Moi kuvitteellinen tilanne on tää= X henkilön omaisuutta on viety, aikanaan rikos selvitetään ja syylliset tuomitaan.
Muissa yhteyksissä tulee ilmi että X on mahdolllisesti tiennyt ko, syylliset muttei ole ilmiantanut heitä. X on ollut yhteydessä puhelimitse syyllisten tuttaviin ja käynyt asiaa seikkaperäisesti läpi. Tuttavat ovat olleet puhelin kuuntelussa ja ko, keskustelut ovat nauhalla. Mikä on jatkoprosessin kulku?
-kuuntelevatko viranomaiset puhelimia reaaliajassa,vai purkavatko he nauhat vasta myöhemmin?
-onko rikos keskustella kaverin kanssa puhelimitse mahdollisista "spekulaatioista" asian suhteen?
-riittääkö ko' yhteydenpito näytöksi esitutkinnan aloittamiseksi?
-minkälaista painoarvoa ko' tyyppisellä keskustelulla on lainmukaan.
Muissa yhteyksissä tulee ilmi että X on mahdolllisesti tiennyt ko, syylliset muttei ole ilmiantanut heitä. X on ollut yhteydessä puhelimitse syyllisten tuttaviin ja käynyt asiaa seikkaperäisesti läpi. Tuttavat ovat olleet puhelin kuuntelussa ja ko, keskustelut ovat nauhalla. Mikä on jatkoprosessin kulku?
-kuuntelevatko viranomaiset puhelimia reaaliajassa,vai purkavatko he nauhat vasta myöhemmin?
-onko rikos keskustella kaverin kanssa puhelimitse mahdollisista "spekulaatioista" asian suhteen?
-riittääkö ko' yhteydenpito näytöksi esitutkinnan aloittamiseksi?
-minkälaista painoarvoa ko' tyyppisellä keskustelulla on lainmukaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Terve
Mielestäni Suomessa ei ole rikoksen ilmiantovelvollisuutta. Mutta esim. oikeudessa se, että on tienyt tekijät eikä ole ilmoittanut varsinkin kun rikos on kohdistunut X:n omaan omaisuuteen saattaa kuullostaa arveluttavalta, mutta voihan sitä perustella esim. koston pelolla tai että esim. on uhkailtu tai muulla vastaavalla syyllä.
Mutta jos esim. on nostanut vakuutuksesta korvauksena menetetyn omaisuuden kysymyksessä on vakuutuspetos.
Puhelinkuuntelusta sen verran, että jos poliisi tutkii vaikka henkilön A tekemiä rikoksia ja A:lla tulee keskustelussa ilmi B:n tekemä rikos niin poliisi joutuu mielestäni näyttämään toteen B:n tekemän rikoksen muulla tavoin kuin puhelinkuuntelussa ilmi tulleiden asioiden perusteella, koska poliisilla ei ole ollut lupaa kuunnella B:n puheluita. Mutta tälläisessäkin tapauksessa poliisi varmasti ottaa B:n kuullusteluun ja kysyy asian oikeaa laitaa.
Esim. jos A on nauhoittanut keskustelunsa B:n kanssa, ja A toimittaa nauhan poliisille, kyllä se nauha on nähdäkseni ihan käypää todistemateriaalia.
Jos poliisi itse, luvatta nauhoittelisi, tilanne voisi olla toinen. Silloinkin tulisi kysymykseen lähinnä poliisiin kohdistuva rikos- ja virkamiesoikeudellinen vastuu.
Jos tarkkoja ollaan, vakuutuskorvauksen vilpillinen nostaminen tulee rangaistavaksi petoksena. Puhekielessä puhutaan tällöinkin vakuutuspetoksesta. Vakuutuspetos -niminen erillinenkin rikoslain pykälä on lisäksi olemassa, mutta se soveltuu lähinnä palovakuutuksiin liittyviin väärinkäytöksiin.
Poliisi voi hyödyntää mahdollisessa X:ää vastaan tehtävässä esitutkinnassa puhelinkuuntelulla saamiaan tietoja vain, jos myös se rikos, mistä X:ää tässä yhteydessä epäillään olisi sellainen, että sen tutkimiseksi poliisi voisi saada puhelinkuunteluoikeuden.