Ikävä kyllä joka mukulalla ei ole edes kotiintuloaikaa, ja ihmettelen suuresti etteikö kukaan jo kaipaa kotiin, ihmettele missä ovat...
Mutta meillä siis on, vaikka vääntöä tietty joskus on "ku ei silläkään ole, tai ei tartte senkään vielä mennä..."
Normaalina arki-iltana meidän ekaluokkalaisen kotiintulo on 19,
ja ulkoilun rajana oman pihan läheisyys, saattamaan/vastaan/hakemaan kaveria voi mennä vain sovitusti. (Tiedän, nipoa jonkun mielestä!)
Ja kolmas-luokkalaisen kotiintulo 20.
Saa pörrätä meidän "lähiö-tyyppisellä" alueella melko vapaasti, tietenkin tuhmuuksia vältellen.(kotiarestilla uhkailu on toiminut : )
Kuinkas teillä muilla?
Varsinkin vanhempien 12-15v lasten "säännöt" kiinnostaa!
Varmasti olisi helpompi sopia muxujen kanssa,
jos vanhemmat vetäisivät "yhtä köyttä",
eivät voisi vedota kavereihin.
Olisikin hyvä, jos esim. vanhempainilloissa koululla YHDESSÄ sovittaisiin tietyt rajat!
KOMMENTTEJA!!!
Mutta meillä siis on, vaikka vääntöä tietty joskus on "ku ei silläkään ole, tai ei tartte senkään vielä mennä..."
Normaalina arki-iltana meidän ekaluokkalaisen kotiintulo on 19,
ja ulkoilun rajana oman pihan läheisyys, saattamaan/vastaan/hakemaan kaveria voi mennä vain sovitusti. (Tiedän, nipoa jonkun mielestä!)
Ja kolmas-luokkalaisen kotiintulo 20.
Saa pörrätä meidän "lähiö-tyyppisellä" alueella melko vapaasti, tietenkin tuhmuuksia vältellen.(kotiarestilla uhkailu on toiminut : )
Kuinkas teillä muilla?
Varsinkin vanhempien 12-15v lasten "säännöt" kiinnostaa!
Varmasti olisi helpompi sopia muxujen kanssa,
jos vanhemmat vetäisivät "yhtä köyttä",
eivät voisi vedota kavereihin.
Olisikin hyvä, jos esim. vanhempainilloissa koululla YHDESSÄ sovittaisiin tietyt rajat!
KOMMENTTEJA!!!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Aikuisille kotiintuloajaksi klo 22.15 että jaksavat lähteä aamulla kuudeksi töihin perheelle elantoa tienaamaan! Viikonloppuisin jos käyvät ryypiskelemässä ravintoloissa tai vieraissa, niin voi tulla vähän myöhemmin, mutta kuitenkin viimeistään kuudelta aamulla.
Meidän iskäkin se meni yx kerta skoleen vanhempainiltaan ja tuli myöhässä himaan. Mut ei se oikeesti koululla ollut ku ope kysy multaa mix meiltä ei ketään ollu mukana. Aamulla se sano että tänään on pekkanen ja jäi nukkumaan vaikka sillä oikeesti oli kankkunen.
Jä näitä hienoja "vitsejä" laukoo tietty just ne vanhemmat joilla ei ole hajuakaan lastensa menoista... Tyypillistä.
Olis vitsit vähissä jos tarttis tulla himaan tyypillisesti johonkin aikaan.
Äiskän kotiintuloaika on viimeistään puolkuus ku sillä alkaa telkkariohjelmat 25-vaille.
nipotusta jos 7-vuotias ei saa lähteä kotipihasta etemmäs.Mulla ei oo vielä sen kummempaa kokemusta noista kotiintuloaikojen määräämisestä ,mutta luulen olevani sitten tuolla "nipotuslinjalla" kun sen aika tulee.Meillä on kyllä 11v poika,mutta hän ei juurikaan vielä liiruttele kylillä.Omassa pihassa voi arkena olla jopa 20.00 jos on hyvät touhut ja viikonloppuna 20.30 on tullut viimeistään sisälle(siitä omasta pihapiiristä). ihan omasta halustaan
Olemme olleet ihan samoilla linjoilla kotiintulojen kanssa ja haluamme tietää missä lapsemme liikkuu. Kylään menoista on ilmoitettava vanhemmille ja välipala on syötävä sekä läksyt tehtynä ennen ulos lähtöä. Iän myötä rajat varmasti "avautuvat" pikku hiljaa, mutta vanhempien tehtävä on katsoa, että lapsi nukkuu riittävästi. Lapsi on aikuisen vastuulla, siitä huolimatta mitä mieltä lapsi/nuori itse on.
