä ohuessa putekessa jää enään vedelle tilaa, jos sinne tunkee lämmityskaalinkin. Eikä sitä saa ainakaan paikallaan olevaan kaapeliin tungettua mitenkään. Ehkä homma onnisuisi kun roikottaisi putkea Näsinneulasta ja saisi pukkia kaapelia suoraan putkeen maan vetovoiman avustamana. Tyhjä putki toisin sulaisi sitten käytössä sen kaapelin lämmöstä ja kaapeli menisi rikki liiasta kuumuudesta.

Eiköhän ne lämmitysvastukset kannata laittaa siihen lämmityskattilaan...

Anssi kirjoitti:

Miten sait pidettyä kaapelit ja putket erillään, etti kaapeli vastaa putkeen ja kuumene liikaa ja näin vaurioidu kaapeli, putki tai molemmat?

Sähkön eduista pääsee kyllä nauttimaan ilman kaapeleitakin, laittamalla lämmitysvastukset vesikiertoiseen.

Lue lisää

Kaapeli tuli tuli semmoisilla pidikkeillä kiinni, joka pitää sen tietyn etäisyyden päässä putkesta valun aikana.
Kumpaakin järjestelmää on testattu ja toimii hyvin.
Kesällä kun ei tarvi muuta lämmitystä kuin käyttövesi, niin riittää poistoilmalämpöpun teho siihen ja tarvittaessa hetkellisesti voi säkövastuksia käyttää lisäksi. Kattilan käynnistää vasta kun kylmät ilmat todella alkaa.

Vaihtelu.. kirjoitti:

Kaapeli tuli tuli semmoisilla pidikkeillä kiinni, joka pitää sen tietyn etäisyyden päässä putkesta valun aikana.
Kumpaakin järjestelmää on testattu ja toimii hyvin.
Kesällä kun ei tarvi muuta lämmitystä kuin käyttövesi, niin riittää poistoilmalämpöpun teho siihen ja tarvittaessa hetkellisesti voi säkövastuksia käyttää lisäksi. Kattilan käynnistää vasta kun kylmät ilmat todella alkaa.

Lue lisää

Ei ihan jokapojalla riitä tollaseen.

Voi vittu, mikä nippeliville.
Käytät varmaan kahta korstuakin, ehkä kokmeakin, oska eri väriset on mukavia ja voi tehdä vertailuja mikä tuntuu mukvaimmalta.
kaikkia saatanan idiootteja täällä neuvoo toisia.
pane vielä kolmas takka ja anna neuvo.

Jonka kustannusarvio olisi 200.000 euroa, en hetkeäkään empisi satsata vesikiertoon. Mieluummin säästän sitten sisustuksessa, jonka voin laittaa paremmaksi sitten, kun olen säästänyt ne rahat lämmityskustannuksissa. Valitettavan usein on tilanne, että vaan pitää näyttää, kuinka hienon talon mekin pystyttiin rakentamaan. Tosiasia on, että talo onkin Otrasta ostettu ja siinä vastukset lattiassa. Rahat sijoitettiin tapetteihin ja keittiökalusteisiin! Ja syynä se, että naiset ovat olleet asialla ja mies tossun alla!

Voihan vesikiertoisenkin tehdä suoralla sähkölämmityksellä jos haluaa. Silloin suuren varaajan tilalle tulee pieni sähkökattila.

Turo kirjoitti:

Jonka kustannusarvio olisi 200.000 euroa, en hetkeäkään empisi satsata vesikiertoon. Mieluummin säästän sitten sisustuksessa, jonka voin laittaa paremmaksi sitten, kun olen säästänyt ne rahat lämmityskustannuksissa. Valitettavan usein on tilanne, että vaan pitää näyttää, kuinka hienon talon mekin pystyttiin rakentamaan. Tosiasia on, että talo onkin Otrasta ostettu ja siinä vastukset lattiassa. Rahat sijoitettiin tapetteihin ja keittiökalusteisiin! Ja syynä se, että naiset ovat olleet asialla ja mies tossun alla!

Lue lisää

Hyvin lohkaistu. Pitääkää miehet pintanne ja vaatikaa kunnon lämmitysjärjestelmä. Saatte edes sen yhden huoneen (pannuhuone) jossa tehdä mitä lystää.
Eräs kirjoittaja sanoi niin hyvin tässä että pitäähjän sitä olla isännällä joku paikka minne mennä "säätämään" kattilaa jos "hella" alkaa savuttamaan ;D

Kepa kirjoitti:

Voihan vesikiertoisenkin tehdä suoralla sähkölämmityksellä jos haluaa. Silloin suuren varaajan tilalle tulee pieni sähkökattila.

