Mä kuulen kuinka taas sataa,
vesipisarat puhdistaa mun ikkunaa.
Yksi kerrallaan ne lähtee alas valumaan,
kohti maan pintaa matkaamaan.
Siellä niitä jo odottaa,
kaunis kukka janoissaan.
Kun pisara sen saavuttaa,
on kukka taas voimissaan.
Mä katson kukkaa hymyillen,
se on kuin elo ihmisen.
Pitää elämässäkin odottaa
ja sehän aina palkitaan.
vesipisarat puhdistaa mun ikkunaa.
Yksi kerrallaan ne lähtee alas valumaan,
kohti maan pintaa matkaamaan.
Siellä niitä jo odottaa,
kaunis kukka janoissaan.
Kun pisara sen saavuttaa,
on kukka taas voimissaan.
Mä katson kukkaa hymyillen,
se on kuin elo ihmisen.
Pitää elämässäkin odottaa
ja sehän aina palkitaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiva runo!=]
kiitoksia vaan..=)on mukava saada positiivista
palautetta..=)
Toi oli joo kiva runo, erilainen...!
hauska kuulla, että piditte..=)