En ymmärrä miksi 10 v. lapsi saisi olla ulkona niin myöhään kuin häntä huvittaisi.
Nuo edelliset oudot kommentit taisivat tulla juuri niiltä alle viisitoistakesäisiltä.
meilläkin 8-vuotias neiti "kolmonen" tulee kotiin klo 19.Sekä arkena,että pyhänä.Ja samat aluerajat kuin sinulla.Neiti "nelosen" (10 v.)aika klo 19.30 sekä arki että pyhä. Tietty lastenkutsut ym. jutut sovitaan erikseen, aikuinen kuitenkin hakemassa ja viemässä.Ei minusta sinun kotiintuloajoissa ole mitään nipoa.Ikävä kyllä kaipaamiasi "ikätovereita" ei meillä vielä ole, perässä tullaan.
Meidän 12-vuotiaan pitää tulla arkisin ja viikonloppuisin kotiin klo 20.00, ellei ole esim. elokuvissa (tosi harvoin). Hän saa käydä kavereiden kanssa shoppailemassa, elokuvissa, hampurilaisella ym., mutta minun pitää tietää, missä hän on. Ja kännykkä pitää olla mukana. Hän on pari kertaa kuussa myös yökylässä luokkakaverinsa luona.
15-vuotiaalle ei ole tarvinnut antaa mitään aikoja, koska hän on illat kotona. 7- ja 10-vuotiaat saavat olla ulkona omassa pihassa myös kahdeksaan asti.
Kolmasluokkalaisen kotiintuloaika, samoin kavereiden meiltälähtöaika on seitsemän. Iltatoimet kestävät kauan ja iltarituaalit vielä kauemmin, yhdekältä nukkumaan. Poikkeuksia tietysti synttärit ja koko perheen kyläilyt, ja loma-aikoina ajoista sovitaan erikseen.Aikainen kotiintulo ihmetyttää sellaisia kavereita jotka saavat hillua miten tahtovat, mutta meillä tehdään näin ja se siitä. Joku kasvatusguru, olikohan Sinkkonen tai Tahkokallio, sanoo että lapsi jolla on tiukat rajat ei "kelpaa" mukaan kun hankkiudutaan porukalla hankaluuksiin kuten kännätään tai rikotaan paikkoja. Ellei saa olla ulkona myöhään jää kovisporukan ulkopuolelle ja hyvä niin.
Meillä kotiintuloajat vaihtelevat sen mukaan, missä on ja mikä viikonpäivä on. Arkisin kotiin on tultava viimeistään klo 19. Jos on kavereidensa kotona, voidaan erikseen sopia kotiintuloajaksi klo 20. Naapurissa serkkunsa luona voi olla joskus jopa klo 21 asti. Viikonloppuisin "kaduilta" tullaan pois viimeistään klo 20. Kavereilla voi olla erikseen sopien klo 21 asti, mutta tällöin lähden koiran kanssa vastaan. Ja naapurissa serkkunsa luona voi olla viikonloppuna niin pitkään kuin huvittaa. Jos ilta venyy, jää usein serkulleen yöksikin. Varsin usein myös meillä on pojan kavereita yökylässä.
Toistaiseksi ei ole ollut pojan kanssa mitään ongelmia kotiintuloajoista. Sen sijaan olen joskus joutunut huomauttamaan, jos poika on unohtanut ilmoittaa, mihin koulun jälkeen menee. Meillä tuo jääkaapin ovi on sen verran puoleensa vetävä, että usein poika on jo klo 18 mun palatessani töistä kotona ja jääkaappi tyhjennetty :o)
12-vuotias poikani tulee kotiin viimeistään klo 20 oli arki tai viikonloppu. Kesällä valoisaan aikaan voidaan venyttää 21 asti. Jos on kaverilla kylässä: arkena kotiin klo 20 vkl klo 21. Poikkeuksista sovitaan erikseen. Jos ei kotona olla sovittuun aikaan, lähden hakemaan. Yleensä on kyllä tullut. Vain kerran olen joutunut hakemaan. Tiedän nuorempia poikia, jotka vielä 21.30 hilluvat pitkin maita ja mantuja. Eivät taida vanhemmat välittää...
Olemme naapureiden kanssa sopineet että arkena lapset kotiin klo 20.00. Meillä 6-11 v. sänkyyn klo 20.30 ja valot sammuu 21.00. Pe ja La iltaisin valvovat sitten klo 23.00 asti.
