pieni insinööri tarina

he hee kirjoitti:

> >Pieni insinööritarina
> >
> >Hurrikaani iski täysin odottamatta. Risteilyalus upposi ja Insinöörimies
> >havahtui ajautuneena pienen saaren rantaan eikä hän nähnyt muita ihmisiä
> >tai tarvikkeita. Hänellä oli vain banaaneja ja kookospähkinöitä.
> >Tottuneena viiden tähden hotelleihin hänellä ei ollut aavistustakaan
> >mitä tehdä, joten seuraavan neljän kuukauden aikana hän söi banaaneja,
> >joi
> >kookospähkinämehua, kaipasi vanhaa vaimoaan ja tarkkaili merta toivoen
> >huomaavansa pelastusaluksen.
> >
> >Eräänä päivänä kun insinööri oli makailemassa puoliunessa rannalla,
> >hän havahtui silmäkulmastaan huomaamaansa liikkeeseen.
> >Kyseessä oli soutuvene, jossa oli kauneimman näköinen nainen jota
> >hän oli koskaan nähnyt. Nainen souti hänen luokseen. Epäuskossa mies
> >kysyi
> >häneltä:
> >- Mistä sinä tulit? Kuinka sinä pääsit tänne?
> >- Soudin saaren toiselta puolelta, nainen vastasi,
> >- ajauduin tänne, kun risteilyalus upposi joitain kuukausia sitten.
> >- Uskomatonta, insinööri vastasi.
> > - Luulin, että kukaan muu ei selviytynyt. Kuinka monta teitä on? Olitpa
> >onnekas, kun soutuvene ajautui luoksesi, minulla ei ole mitään.
> >- Olen yksin, nainen vastasi,
> > - eikä tämä soutuvene ajautunut, ei minullakaan ollut mitään.
> >Mies oli hämmentynyt.
> >- Mistä sinä sitten sait tuon soutuveneen?
> >- Voi, sehän oli yksinkertaista, nainen vastasi.
> >- Tein soutuveneen siitä, mitä tältä saarelta löytyy. Airot ovat
> >kumipuun oksia, ja koversin pohjan palmupuun rungosta ja sivut sekä
> >keulan
> >Eukalyptus-puusta.
> >- Mu-mu-mutta sehän on mahdotonta! insinööri änkytti.
> >- Sinulla ei ollut työkaluja eikä tarvikkeita, kuinka sinä siinä
> >onnistuit?
> >- Eihän se nyt ollut ongelma, nainen vastasi.
> >- Saaren toisella puolella on paljon ihmeellistä laavakiveä ja
> >huomasin, että kun sitä kuumentaa tulisijassa, siitä tulee helposti
> >muotoiltavaa rautaa. Käytin sitä tehdäkseni joitain työkaluja ja niillä
> >sitten sain tehty kaiken tarvittavan.
> >- Mutta ei siitä sen enempää, nainen jatkoi.
> >- Missä sinä asut?
> > Häpeillen insinööri tunnusti, että hän oli nukkunut rannalla avotaivaan
> >alla koko ajan.
> >- No, eiköhän sitten soudeta minun puolelleni, nainen sanoi.
> >Parin minuutin soutamisen jälkeen vene rantautui pieneen
> >merenlahteen..
> >Kun mies katsoi rannalle hän melkein tippui veneestä. Rannalta lähti
> >kivetty polku johtaen upeaan bungalowiin, joka oli maalattu siniseksi ja
> >valkoiseksi.
> >Kun nainen kiinnitti venettä ammattitaitoisesti punotulla
> >hamppuköydellä,
> >insinöörimies pystyi vain tuijottamaan tyhmänä. Kun he saapuivat
> >taloon, nainen sanoi rennosti:
> >- Eihän tämä nyt kovin erikoinen ole, mutta kutsun sitä kuitenkin
> >kodiksi. Istu alas, ole hyvä. Haluaisitko drinkin?
> >- Ei, ei kiitos, mies vastasi edelleen hämmentyneenä. - En halua enää
> >pisaraakaan kookospähkinän mehua.
> >- En ajatellut kookospähkinämehua, nainen vastasi.
> >- Miten olisi Pina Colada?
> >Yrittäen peittää hämmästyksensä mies nyökkäsi vaisusti, ja he istuivat>
> >sohvalle keskustelemaan.
> >Kun he olivat kertoneet tarinansa, nainen ilmoitti:
> >- Vaihdan nyt jotain mukavampaa päälleni. Haluaisitko käydä suihkussa ja
> >ajaa partasi? Partahöylä on yläkerrassa kylpyhuoneen kaapissa.
> >Kysymättä enää yhtään mitään insinööri meni kylpyhuoneeseen.
> >Kaapissa oli partahöylä, joka oli tehty luusta. Kaksi terävää
> >simpukankuorta oli kiinnitetty sivuistaan kasvoja myötäilevään
> >mekanismiin.
> >- Tämä nainen on ihmeellinen, hän mutisi.
> >- Mitähän ihmeitä tässä vielä paljastuu?
> >Kun hän palasi olohuoneeseen, nainen istui sohvalla pukeutuneena
> >ainoastaan pariin isoon lehteen, jotka oli trategisesti aseteltu, ja hän
> >tuoksui ihanalta. Nainen pyysi häntä istumaan viereensä.
> >- Kerrohan minulle, nainen aloitti vihjailevalla äänensävyllä siirtyen
> >samalla lähemmäksi miestä,
> >- me olemme olleet tällä todella pitkään, ja olen ollut yksinäinen.
> >Uskoisinpa, että
> >sinäkin haluaisit tehdä juuri nyt jotain, mitä olet kaivannut kaikkina
> >näinä kuukausina, ymmärräthän... ja hän tuijotti syvälle miehen silmiin.
> >Insinööri ei voinut uskoa korviaan.
> >- Tarkoitatko--? hän vastasi,
> >- että voin lukea sähköpostini täältä?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä