Nimittäin kärsin jatkuvista uniongelmista. Voi olla, että liioittelin hieman tuota otsikkoa, mutta jotenkin tuntuu, että olen alkanut jo pelätä nukkmista!
Eikö yöunen pitäisi olla ihmiselle rentouttavan hyvänolon tunteen tuoja? Enää ei tehoa edes nukahtamislääkkeet!
Eikö yöunen pitäisi olla ihmiselle rentouttavan hyvänolon tunteen tuoja? Enää ei tehoa edes nukahtamislääkkeet!
Vastaukset 4
Vanhimmat
en voi muuta kuin lähettää sulle sympatiani. itsellä kanssa nukahtaminen on varsinainen riesa, kun uni ei tuu niin ei tuu.
kun muu maailma nukkuu, niin meikä pitää yövartiota ettei pääse sattumaan mitään... olis vaan kiva joskus vaihtaa toiseen vuoroon...
minkä merkkisiä olet käyttänyt?
mulla toimii parhaiten stilnoct, kumma kyllä, vaikka se onkin miedompaa kuin jotkut muut.
hei.. kävin lukemassa viestisi ja onpas kiva kuulla etten ole ainoa joka kärsii uni vaikeuksista... en ole koskaan nukkunut kovin hyvin mutta viimeiset 4 kk olen kärsinyt todella unen puuttesta.. kroppa ei rauhotu unille ollenkaan saatikka mieli.. väsyttää jatkuvalla syötöllä ja aivan rikki ei jaksaisi juuri mitään tehdä silti ei unta.. opamoxia yrittänyt käyttää tuloksetta... unille yrittäminen todella rasittavaa jo... ja päässä ei muuta ajatusta juurikaan enää kun että sasisipa nukutuksi edes yhden yön yvin ja sikeesti.. :)
Tällä hetkellä käytän Zopinoxia, joka on vastaava kuin Imovane. Olen käyttänyt joskus myös Tenoxia, Imovanea ja Stilnoctia. Lisäksi minulla on kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa otettava Levozin 25 mg, joka rauhoittaa nukkumiseen. Silti heräilen aina aamuyöllä ja unen saanti myöhemmin on vaikeaa.
Nyt vielä käyn töissä (olen työharjoittelussa), mutta on vain ajan kysymys kuinka kauan.
niin, kyllä meitä unettomia on ilmeisesti aika paljon, lääkärini minulle aikanaan sanoi, että 80 pros. Suomen aikuisväestöstä kärsii jossain elämänsä vaiheessa jakson unettomuutta... mutta tilapäinen unettomuus on kyllä eri juttu kuin ainainen valvominen. tätä ongelmaa ei myöskään helposti nukahtavat ja hyvin nukkuvat tajua, esim. terveyskeskuslääkäriltäni on turhaa unilääkereseptiä edes pyytää, hänen mielestään nuori ihminen ei sellaisia tarvitse ja neuvoo kokeilemaan kunnon lenkkiä ennen maate menoa... Yksityiseltä oon reseptini hakenut jo kohta 10 vuotta. Mulla oli valvomisessa tauko noin vuoden ajan kun asuin ulkomailla. Siellä sain jostain syystä hyvin nukuttua, unikin tuli yleensä puolen tunnin sisällä nukkumaan menosta! Suomeen palattuani univaikeudetkin taas alkoivat... mutta minkäs teet, tämä on kotimaa... Onneksi mulla on työ, jonka takia ei ihan kukonlaulun aikaan tarvitse nousta, muuten tästä ei tulisi mitään... kaikille unettomille ei muuta kuin paljon tsemppiä! Hyvänä puolena on se, että yöllä on tullut luettua kirja jos toinenkin...