On se hyvä lukea, että vielä on vastuun tuntoisia vanhempia! Meillä on myös 9-vuotiaan lapsen kanssa hyvin selvät sävelet kotiintuloajoista, sekä nukkumaan menosta. Kotiin ulkoota viimeistään klo. 19.00, iltapalan, pesujen ja pisujen jälkeen sänkyyn klo. 20. ja lukea saa sängyssä 20.30 asti, jonka jälkeen voi vielä kuunnella satukasettia (tai cd:tä) ja viimeset halit ja pusut ja peittelyt sitten 21.00. Jos sänkyyn meno myöhästyy, jää sitten lukemiset ja sadut väliin. Nukkuminen on kuitenkin vielä niin tärkeetä lapselle, että sitä ei venytetä tahallaan.
Viikonloput ovatkin sitten hänelle "juhlaa" kun vastaavat iltatoimet siirretään tunnilla eteenpäin. Joten sänkyyn vasta klo.21. Mitään kummempia ongelmia ei ole vielä ilmaantunut, vaan hän ymmärtää, että hänen parastaan vaan ajatellaan. Myös vanhemmat jaksaa paremmin, kun saa illasta vähän aikaa itselleen, ennenkuin on oma nukkumaan meno aika :)
Pidetään vaan kiinni vanhoista hyvistä kotiintuloajoista!!!
Minun lapsillani - 14 v. ja 16 v. - ei ole minkäänlaisia kotiintuloaikoja tyyliin: viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 22.30. Ei ole nyt, ei ole ikinä ollut, eikä tule olemaankaan! Jos heillä on jotakin menoja, sovimme joka kerta erikseen monelta he palaavat.
Oman työni kautta tiedän, että monet nuoret osaavat huijata hienosti ja ovelasti vanhempiaan kotiintuloaikojen "suojissa". Esimerkiksi kunnon kännin voi ottaa oikealla ajoituksella aivan mainiosti ja kotiin voi palata ennen kotiintuloajan umpeutumista suhteellisen selvinneenä - ja vanhemmat eivät huomaa mitään. Vanhemmat ovat vai tyytyväisiä, että nuori tuli ajallaan kotiin.
Ei ne kotiintuloajat kyllä mitään autuaaksitekeviä juttuja ole, kuten itsekin tossa totesit, mutta kyllä se vaan niin on, että se on yksi merkki välittämisestä ja rakastamisesta kun asettaa rajoja! Luulisi sinunkin tietävän jos ammattikasvattaja olet ;) Onhan se ihan selvää, että lapsen kanssa on oltava muutenkin hyvät ja rehelliset välit, jotta kaikista asioista voi puhua. Siitä voisi sitten vetää aasin siltaa vaikka siihen, että yhteiset ruokailut, muutenkin yhdessä vietetty aika antaa hyvää pohjaa luottamukselle ja sille, että lapsi saa tuntuman että hänestä välitetään.
Kuitenkin olen sitä mieltä vahvasti, että kotiintuloajat ovat ehdottomat. Ne lapset joilla ei niitä ole, tuntevat olonsa jotenkin turvattomiksi ja jossakin vaiheessa ihmettelevät miksi heillä ei niitä ole. Useat lapset joilla ei kotiintuloaikoja ole ollut, aikuisena toivovat, että vanhemmat olisivat välittäneet ja asettaneet niitä rajoja. Joten eikun vaan Ammattikasvattaja kotiintuloaikoja asettamaan, yhdessä lasten kanssa keskustellen. :)
Niin usein ammattikasvattajat ovat huonoja esimerkkiä mitä tulee omien lasten kasvatukseen.
Minulla jo 35 vuoden kokemus ja vieläkin alalla kasvattajana.
Kuten sinä "mami" otit esiin että yksi merkki välittämisestä... Siis selvät rajat ja säännöt ovat perusturva lapselle/nuorelle. Välittää pitää vielä senverran enempi jos sopii ajat että niitä noudatetaan ja myös otetaan lapsi iloisena vastaan kun tulee kotiin sekä nuorilta tarkastetaan se yleiskunto tuoksuineen ym. Eikä saa olla lapselle kaveri vaan vanhempi. Tästä voisi sepustaa vaikka miten paljon onhan se niin kyseen alaistettu koko kasvatus homma.
"Ammattikasvattaja" annat myös neuvoa muille vanhemmille? Etkö ajattele sitten niitä seuraamuksia mitä neuvosi saa aikaan. Eli vielä enempi epävarmuutta vanhemmille vanhemmen roolissa. Se on sama kuin lapsi ilman sääntöja tai rajoituksia ei tiedä mitä tekee tai sanoo.
