Viimeinen yritys muuttaa maailmaa,
ei onnistunut milloinkaan.
Läpi jäisen tihkusateen käveltyään,
oli nähnyt liikaa elämää.
Kutsuen kuolemaa,tahtoen pois,
toivoen että kaikki helpompaa ois.
Päätöksensä teki,ei koskaan enää,
hän uuteen tuskan aamuun herää.
Niin nukkui neito pimeyteen,
nuoruus kasvojen verhonaan.
Laskeutui varjon hellään huomaan,
ainoan rakkaansa,kuoleman,luomaan.
ei onnistunut milloinkaan.
Läpi jäisen tihkusateen käveltyään,
oli nähnyt liikaa elämää.
Kutsuen kuolemaa,tahtoen pois,
toivoen että kaikki helpompaa ois.
Päätöksensä teki,ei koskaan enää,
hän uuteen tuskan aamuun herää.
Niin nukkui neito pimeyteen,
nuoruus kasvojen verhonaan.
Laskeutui varjon hellään huomaan,
ainoan rakkaansa,kuoleman,luomaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos!
Kiitos!
kaunista ja hyvin puhuttelevaa
en ole kai koskaan elämässäni
kokenut mitään näin mustaa,
tätä lohduttomuutta on jotenkin
vaikea ymmärtää
Loistavasti kirjoitettu :)
..Tulee mieleen synkkiä runoja,
tällänen sit tällä kertaa,
en varmaan osaa edes kirjottaa ilosta tekstiä :)
Kiitos ja kumarrus palautteesta kaikille