Ottakaa lyhyt matikka!

Mua kaduttaa se, kun otin sen helvetin pitkän matikan ja jatkoin loppuun asti vaikka jouduin tekemään vitusti töitä sen eteen. Kaikki turhanpäiten ja tiesin jo ala-asteella että mun elämäni ura on kielenkääntäjänä. Kieliä pystyin lukemaan matikan ohella, mutta moni mielenkiintonen ja hyödyllinen kurssi jäi turhan matikan takia käymättä.

Kävin tosiaan sen pitkän matikan ja ihan kiitettävillä arvosanoilla vieläpä. Mielenkiintoistahan se oli, mutta enemmän olisin hyötynyt ylimääräisestä kielestä (lukioni oli niin pieni, että lyhyen kielen kurssit meni aina pitkän matikan kanssa päälleikkäin). En opiskele humanistisessa enkä muutenkaan arvele tarvitsevani "ylimääräistä" kieltä sen enempää kuin matikkaakaan opiskellessa tai töissä, mutta olisihan se kiva jos ymmärtäisi matkustellessaan edes vähän ranskaa... Joka tapauksessa ranskan alkeille olisi paljon enemmän käyttöä kuin jollekin integroimistaidolle ynnä muille pitkän matikan hienouksille.

qwerty kirjoitti:

Kävin tosiaan sen pitkän matikan ja ihan kiitettävillä arvosanoilla vieläpä. Mielenkiintoistahan se oli, mutta enemmän olisin hyötynyt ylimääräisestä kielestä (lukioni oli niin pieni, että lyhyen kielen kurssit meni aina pitkän matikan kanssa päälleikkäin). En opiskele humanistisessa enkä muutenkaan arvele tarvitsevani "ylimääräistä" kieltä sen enempää kuin matikkaakaan opiskellessa tai töissä, mutta olisihan se kiva jos ymmärtäisi matkustellessaan edes vähän ranskaa... Joka tapauksessa ranskan alkeille olisi paljon enemmän käyttöä kuin jollekin integroimistaidolle ynnä muille pitkän matikan hienouksille.

Lue lisää

Olen tavallaan samaa mieltä tuosta kielitaidon hyödystä, mutta toisaalta, opiskelemalla lyhyen matikan opiskelija vaikeuttaa huomattavasti mahdollisuuksiaan opiskella jatkossa teknillisessä korkeakoulussa, lääkiksessä, matemaattis-luonnontieteellisessä ja useissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaikka lukiossa ja sen jälkeenkin tuntuu siltä, ettei teknisempi tulevaisuus kiinnostaisikaan, sitä ei koskaan tiedä, koska mieli muuttuu. Pitkän matikan opiskelijat - vaikka ovatkin nähneet enemmän vaivaa kolmen vuoden ajan - eivät polta näitä siltoja perässään. Tietysti matikan voi opiskella lukion jälkeenkin, mutta urakka on oleva raskas. Tämä pistää miettimään, missä tapauksissa on järkevää mennä sieltä, missä aita on matalampi kielipäätä parantaakseen. Hyviä pointteja kirjoituksessasi, mutta teille, joille humanistinen ura ei ole selviö, suosittelisin kuitenkin sitä pitkää matematiikkaa. Jatkokoulutus ei suinkaan ole ainoa etu siinä; matematiikka kehittää salakavalasti myös ajattelua rationaalisempaan ja loogisempaan suuntaan.

... kirjoitti:

Olen tavallaan samaa mieltä tuosta kielitaidon hyödystä, mutta toisaalta, opiskelemalla lyhyen matikan opiskelija vaikeuttaa huomattavasti mahdollisuuksiaan opiskella jatkossa teknillisessä korkeakoulussa, lääkiksessä, matemaattis-luonnontieteellisessä ja useissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaikka lukiossa ja sen jälkeenkin tuntuu siltä, ettei teknisempi tulevaisuus kiinnostaisikaan, sitä ei koskaan tiedä, koska mieli muuttuu. Pitkän matikan opiskelijat - vaikka ovatkin nähneet enemmän vaivaa kolmen vuoden ajan - eivät polta näitä siltoja perässään. Tietysti matikan voi opiskella lukion jälkeenkin, mutta urakka on oleva raskas. Tämä pistää miettimään, missä tapauksissa on järkevää mennä sieltä, missä aita on matalampi kielipäätä parantaakseen. Hyviä pointteja kirjoituksessasi, mutta teille, joille humanistinen ura ei ole selviö, suosittelisin kuitenkin sitä pitkää matematiikkaa. Jatkokoulutus ei suinkaan ole ainoa etu siinä; matematiikka kehittää salakavalasti myös ajattelua rationaalisempaan ja loogisempaan suuntaan.

Lue lisää

Ja vielä perään, että mikäänhän ei tosiaankaan estä opiskelemasta kieliä lukion jälkeenkin. Yliopisto tarjoaa monipuolisen kielivalikoiman, eikä itseopiskelukaan ole poissuljettu vaihtoehto. Sama pätee tietysti matikkaankin.

... kirjoitti:

Olen tavallaan samaa mieltä tuosta kielitaidon hyödystä, mutta toisaalta, opiskelemalla lyhyen matikan opiskelija vaikeuttaa huomattavasti mahdollisuuksiaan opiskella jatkossa teknillisessä korkeakoulussa, lääkiksessä, matemaattis-luonnontieteellisessä ja useissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaikka lukiossa ja sen jälkeenkin tuntuu siltä, ettei teknisempi tulevaisuus kiinnostaisikaan, sitä ei koskaan tiedä, koska mieli muuttuu. Pitkän matikan opiskelijat - vaikka ovatkin nähneet enemmän vaivaa kolmen vuoden ajan - eivät polta näitä siltoja perässään. Tietysti matikan voi opiskella lukion jälkeenkin, mutta urakka on oleva raskas. Tämä pistää miettimään, missä tapauksissa on järkevää mennä sieltä, missä aita on matalampi kielipäätä parantaakseen. Hyviä pointteja kirjoituksessasi, mutta teille, joille humanistinen ura ei ole selviö, suosittelisin kuitenkin sitä pitkää matematiikkaa. Jatkokoulutus ei suinkaan ole ainoa etu siinä; matematiikka kehittää salakavalasti myös ajattelua rationaalisempaan ja loogisempaan suuntaan.

Lue lisää

Pisteitä saanee jatkossa koulutusalan mukaan, että pitkä matikka voi olla järkevin muutenkin aloille joilla siitä on hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Pisteitä saanee jatkossa koulutusalan mukaan, että pitkä matikka voi olla järkevin muutenkin aloille joilla siitä on hyötyä.

Reaalikokeen muutoksen vuoksi kaikki, jotka ovat kirjoittaneet vanhan reaalin, jäävät todistusvalinnassa käytönnössä tämän kiintiön ulkopuolelle, jos pisteitä saa jostain reaaliaineesta. Lisäksi muutenkin ensikertalaiskiintiön ulkopuolelta sisäänpääsy on hankalaa.