...kerralla oikea kattila. Suorasähköiseen kun pitää vielä laittaa lämminvesivaraaja eli pelkällä pienellä sähkökattilalla ei selviä.

Putkimies kirjoitti:

Hyvin lohkaistu. Pitääkää miehet pintanne ja vaatikaa kunnon lämmitysjärjestelmä. Saatte edes sen yhden huoneen (pannuhuone) jossa tehdä mitä lystää.
Eräs kirjoittaja sanoi niin hyvin tässä että pitäähjän sitä olla isännällä joku paikka minne mennä "säätämään" kattilaa jos "hella" alkaa savuttamaan ;D

Lue lisää

Juuri niin! Sain puhuttua itelle 10neliön teknisen tilan, jossa nyt on jo väliseinä ja nytkin täällä kirjoittelen näitä viestejä. Muka säätämässä lämmitystä kohdalleen, hehe!
Pitää miehilläkin olla oma huone, vaikka eihän vaimo tästä mitään tiedä!

Turo kirjoitti:

Juuri niin! Sain puhuttua itelle 10neliön teknisen tilan, jossa nyt on jo väliseinä ja nytkin täällä kirjoittelen näitä viestejä. Muka säätämässä lämmitystä kohdalleen, hehe!
Pitää miehilläkin olla oma huone, vaikka eihän vaimo tästä mitään tiedä!

Lue lisää

ja vaimokin on tyytyväinen kun pysyt piilossa;D

Kepa kirjoitti:

Voihan vesikiertoisenkin tehdä suoralla sähkölämmityksellä jos haluaa. Silloin suuren varaajan tilalle tulee pieni sähkökattila.

Siitä tulee silti osittain varaava, jos käyttää Jäspin tehowattia ja vuorokausikelloa siinä.

Sinänsä kannattava neuvo, mutta parkettivalmistaja ei suositellut varaavaa laattaa. Taidan kallistua tuohon vesiputki-ideaan ja laittaa vastukset kaiken varmuuden välttämiseksi... Ja varaaja yösähköllä!

Kyllä on ihmisten vaikea käsietllä tuota termiä "halpa". Onko tämä päivä se ainoa mikä painaa vaakakupissa? Onko huomisen menot huomisen murhe?
Halvalla investoinnilla saa kalliitsi toimivan systeemin ja päinvastoin. Ratkaisevaa on takaisinmaksuaika.
Sekin riippuu täysin tulevaisuuden energiahinnoista. Näiden ennustaminen taas on vaikeaa mutta jotain on kuitenkin nähtävissä. Fossiilisista vaihtoehdoista ollaan yhä enenevässä määrin siirtymässä kotimaisiin polttoaineisiin. Sähkö ei kuulu niihin.
Pitää kysyä itseltään rakentaako taloa 10, 20 vai 50 vuoden perspektiivillä. Hyvin rakennettu ja toimiva talo seisoo paikallaan 100 vuotta ja ylikin kun taas halvimmalla tehty puretaan 30 vuoden kuluttua.

Rakentaja 2004 kirjoitti:

Sinänsä kannattava neuvo, mutta parkettivalmistaja ei suositellut varaavaa laattaa. Taidan kallistua tuohon vesiputki-ideaan ja laittaa vastukset kaiken varmuuden välttämiseksi... Ja varaaja yösähköllä!

Lue lisää

Älä laita yösähköllä toimivaa lattialämmitystä. Se on kallein lämmitystapa, ja investointikin on kallis. Kallein tapa siksi että yösähkö ei ole kovin paljoa halvempaa kuin päiväsähkökään ja häviöt suuressa varaajassa on melkoiset.

Jos laitat vesiputket niin miksi pitää lämmittää sähköllä?? Tarviit kumminkin teknisen tilan joten mikset lämmitä öljyllä tai maalämmöllä. Huomattavasti halvemmat lämmityskustannukset ja investointi ei ole paljoa kalliimpi vesikiertoisesta sähköstä.

