Yhdessä me kaikki opiskeltiin elämää,
koettiin sen humalluttava vaikutus,
kunnes mun sydämeni hajosi,
miljooniin pieniin osiin, joiden seassa
mä makasin,
osaamatta enää laittaa palasia kohdalleen.
En voinut erottaa ehjiä ja uusia paloja,
vanhoista ja kuluneista,
jotka oli aika heittää pois.
Mutta jotenkin mä selvisin,
ja aloin kasata itseäni ja sydäntäni.
Ja niiden palojen seasta mä poimin kolme;
Ensimmäinen olit Sinä, Rakkaani,
toinen tulevaisuus,
ja viimeinen, muttei suinkaan vähäisin,
oli palanen elämää.
~Stratogirl~
2001-08-14
koettiin sen humalluttava vaikutus,
kunnes mun sydämeni hajosi,
miljooniin pieniin osiin, joiden seassa
mä makasin,
osaamatta enää laittaa palasia kohdalleen.
En voinut erottaa ehjiä ja uusia paloja,
vanhoista ja kuluneista,
jotka oli aika heittää pois.
Mutta jotenkin mä selvisin,
ja aloin kasata itseäni ja sydäntäni.
Ja niiden palojen seasta mä poimin kolme;
Ensimmäinen olit Sinä, Rakkaani,
toinen tulevaisuus,
ja viimeinen, muttei suinkaan vähäisin,
oli palanen elämää.
~Stratogirl~
2001-08-14
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aihe oli tosi hyvä ja jotenki..hmm..miten sen nyt
sanois..*miettii* Toi oli jotain muutakin kun
tavallinen runo rakkaudesta ja ikävästä..Ja siks
ehkä se olikin niin hieno!
:]
...ja lisää palautetta saa antaa...