"Hei,
muistatko sä vielä mua,
sä syntinen pyhimys?
Mä olin se lapsi jota satutit lujaa
Niin, enhän mä ollut mitään sulle…"
Kerran sä kutsuit enkeliksi
Maailmasi kauneimmaksi naiseksi
Mä olin niin nuori ja typerä
Mä uskoin sinun sanasi
Ja annoin kaiken.
Ehkä sä olitkin juuri se mitä esitit
Paholainen valkeissa vaatteissa
Hunajaisin valhein sidoit siipeni verkkoosi
Olit herttainen kuin koiranpentu.
Mä en kai halunnutkaan nähdä
Että sussa oli se toinenkin puoli
Olit vahva ja niin vaarallinen
Veitsenterävä katseesi viilsi auki sydämeni
"Hei,
Miksi sä teet sellaista?
Miksi haluat lyödä jokaista jonka kohtaat?
Onko sun itsesi niin paha olla
Että haluat nähdä muidenkin kärsivän?
Miksi valitsit juuri mut?
Miksi verille halusit viattoman hakata?
Oliko sun niin vaikea kestää itseäsi
Että halusit viedä uskon muiltakin?"
Kerran sä veit mua kaikkialle
Halusit mut kokonaan omaksesi
Sä olit maailman kovettama
Tiesit mitä halusit
Ja sä sait kaiken.
Ehkä mä vain luotin liikaa
En välittänyt siitä mitä kerrottiin
Osasit sä olla hyväkin, jos halusit
Olit hellä, niin tulisesti rakastit
Mä kaipasin niin kipeästi rakkautta
Sä vain uutta tilaisuutta
Siksi se kai sattuikin
Sun pahuutesi teki rakkaudesta rumaa.
"Hei, muistatko sä vielä mua
sä syntinen pyhimys?
En mä yritä syyttää
Mutta toivon, että joku kerran löisi suakin! "
~neverend~
En mä ollut ensimmäinen. Enkä viimeinenkään.
Kaikki tietävät mikä se tyyppi on ja mitä se
tahtoo. Mutta kukaan meistä, jotka pakotettiin
näkemään, ei uskalla nousta sitä vastaan...
muistatko sä vielä mua,
sä syntinen pyhimys?
Mä olin se lapsi jota satutit lujaa
Niin, enhän mä ollut mitään sulle…"
Kerran sä kutsuit enkeliksi
Maailmasi kauneimmaksi naiseksi
Mä olin niin nuori ja typerä
Mä uskoin sinun sanasi
Ja annoin kaiken.
Ehkä sä olitkin juuri se mitä esitit
Paholainen valkeissa vaatteissa
Hunajaisin valhein sidoit siipeni verkkoosi
Olit herttainen kuin koiranpentu.
Mä en kai halunnutkaan nähdä
Että sussa oli se toinenkin puoli
Olit vahva ja niin vaarallinen
Veitsenterävä katseesi viilsi auki sydämeni
"Hei,
Miksi sä teet sellaista?
Miksi haluat lyödä jokaista jonka kohtaat?
Onko sun itsesi niin paha olla
Että haluat nähdä muidenkin kärsivän?
Miksi valitsit juuri mut?
Miksi verille halusit viattoman hakata?
Oliko sun niin vaikea kestää itseäsi
Että halusit viedä uskon muiltakin?"
Kerran sä veit mua kaikkialle
Halusit mut kokonaan omaksesi
Sä olit maailman kovettama
Tiesit mitä halusit
Ja sä sait kaiken.
Ehkä mä vain luotin liikaa
En välittänyt siitä mitä kerrottiin
Osasit sä olla hyväkin, jos halusit
Olit hellä, niin tulisesti rakastit
Mä kaipasin niin kipeästi rakkautta
Sä vain uutta tilaisuutta
Siksi se kai sattuikin
Sun pahuutesi teki rakkaudesta rumaa.
"Hei, muistatko sä vielä mua
sä syntinen pyhimys?
En mä yritä syyttää
Mutta toivon, että joku kerran löisi suakin! "
~neverend~
En mä ollut ensimmäinen. Enkä viimeinenkään.
Kaikki tietävät mikä se tyyppi on ja mitä se
tahtoo. Mutta kukaan meistä, jotka pakotettiin
näkemään, ei uskalla nousta sitä vastaan...
Vastaukset 4
Vanhimmat
toi sun elämästäs ihan oikeesti?
Todella kaunis runo. Parhaimpia mitä oon lukenut
tällä palstalla. Sun runossa oli oikeesti
sisältöä!Tuli fiilis, että se runo ei ollut vaan
kaunista sanahelinää, vaan jotain sielukkaampaa...
On...ikävä kyllä. Mutta lähes vuoden takaa...
Tolla kusipäällä on tietenkin oikea nimikin, mutta
sitä mä en tänne pistä...Ne jotka tietää, tietää
muutenkin. Eikä pahaa saa pois puhumalla lisää
pahaa selän takana...
Siihen tässä joku aika sitten törmäsin, siitä toi
"mielenilmaus".
Ei se kovin kummoinen ollut, mut kiitti
kumminkin...=)
"totuus on tarua kauniimpaa...tai karumpaa"