Putkimies kirjoitti:

Kyllä on ihmisten vaikea käsietllä tuota termiä "halpa". Onko tämä päivä se ainoa mikä painaa vaakakupissa? Onko huomisen menot huomisen murhe?
Halvalla investoinnilla saa kalliitsi toimivan systeemin ja päinvastoin. Ratkaisevaa on takaisinmaksuaika.
Sekin riippuu täysin tulevaisuuden energiahinnoista. Näiden ennustaminen taas on vaikeaa mutta jotain on kuitenkin nähtävissä. Fossiilisista vaihtoehdoista ollaan yhä enenevässä määrin siirtymässä kotimaisiin polttoaineisiin. Sähkö ei kuulu niihin.
Pitää kysyä itseltään rakentaako taloa 10, 20 vai 50 vuoden perspektiivillä. Hyvin rakennettu ja toimiva talo seisoo paikallaan 100 vuotta ja ylikin kun taas halvimmalla tehty puretaan 30 vuoden kuluttua.

Lue lisää

kuvitteletko että suomessa siirrytään pääsääntöisesti lämmittämään polttopuilla tai pelletillä? Ydinvoimaa rakennetaan lisää ihan muuten vaan? Ne jotka haluavat harrastaa lämmittämistä ovat häviävän pieni osa tämän päivän rakentajakunnasta.

pasi kirjoitti:

Älä laita yösähköllä toimivaa lattialämmitystä. Se on kallein lämmitystapa, ja investointikin on kallis. Kallein tapa siksi että yösähkö ei ole kovin paljoa halvempaa kuin päiväsähkökään ja häviöt suuressa varaajassa on melkoiset.

Jos laitat vesiputket niin miksi pitää lämmittää sähköllä?? Tarviit kumminkin teknisen tilan joten mikset lämmitä öljyllä tai maalämmöllä. Huomattavasti halvemmat lämmityskustannukset ja investointi ei ole paljoa kalliimpi vesikiertoisesta sähköstä.

Lue lisää

tällaisiä lisää!

Putkimies kirjoitti:

Kyllä on ihmisten vaikea käsietllä tuota termiä "halpa". Onko tämä päivä se ainoa mikä painaa vaakakupissa? Onko huomisen menot huomisen murhe?
Halvalla investoinnilla saa kalliitsi toimivan systeemin ja päinvastoin. Ratkaisevaa on takaisinmaksuaika.
Sekin riippuu täysin tulevaisuuden energiahinnoista. Näiden ennustaminen taas on vaikeaa mutta jotain on kuitenkin nähtävissä. Fossiilisista vaihtoehdoista ollaan yhä enenevässä määrin siirtymässä kotimaisiin polttoaineisiin. Sähkö ei kuulu niihin.
Pitää kysyä itseltään rakentaako taloa 10, 20 vai 50 vuoden perspektiivillä. Hyvin rakennettu ja toimiva talo seisoo paikallaan 100 vuotta ja ylikin kun taas halvimmalla tehty puretaan 30 vuoden kuluttua.

Lue lisää

Sähköhän on hyvinkin kotimainen tuote, ei sitä kovin paljon rajan yli siirretä.

pasi kirjoitti:

Älä laita yösähköllä toimivaa lattialämmitystä. Se on kallein lämmitystapa, ja investointikin on kallis. Kallein tapa siksi että yösähkö ei ole kovin paljoa halvempaa kuin päiväsähkökään ja häviöt suuressa varaajassa on melkoiset.

Jos laitat vesiputket niin miksi pitää lämmittää sähköllä?? Tarviit kumminkin teknisen tilan joten mikset lämmitä öljyllä tai maalämmöllä. Huomattavasti halvemmat lämmityskustannukset ja investointi ei ole paljoa kalliimpi vesikiertoisesta sähköstä.

Lue lisää

Ei se varaaja lämpöhäviö ole hukkalämpöä, kun se lämpö jää taloon sisälle.

Itse laitoin aikoinaan yösähkövaraajan ja silloin vertasin sitä lähinnä maalämpöön ja siihen verrattuna sähkö oli 20 vuoden jaksossa kannattavampi.

Jos tekisin valintaa nyt niin harkitsisin myös pellettiä.

Lattiaan on kyllä ihan turha laittaa vastuskaapeleita, jos siellä on jo vesiputket.

Kepa kirjoitti:

Ei se varaaja lämpöhäviö ole hukkalämpöä, kun se lämpö jää taloon sisälle.

