Nyt kun häntiä ei saa enää typistää niin onko ilmennyt ongelmia pitkän hännän kanssa. Olen kuullut juttuja että jos hankkii koirarodun jonka hännät on aiemmin typistetty niin ne kärsisivät pitkästä hännästä.. Esim. Doberman ja rotikat.
Itse en ole kohdannut koiraa joka näyttäisi hännästään kärsivän, mutta onko esim. käyttökoirilla vaikeuksia asian suhteen ja millaisia?
Itse en ole kohdannut koiraa joka näyttäisi hännästään kärsivän, mutta onko esim. käyttökoirilla vaikeuksia asian suhteen ja millaisia?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Häntiä typistäneet puolustelevat tekojaan juuri sillä, että koirat kärsivät pitkistä hännistä.
Tämä väite perustuu juuri dobbereihin ja rotikoihin. Niillä on pitkät, vahvat ohutkarvaiset hännät jotka ne telovat helposti esim. kaapinkulmaan.
Tämän takia siis väitetään koirien kärsivän pitkistä hännistä.
Esim. suomenajokoira on pärjännyt hyvin pitkän häntänsä kanssa ;)
Niin,
Väitöksiä kuulee että esim. dobermanit ja rotikat ei olisi rotuna "tottuneet" niihin, toisin kun vaikka suomen ajokoira.. Mutta onko käytännön kokemuksia että tuleeko vaikeuksia? Pahimmat mitä kuulee on että häntä jopa märkisi, mutta lieneekö urbaanilegendaa..
Paljon huuhaata liikkeellä asiasta, joten käytännön kokemukset kiinnostaisi ja tietysti tutkimukset häntä-asiasta jos on..
Yksi syy miksi eri asiantuntijat ovat olleet vastaan typistettyjä häntiä on se että koiran kommunikoinnin uskotaan kärsivän typistetystä hännästä. Koirahan ilmaisee itseään kovastikin hännällä ja lajien välinen kommunikointi saattaa tutkijoiden mielestä ontua kun koirat eivät pysty täysin ilmaisemaan itseään.
Itselläni on ollut kääpiövillakoira, jolla oli typistetty häntä. Ostimme sen silloin Espanjasta ja toimme mukanamme Suomeen kun ihastuimme niin kovasti tähän pentuun. Tietenkin meitä harmitti kovasti että kasvattaja oli päättänyt typistää hännän, mutta tämä suomalaisnainen ei varmaan tiennyt asiasta hirveästi ja vetosi silloin siihen että Espanjassa typistettiin siihen aikaan tavallisesti villakoirien hännät. En tiedä oliko typistämisellä vaikutusta koiraan ja sen elekieleen... Enää en tänä päivänä ostaisi koiraa, jonka häntä on typistetty.
Yksi syy miksi eri asiantuntijat ovat olleet vastaan typistettyjä häntiä on se että koiran kommunikoinnin uskotaan kärsivän typistetystä hännästä. Koirahan ilmaisee itseään kovastikin hännällä ja lajien välinen kommunikointi saattaa tutkijoiden mielestä ontua kun koirat eivät pysty täysin ilmaisemaan itseään.
Itselläni on ollut kääpiövillakoira, jolla oli typistetty häntä. Ostimme sen silloin Espanjasta ja toimme mukanamme Suomeen kun ihastuimme niin kovasti tähän pentuun. Tietenkin meitä harmitti kovasti että kasvattaja oli päättänyt typistää hännän, mutta tämä suomalaisnainen ei varmaan tiennyt asiasta hirveästi ja vetosi silloin siihen että Espanjassa typistettiin siihen aikaan tavallisesti villakoirien hännät. En tiedä oliko typistämisellä vaikutusta koiraan ja sen elekieleen... Enää en tänä päivänä ostaisi koiraa, jonka häntä on typistetty.
..mutta vaikka kuinka painoin "refreshiä" ja kävin välillä toisillakin palstoilla ja sitten taas takaisin varmistamassa ettei näin kävisi, niin kuitenkin sitten tapahtui mitä pelkäsinkin. :-)
..tiedän yhden rottweilerin, jonka häntä on katkennut juuri sen paukuttaessa sitä kaapinkulmaan..olen typistettyjen häntien kannalla..rodut joilla alunperin on ollut typistetty häntä kuuluu se myös olla..harmi että Suomessa ei olla samalla kannalla...
Olen mukana palveluskoira toiminnassa sekä näyttelyjä on tullut kierrettyä. Minusta rotikoilla ja dobbereilla ei ole sen enempää ongelmia häntien kanssa, kuin esim. saksanpaimenkoiralla, jollaisia itselläni on.
Olen ollut katsomassa typistämistä ja minusta se on raakaa touhua. Pentu itkee kun syötävä, kun häntä katkaistaan. Mitään rauhoittavaa ja puuduttavaa sen ikäiselle pennulle kun eivät antaneet. Eikä hännän katkaisu ja tikkaaminen ilman särkyä liventävin ainein ole julmaa?
