Tunteeni taas piilotan,
syvälle sydämeeni ne unohdan.
En kenellekään pysty niistä puhua,
ei kukaan kuitenkaan ymmärrä.
Mulla on niin kauhea ikävä,
kaipaan takaisin syliisi.
Tahdon taas nähdä naamasi
ja taas vuodatan pari kyyneltä.
Kuukaus on niin pitkä aika,
ihan liian pitkä meille.
Vasta äskenhän me rakastuttiin
ja minut sinulta riistettiin.
Kuuntelen meidän biisiä
ja katselen yhteisiä kuvia,
mua pelottaa,että sä unohdat,
unohdat,kuinka paljon rakastat.
syvälle sydämeeni ne unohdan.
En kenellekään pysty niistä puhua,
ei kukaan kuitenkaan ymmärrä.
Mulla on niin kauhea ikävä,
kaipaan takaisin syliisi.
Tahdon taas nähdä naamasi
ja taas vuodatan pari kyyneltä.
Kuukaus on niin pitkä aika,
ihan liian pitkä meille.
Vasta äskenhän me rakastuttiin
ja minut sinulta riistettiin.
Kuuntelen meidän biisiä
ja katselen yhteisiä kuvia,
mua pelottaa,että sä unohdat,
unohdat,kuinka paljon rakastat.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aika kaunis runo. Tuota yksi kohta hieman tökki...
"Tunteeni taas piilotan,
syvälle sydämeeni ne unohdan.
En kenellekään pysty niistä puhua,
ei kukaan kuitenkaan ymmärrä. "
Tuossa tuo kohta "en kenellekään pysty niistä
puhua". Äidinkielellisesti aika häiritsevä.......
siis onks toi rivi kieliopillisesti väärin..?
Minä en tiedä onko se kieliopillisesti väärin (ei
uskalla mennä sanomaan, kun äikän numero jäi
ysiin *heh*) Mutta minun korvaani vähän särähtää
tuo kohta.
Mitä mieltä muut ovat???
Joo must tuntuu,et sen pitäis varmaan olla
kieliopillisesti "en kenellekään pysty niistä
puhumaan"..Se,et mä teen noita pikkuvirheitä
saattaa johtuu siit,et mä en oo kokonaan
suomalainen..Mut sovitaan nyt sit,et se
on "puhumaan"..:)