Itse laitoin aikoinaan yösähkövaraajan ja silloin vertasin sitä lähinnä maalämpöön ja siihen verrattuna sähkö oli 20 vuoden jaksossa kannattavampi.

Jos tekisin valintaa nyt niin harkitsisin myös pellettiä.

Lattiaan on kyllä ihan turha laittaa vastuskaapeleita, jos siellä on jo vesiputket.

Lue lisää

No voihan sitä sillainkin ajatella. Jos varaaja olisi keskelle olohuonetta, niin hukkalämpöä ei ehkä olisi. Mutta luulen että sinullakin se on erillisessä teknisessä tilassa/kellarissa jossa lämpötila voisi muutenkin olla pienempi. Näin ollen häviötehot kasvavat mitä suurempi lämpötilaero tilassa ja varaajassa on.

Jos häviöitä ei olisi ollenkaan, varaajan lämpötila voisi olla pienempi.

Kepa kirjoitti:

Sähköhän on hyvinkin kotimainen tuote, ei sitä kovin paljon rajan yli siirretä.

Sähköntuotannon energialähteet vuosina 1999, 2000, 2001


1999 2000 2001

* YDINENERGIA 22,1 TWh 21,59 TWh 21,87 TWh
(28,3%) (27,3%) (26,8 %)

* VESIVOIMA 12,6 TWh 14,40 TWh 13,30 TWh
(16,2%) (18,2%) (16,3%)

* KIVIHIILI 8,7 TWh 8,31 TWh 11,51 TWh
(11,1%) (10,5%) (14,1%)

* MAAKAASU 7,8 TWh 7,99 TWh 8,40 TWh
(10,0%) (10,1%) (10,3%)

* PUUPOLTTOAINEET 9,2 TWh 9,10 TWh 9,30 TWh
(JA MUUT KOTIMAISET) (11,8%) (11,5%) (11,4%)

* TURVE 4,7 TWh 4,19 TWh 5,63 TWh
(6,0%) (5,3%) (6,9%)

* SÄHKÖNTUONTI 11,1 TWh 11,87 TWh 9,96 TWh
(14,3%) (15,0%) (12,2%)

* ÖLJY 1,7 TWh 1,58 TWh 1,55 TWh
(2,2%) (2,0%) (1,9%)

* TUULI 0,1 TWh 0,08 TWh 0,08 TWh
(0,1%) (0,1%) (0,1%)

Yhteensä 78 TWh 79,1 TWh 81,6 TWh

Jotta saadaan sähköä kuluttajille, tuodaan siis mm öljyä, kivihiiltä, maakaasua, uraania, ja suoraan sähköä.

Kepa kirjoitti:

Sähköhän on hyvinkin kotimainen tuote, ei sitä kovin paljon rajan yli siirretä.

Sähköstä tulee ulkomailta yli 42%, nettotounti 5,7% ja loput on tehty "vierailla" polttoaineilla.

Kts.
http://www.energia.fi/page.asp?Section=174&Item=605

pasi kirjoitti:

No voihan sitä sillainkin ajatella. Jos varaaja olisi keskelle olohuonetta, niin hukkalämpöä ei ehkä olisi. Mutta luulen että sinullakin se on erillisessä teknisessä tilassa/kellarissa jossa lämpötila voisi muutenkin olla pienempi. Näin ollen häviötehot kasvavat mitä suurempi lämpötilaero tilassa ja varaajassa on.

Jos häviöitä ei olisi ollenkaan, varaajan lämpötila voisi olla pienempi.

Lue lisää

...noinkin. Mutta silloin se tekninen tila tulisi lämmittää jollain muulla. Eli jonkunverran hukkalämpöä pitää olla jotta pannuhuone ei mene pakkasen puolelle.

...hoitaa itse itsensä? Se ei aiheuta yhtään vaivaa, ei vie aikaa eikä sotke sisätiloja eikä sitä tarvitse tuhkata tai nuohota. Jep jep.

Putkimies kirjoitti:

...hoitaa itse itsensä? Se ei aiheuta yhtään vaivaa, ei vie aikaa eikä sotke sisätiloja eikä sitä tarvitse tuhkata tai nuohota. Jep jep.

Niin jos haluaa takan, siitä on kyse! Voihan lämmittää kokonaan sähköllä, you know!? Meillä leivinuuni, joten siinä samalla paistuu pullat ja ruuat ym. ja vaikka ei olis sähkölämmitystä niin sellainen olis joka tapauksessa...! Ihan varalla vaan..sähkökatkot ym.!!