Lapsi perään kysyy myös apua vanhemmiltaan, kunhan vain kuulet sen ja ymmärrät usein kummallisen viestinnän -auta minua!
kuulostaa naurettavalta!
vai etta pitaisi lapset haistella kun kotiin tulevat, etta ei olla vaan ryypatty tai poltettu tupakkaa...voi herranjestas...
Minulla oli pienempana kotiintuloajat, mutta taytettyani 12,13...ei ole koskaan ollut minkaanlaisia kotiintuloaikoja...tama ei tehnyt minusta mitenkaan turvattoman oloista, koska he asettivat kuitenkin tietyt rajat...kotiintuloaikoja ei kuitenkaan koskaan ollut ja siita olen vaan aina ollut kiitollinen vanhemmilleni, etta luottivat minuun, ja antoivat minun nayttaa etta olen luottamuksen arvoinen.
Tottakai, jos luottamus petetaan, sita on vaikea saada takaisin, mutta se, ettei edes anneta mahdollisuutta vaan suoraan haistellaan ja kohta varmaan otetaan verikokeetkin heti ovella, pistaa vihaksi.
Sellaista kohtelua en omilta vanhemmiltani sulattaisi...
Tottakai vanhempien tehtava on antaa lapselle perusturva, mutta ei se taman asian takia ole mihinkaan kaikonnut...aina on toiminut kommunikointi siita, missa olen, monelta tulen, kompromisseja on tehty yhta jos useampaa...
vanhempani luottavat minuun, kerron missa olen, tulen kun sanon tulevani, eivatka he yrita elamaani "rajoittaa" kieltamalla menemisen ja tulemisen...
siksipa nyt, vanhempana...olen ikaisekseni itsenaisempi ja kypsempi...
osaan laittaa omat sapuskani, kayn koulussa itseani varten, kukaan ei kyttaa kaynko siella vai en, koska he luottavat ja tietavat, etta kayn...kayn myos toissa opiskelun ohella, matkustan, tallakin hetkella asun ulkomailla...
ja voi jessus kun katselee naita ikaisiani ihmisia, jotka eivat elamassaan saaneet koskaan aikaisemmin vapautta tehda, menna, lahtea...ei ollut mahdollisuutta kompromisseihin, kun aina oli vaan "yheksalta kotiin!"
mita he tekevat nyt? vanhempana myos he lintsaavat koulusta, ottavat niita vapauksia mita pystyvat kun eivat aiemmin ole pystyneet... kaikki sellainenhan mika on kiellettya, on hauskaa.
tai sitten he ovat kotona, tottuneet siihen, etta ruoka tulee poytaan tasan kello kuusi, ja aiti herattaa aamulla kello kahdeksan...varsinaista itsenaisyytta, ja puolet naista eivat osaa edes makaronia itselleen keittaa...
He ovat siis riippuvaisia...minun vanhempani ovat aina olleet paljon toissa, ja mina ja sisareni olemme saaneet parjata paljon omillamme...mutta se on tehnyt meista fiksuja ja vahvempia ottamaan omaa itsenaista elamaa vastaan.
Vaittaisin, etta minulle kotoa muuttaminen yms. itsenaistyminen tulee olemaan helpompi prosessi kun monelle muulle, joilla on aina ollut "turvapaikka" jossa kaikki tehdaan valmiiksi.
Tamakin vuosi, minka asun ulkomailla opiskelemassa osoittaa, miten paljon vanhempani minuun ovat luottaneet, ja miten paljon mahdollisuuksia antaneet, siita tulen olemaan ikuisesti heille kiitollinen. Myos sisareni on ulkomailla, ja kun olemme vanhempiimme yhteyksissa, saamme kuulla miten ylpeita he meista ovat, kun olemme itsenaisia, osaavia, fiksuja nuoria naisia...
Siis, asettakaa rajat, mutta alkaa pistako ehdotonta EI:ta millekkaan, tehkaa kompromisseja, keskustelkaa, luottakaa lapsiinne... ja huomaatte, etta he ovat luottamuksenne arvoisia!
Et siis tiedä vielä hyvästä etkä huonosta kasvatuksesta juurikaan mitään. Vaikka kirjoituksesi on muuten todella hyvä ja asiallinen.
Mistä sinä tiedät muten sinua on nuuskittu?
Luuletko että minä sitä koskaan lapsille sanon että tuleppas niin haistelen. Kunnioitan ja arvostan lasta/nuorta ja hänen yksityisyyttään mutta on otettava myös vastuu lapsesta. Se on juuri kyse luottamisesta jota sinä itsekkin niin korostat se on juuri sitä johon pitää pyrkiä molemmin puolin.