Minusta häntien typistäminen on enemmän ulkonäkö kysymys. Näin kettuterrierin supi metsällä pitkän hännän kera, eikä hännästä siinäkään touhussa ollut mitään haittaa ;)
varsinkin roduilla, joilla häntä on typistetty "kokonaan" eli on jätetty vain töpö jäljelle. ongelmat johtuvat siitä, että vaikka roduilla olisi perinnöllisiä häntäsairauksia, nämä sairaudet eivät ole ilmenneet, koska häntää ei ole ollut. nyt ne ovat alkaneet kukoistamaan...
siinä syy...
Itselläni on ollut typistetyjä ja nyt typistämätön dobberi enkä ole huomannut hännästä olevan koiralle kuin iloa.. Onhan se vauhdikasta ja on huomioitava että se häntä on, mutta niinhän muillakin koirilla..? Ja eihän nämä hännälliset sitä tiedä että heillä ei ihmisen mielestä pitäisi olla häntää eli miten sen sitten järjellä selittäisi etteivät ole "tottuneet" häntään vai onko kyse enneminkin siitä että me ihmiset emme ole tottuneet että rodulla on häntä? ;)
Ja näistä sairauksista, ei se hännän typistäminen ole sairautta hävittänyt, vain sen näkyvän osan. Jos sairaus on geeneissä niin ei se kohtaa poistamalla parane!
Ja uskon myös että häntä auttaa tiettyjä rotuja myös selviämään sairauksista esim. selkäongelmista mitä tietyillä typätyillä roduilla on todella paljon. Onhan se selvää että jos selkärangan päästä nypätään pois tasapainottavapätkä (ne jotka ovat pitkähäntäistä pentua seuranneet ovat hännän tärkeyden tasapainoon varmastikin huomanneet) niin lihaksisto selässä joutuu työskentelemään aivan erilailla, vai mitä?
Koirien hännän typistäminen on ihmisen oma juttu. Koirille se on vahingollista. Hännän typistäminen on mielisairasta touhua ja piste!!!!!
En olekaan typistämisen puolella.. Haluan vain tietää että onko näillä roduilla (joilta ei enää typistetä) ongelmia..
Mielipiteitä on puolesta ja vastaan, mutta käytönnön kokemuksia kyselin.
Niitäkin olen saanut, kiitos vastauksista. Ainakaan pahemipia ongelmia ei siis taida olla tiedossa..
Sikojen häntien typistäminen lienee kielletty myös joten voit olla rauhassa ;-)
Mä olin aikaisemmin monessa sikalassa röhkimässä ja aina sama juttu. Isäntä meinas leikata mun saparoni kun toiset kiusasi mua. Mut sitten tää viimeisen sikalan isäntä meinas, että annetaan tolle sialle vapaus ja auto alle ja että saapi pitää häntänsä. Mä olen nyt tyytyväinen, ettei se leikannut mun kippuraani, se olisi ollut mulle viimeinen kolaus itsetuntoni päälle.
Sitten mä tunnen muutaman koirasen, jotka on kertonut mulle, että he tietävät, että heille kuuluisi myös häntä, mutta se on typistetty silloin kun he ovat olleet pieniä vauvoja. Sitä ei ikinä kuulemma unohda, sitä, kun se on tehty ja vaikka sen on tehnyt joko kasvattaja tai vaikka sen on tehnyt kuinkakin eläinlääkäri tahansa.
Se, kun yrität heiluttaa häntääsi iloisesti omistajallesi, tai juokset spurtin vinhasti ja yrität pitää jollakinlailla sen tasapainosi, kun sulta on leikattu osa selkärangan jatketta pois niin se sattuu selästä "pirusti" joka kerta. Pakko silti on mielistellä omistajalle ja muillekin ihmisille, kun sun elämäsi on niitten armon varassa.
On sitä aikansa nähty muuten sitäkin juttua, että kerran vielä ihmiset typisti vieläpä korviakin koirilta. Hyi helvetti ja vain yhden ulkonäköseikan tähden.
Sitten muutaman doobermannin jengi on kertonut, että kun heillä toisilla ei ole häntää, niin tulee kuulemma helposti välien selvittelyjä kun ei tiedä kuka heistä on se pomo. Se hännän nosto olisi kuulemma sama kuin ihminen nostaa etusormen pystyyn merkiksi jostain komentelustaan. Kuulemma heidän jengiään pomottaa nykyään karkeakarvainen kettuterrieri, joka sai pitää häntänsä vaikkakin on syntynyt silloin kun vielä niitä häntiä typistettiin säännöllisesti. Omistaja oli kuulemma uhitellut kasvattajalle, että "sitten et kyllä leikkaa sen häntää, kun se on syntynyt".
No mullakin heiluu tää mun spiraalini joskus silloin tällöin, mutta harvakseltaan jos löytyy jotain iloista asiaa. Niitä iloisia asioita vaan tahtoo olla niin aviharvassa että mun häntäni on melkein aina suorana alaspäin. Niitä surullisia asioita on paljon. Esim. kun ihmiset on niin itsekkäitä; turmelee luontoa rahanahneuttaan ja me eläimet ollaan aina altavastaajia.
Terveisin Sialta, KRRRRRRRRRRRRRRRRRRUIIIIIIIIK!!!!!!!