Kylla nykykattilat kestää sen minkä vanhatkin, jos vaikka enemmmänkin.
Öljypolttimen aika tulee täyteen siinä 15 vuoden kieppeillä, mutta niin tulee maalämpökompurankin.

Puolet suomalaisista on keskimääräistä köyhempiä.

Putkipäälikkö ,jaat väärää tietoa ilmeisesti tahallaan, (tuttamuksellista). Meilläpäin kaikki lattiakaapelin liitoskohdat kuvataan ja kuvat tallennetaan (Hämeenlinnaan).Lämpökaapeleissa on paljon vikoja (itselläkin yksi kaapeli rikki),siksi "asentajien" taloissa on usei lattia ja kattolämmitys." Glykoli tunkee liitoksista läpi" on vaarallisin lause tekstissä koska siitä saa kasityksen että tavallista pakkasnestettä saa käyttää keskuslämmityksessä.
Keskuslämmityksessä voi käyttää siihen erityisesti tarkoitettua pakkasnestettä.

mtz kirjoitti:

Putkipäälikkö ,jaat väärää tietoa ilmeisesti tahallaan, (tuttamuksellista). Meilläpäin kaikki lattiakaapelin liitoskohdat kuvataan ja kuvat tallennetaan (Hämeenlinnaan).Lämpökaapeleissa on paljon vikoja (itselläkin yksi kaapeli rikki),siksi "asentajien" taloissa on usei lattia ja kattolämmitys." Glykoli tunkee liitoksista läpi" on vaarallisin lause tekstissä koska siitä saa kasityksen että tavallista pakkasnestettä saa käyttää keskuslämmityksessä.
Keskuslämmityksessä voi käyttää siihen erityisesti tarkoitettua pakkasnestettä.

Lue lisää

perusaine, etyleeni-glykoli ole kuitenkin sama, pitoisuus 30-40 %, loput vettä.
Glykoli niistä saumoista ulos tulee, ei se inhibiitti, joka lisäaineeksi on laitettu korroosiota estämään.
Glykolia sisältävä putkisto vuotaa paljon herkemmin kuin vettä sisältävä ja sen tiivistämiseen on käytettävä muita aineita kuin vesiverkoston. Ei kai tuo tieto ole "vaarallinen".

ex _oi kirjoitti:

perusaine, etyleeni-glykoli ole kuitenkin sama, pitoisuus 30-40 %, loput vettä.
Glykoli niistä saumoista ulos tulee, ei se inhibiitti, joka lisäaineeksi on laitettu korroosiota estämään.
Glykolia sisältävä putkisto vuotaa paljon herkemmin kuin vettä sisältävä ja sen tiivistämiseen on käytettävä muita aineita kuin vesiverkoston. Ei kai tuo tieto ole "vaarallinen".

Lue lisää

on vaarallista siksi , että keskuslämmityskattilassa lämmitetään käyttövesi kierukalla ja tämän rikkoontuessa voi glykolia päästä lämpimän veden mukana elintarvikkeisiin (glykoli on vaarallista munuaisille).Tämän takia vesijohtoverkkoihin on vaarattomampi ja kalliimpi pakkasneste (ei täysin vaaraton). Tämä asia mainitaan alan oppikirjoissa. Kun kirjoittaa jostain asiasta palstalle ja esiintyy "asiantuntijana" pitää hallita ko. aiheen perusasiat ja tiedot (ei pelkkä tutkinto riitä jos ei ymmärrä).Esim. nimimerkki "ex_oi" sekoittaa lämpö ja käyttövesiverkoston toisiinsa.
Ei Suomalaisissa taloissa vuoda lämpöö- eikä käyttövesiputket ne koeponnistetaan ja vuodot korjataan.

mtz kirjoitti:

on vaarallista siksi , että keskuslämmityskattilassa lämmitetään käyttövesi kierukalla ja tämän rikkoontuessa voi glykolia päästä lämpimän veden mukana elintarvikkeisiin (glykoli on vaarallista munuaisille).Tämän takia vesijohtoverkkoihin on vaarattomampi ja kalliimpi pakkasneste (ei täysin vaaraton). Tämä asia mainitaan alan oppikirjoissa. Kun kirjoittaa jostain asiasta palstalle ja esiintyy "asiantuntijana" pitää hallita ko. aiheen perusasiat ja tiedot (ei pelkkä tutkinto riitä jos ei ymmärrä).Esim. nimimerkki "ex_oi" sekoittaa lämpö ja käyttövesiverkoston toisiinsa.
Ei Suomalaisissa taloissa vuoda lämpöö- eikä käyttövesiputket ne koeponnistetaan ja vuodot korjataan.