Lapsen vanhempana täytyy olla melkein täysin varma asioista että luottamus voi olla hyvä. On tilanteita perheissä jolloin ei voi jättää mitään olettamuksen varaan.
En usko että sinunkaan vanhempsi jättivät asioita olettamuksien varaan, uskon että he tekivät asioita mistä te lapset että olleet mitenkään tietoisia.
Ymmärrän ajatuksesi kirjoituksestasi ja tiedän että näin lyhyesti on vaikea saada kaikki ymmärtämään kuten itse ajattelee.
Elämä ei ole aivan noin yksiselitteinen kun sitä seuraa mitä vastaan on tullut lapsi sekä ihmis kohtaloita on juuri mennyt hunningolle sen vuoksi että lapsi on jätetty yksin murheineen. Hyljätyn ja itsenäisen lapsen ero on aivan mitättömän pieni eikä sitä moni edes tiedosta vaikka on hyvinkin läheisessä kosketuksessa lapsiin.
Joilla ei ongelmia, niin ei asiat myöskään aiheuta huolta. Enkä puhu yksinomaan omista lapsistani, vaan ammatti kasvattajan näkökulmasta.
Sinulla ollut hyvin asiat jos ne ovat kuten kirjoitat.
Minun omien lasteni elämä on myös hyvin turvallinen, luottamus on hyvä, kansainvälisesti rikasta tavalla että ovat paljon matkustellet ja myös olleet ja ovat töissä ulkomailla monessa eri maassa, että siinä meidän vanhempien kannustus on todella ollut luottamuksellinen sekä myönteinen.
Vapaus ei ole sidottua kun suhteet ja luottamus toimii hyvin. Enkä meinaa että en antaisi lapsille/nuorille mahdollisuutta antaa näyttöä siitä että ovat luottamuksen arvoisia.
Nauti elämästäsi ja huiolehdi itsestäsi, olethan ainutlsstuinen yksilö.
Halveksien otat kantaa haisteluun ja pidät naurettavana, mutta en siitä välitä tiedän mitä elämä voi olla.
2-luokkalaisemme on kotona joka arki-ilta viimeistään klo.19.00, useimmiten aikaisemmin. 5-luokkalaisemme on myös kotona suurinpiirtein samoihin aikoihin.
Meillä molemmilla lapsilla on harrastuksia, joihin he lähtevät iltapäivisin (ei joka päivä), joten kyllä he mielellään ovat kotona iltaisin kun iltapäivällä on touhua riittänyt.
Vanhempainillassa olen kuullut erään äidin kysyvän neuvoa miten pojan saisi pitämään pyöräilykypärää, neuvottele sitten heidän kanssaan yhteisiä pelisääntöjä kotiintuloajoista, kun näinkin yksinkertaiset asiat tuottavat ongelmia!
Voi olla, että meilläkin ollaan "nipoja", mutta sittenpähän ollaan. Jos joku kavereista saa olla liian myöhään ulkona ei meillä silti rajat muutu.
Meillä on 2. luokkalaisella kotiintuloaika klo 19 eikä hän saa poistua ilman lupaa kotipihan (iso) alueelta, luvan kanssa kavereille ja luistinradalle ja puistoon hiihtämään. Usein varsinkin talvipimeällä tulee jo aikaisemminkin ihan oma-aloitteisesti. 13-vuotiaalla on kotiintuloaika arkena klo 19 sen vuoksi, että tyttö haluaa tehdä läksyt vasta illalla. Harrastusillat ovat poikkeus, mutta silloin tyttö onkin "valvotuissa" olosuhteissa. Kaupungille ei sitkeästä viuraamisesta huolimatta olla päästetty perjantai-iltaisin, paitsi esim. elokuviin kavereiden kanssa, kelpaapa äitikin joskus vielä seuraksi. Silloin myös haetaan lapset pois kaupungilta. Kotiintuloaika viikonloppuna on iltauutisten aikaan klo 20.30. En näe yhtään syytä, miksi 7. luokkalaisen tyttäreni pitäisi saada kulkea iltamyöhään yksin ulkona ja varsinkaan kaupungilla. Tyttären mielestä taidan olla aika natsi, mutta olen ilmoittanut hänelle että minä päätän tällaisista asioista ja minua ei juurikaan kiinnosta vaikka muut saisivat hillua miten myöhään tahansa! Toisaalta ei niitäkään nyt loppujen lopuksi tunnu niin paljon olevan ainakaan lähipiirissä. 13-vuotias on täysi lapsi, tarvitsee turvalliset rajat ja paljon kodin ja perheen seuraa. Sitten joskus 16 ikävuoden tienoilla voi ohjaksia todennäköisesti vähän höllentää