Lue lisää

Oppikirjoista en tiedä, mutta etyleeniglykoli on se, mitä selvästi eniten lämmönsiirtoaineena käytetään.

Elintarviketeollisuudessa silloin kun on riski siitä, että glykolia pääsee elintarvikkeisiin vuodon seurauksena käytetään propyleeniglykolia.

Enkä sekoita mitään eri verkostoja toisiinsa. En edes maininnut mistään verkostosta sanaakaan.
Kun kirjoittaa jotain asiaa palstalle, pitää lukea ja yrittää ymmärtää mitä toinen on sanonut eikä väittää puuta heinää toisen sanomaksi. Jos ei ymmärrä voi olla vaikka hiljaa.

mtz kirjoitti:

on vaarallista siksi , että keskuslämmityskattilassa lämmitetään käyttövesi kierukalla ja tämän rikkoontuessa voi glykolia päästä lämpimän veden mukana elintarvikkeisiin (glykoli on vaarallista munuaisille).Tämän takia vesijohtoverkkoihin on vaarattomampi ja kalliimpi pakkasneste (ei täysin vaaraton). Tämä asia mainitaan alan oppikirjoissa. Kun kirjoittaa jostain asiasta palstalle ja esiintyy "asiantuntijana" pitää hallita ko. aiheen perusasiat ja tiedot (ei pelkkä tutkinto riitä jos ei ymmärrä).Esim. nimimerkki "ex_oi" sekoittaa lämpö ja käyttövesiverkoston toisiinsa.
Ei Suomalaisissa taloissa vuoda lämpöö- eikä käyttövesiputket ne koeponnistetaan ja vuodot korjataan.

Lue lisää

Tästä syystä, että pelätään pakkasnesteiden kulkeutuvan vikatapauksessa käyttöveteen, ei sitä juurikaan käytetä lattialämmitysverkostoissa. Ja tällainen talo on vaarassa sähkökatkojen aikana. Ei ole leikin asia kun pumput lähtevät ilmaa purskuttamaan paineiden kadottua jäätyneeseen lattiaan.

Mietipä mtz sillain yksinkertaisesti että mihinkä päin se vesi lähtee kierukan rikkoutuessa. Lämmitysvaraajassa on 1-1,5 barin paine ja käyttövesikierukassa 3,5 - 6 barin paine, toisinaan saattaa olla melkein 10 baria.

Toinen juttu. Meneppä kysymään putkiliikkeestäsi vuotaako suomalaisten talojen putket. Käsittääkseni ne eivät ole aivan ikuisia vaikka kuinka koeponnistetaan.

mtz kirjoitti:

Putkipäälikkö ,jaat väärää tietoa ilmeisesti tahallaan, (tuttamuksellista). Meilläpäin kaikki lattiakaapelin liitoskohdat kuvataan ja kuvat tallennetaan (Hämeenlinnaan).Lämpökaapeleissa on paljon vikoja (itselläkin yksi kaapeli rikki),siksi "asentajien" taloissa on usei lattia ja kattolämmitys." Glykoli tunkee liitoksista läpi" on vaarallisin lause tekstissä koska siitä saa kasityksen että tavallista pakkasnestettä saa käyttää keskuslämmityksessä.
Keskuslämmityksessä voi käyttää siihen erityisesti tarkoitettua pakkasnestettä.

Lue lisää

Voisitko täsmentää mitä tarkoitat seuraavalla. "Meilläpäin kaikki lattiakaapelin liitoskohdat kuvataan ja kuvat tallennetaan (Hämeenlinnaan). Lämpökaapeleissa on paljon vikoja (itselläkin yksi kaapeli rikki),siksi "asentajien" taloissa on usei lattia ja kattolämmitys."
Kysymyksiä
1. Mitkäs liitoskohdat teillä kuvataan?(Yleensä liitoksen kohdalla on muovikotelo)
2. Mikä sen kaapelin on rikkonut?
3. Ja minkä merkkinen kaapeli on kyseessä?

Yleensä laittalämitys kaapelilla on pitkät takuuajat n.10 vuotta