amk -> yliopisto vs. yliopisto -> amk

Ainakin jos uskoo tuon viimeisen väitteen.

Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Jos ei tunne teoriaa ja yrittää "käytännönläheisesti" soveltaa oppejaan sellaiseen, mikä ei kerta kaikkiaan ole yksinkertaisella nyrkkikaavateorialla selitettävissä, joutuu ojasta allikkoon.

Toisaalta ei kannata liian hienosti yrittää ratkaista ongelmia, koska käytännön ongelmiin riittää yleensä pelkästään käypä ratkaisu, ei tarvita kaikkein täydellisimmän teorian soveltamista. Mutta joka tuntee teoriat hyvin, osaa myös valita ongelmiin parhaimman ratkaisutavan.

Jo vain kirjoitti:

Ainakin jos uskoo tuon viimeisen väitteen.

Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Jos ei tunne teoriaa ja yrittää "käytännönläheisesti" soveltaa oppejaan sellaiseen, mikä ei kerta kaikkiaan ole yksinkertaisella nyrkkikaavateorialla selitettävissä, joutuu ojasta allikkoon.

Toisaalta ei kannata liian hienosti yrittää ratkaista ongelmia, koska käytännön ongelmiin riittää yleensä pelkästään käypä ratkaisu, ei tarvita kaikkein täydellisimmän teorian soveltamista. Mutta joka tuntee teoriat hyvin, osaa myös valita ongelmiin parhaimman ratkaisutavan.

Lue lisää

Alkoholin kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu vuosina 1994-2000 on ollut 1,5%. Vuonna 2001 kulutus kasvoi peräti 4,6 prosenttia vuodesta 2000, jolloin kulutus oli keskimäärin 7 litraa asukasta kohden.
Mikä on keskimääräinen vuotuinen kulutuksen kasvu vuosina 1994-2001?

Jo vain kirjoitti:

Ainakin jos uskoo tuon viimeisen väitteen.

Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Jos ei tunne teoriaa ja yrittää "käytännönläheisesti" soveltaa oppejaan sellaiseen, mikä ei kerta kaikkiaan ole yksinkertaisella nyrkkikaavateorialla selitettävissä, joutuu ojasta allikkoon.

Toisaalta ei kannata liian hienosti yrittää ratkaista ongelmia, koska käytännön ongelmiin riittää yleensä pelkästään käypä ratkaisu, ei tarvita kaikkein täydellisimmän teorian soveltamista. Mutta joka tuntee teoriat hyvin, osaa myös valita ongelmiin parhaimman ratkaisutavan.

Lue lisää

Jo vain! Usein amikset käyttävät tätä "käytännönläheisyyttään" tekosyynä sille että heidän on vaikea ymmärtää asioita teoreettisella tasolla. Heidän käytännönläheisyytensä on kuitenkin usein synonyymi yritä-ja-erehdy menetelmälle.

Kuka Osaa? kirjoitti:

Alkoholin kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu vuosina 1994-2000 on ollut 1,5%. Vuonna 2001 kulutus kasvoi peräti 4,6 prosenttia vuodesta 2000, jolloin kulutus oli keskimäärin 7 litraa asukasta kohden.
Mikä on keskimääräinen vuotuinen kulutuksen kasvu vuosina 1994-2001?

Lue lisää

1,96 %.

Jo vain kirjoitti:

Ainakin jos uskoo tuon viimeisen väitteen.

Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Jos ei tunne teoriaa ja yrittää "käytännönläheisesti" soveltaa oppejaan sellaiseen, mikä ei kerta kaikkiaan ole yksinkertaisella nyrkkikaavateorialla selitettävissä, joutuu ojasta allikkoon.

Toisaalta ei kannata liian hienosti yrittää ratkaista ongelmia, koska käytännön ongelmiin riittää yleensä pelkästään käypä ratkaisu, ei tarvita kaikkein täydellisimmän teorian soveltamista. Mutta joka tuntee teoriat hyvin, osaa myös valita ongelmiin parhaimman ratkaisutavan.

Lue lisää

Öhöm... kirjoittaja jolle vastasit ei väittänyt etteikö hyvä teoria olisi käytännöllistä. Hän kirjoitti että yliopistossa opiskellaan enemmän teoriaa kuin amk:ssa (mikä pitää käsittääkseni paikkansa).

Työläheinen opiskelu tarkoittaa sitä, että koulutukseen kuuluu paljon oikeita töitä. Esim. prosessitekniikan insinöörillä pitää olla työkokemusta prosessiteollisuudesta ennenkuin valmistuu. Ja muutenkin lähtökohtina on oikeat tehtaat ja oikeat prosessit.

Yliopiston tapoja en tunne, mutta täytyykö esim. kasvatustieteiden maisterilla olla 12kk työkokemusta kasvatustyöstä? Kenties joku asiaa tunteva voisi vastata.

Lopuksi voisin todeta, ettei kai se ole kenenkään opiskelijan syy, jos suomalaisesta koulutuksesta vastaavat ihmiset päättävät nimetä koulutuslaitoksia uudelleen ja tarkistaa niiden opinto-ohjelmia vastaamaan yleistä eurooppalaista käytäntöä.

kukkuu kirjoitti:

Öhöm... kirjoittaja jolle vastasit ei väittänyt etteikö hyvä teoria olisi käytännöllistä. Hän kirjoitti että yliopistossa opiskellaan enemmän teoriaa kuin amk:ssa (mikä pitää käsittääkseni paikkansa).

Työläheinen opiskelu tarkoittaa sitä, että koulutukseen kuuluu paljon oikeita töitä. Esim. prosessitekniikan insinöörillä pitää olla työkokemusta prosessiteollisuudesta ennenkuin valmistuu. Ja muutenkin lähtökohtina on oikeat tehtaat ja oikeat prosessit.

Yliopiston tapoja en tunne, mutta täytyykö esim. kasvatustieteiden maisterilla olla 12kk työkokemusta kasvatustyöstä? Kenties joku asiaa tunteva voisi vastata.

Lopuksi voisin todeta, ettei kai se ole kenenkään opiskelijan syy, jos suomalaisesta koulutuksesta vastaavat ihmiset päättävät nimetä koulutuslaitoksia uudelleen ja tarkistaa niiden opinto-ohjelmia vastaamaan yleistä eurooppalaista käytäntöä.

Lue lisää

"AMK:ssa opiskellaan työläheisesti, yliopistossa enemmän teoriaa. AMK:sta saa erinomaisen pohjan työtä varten, yliopistossa opitaan lisää teoriaa.

Idiootit menee vielä yliopistoon. "

Viimeistään tuon kirjoituksen loppukaneetin jälkeen varmistuu mielikuva siitä että kirjoittaja ei todellakaan juuri pidä teoreettisia opintoja arvossa, paljastaen täten älyllisen ja tiedollisen köyhyytensä.

Useimmiten valmistuvalla yliopisto-opiskelijalla on vähintään yhtä paljon käytännön työkokemusta, vaikkei harjoittelua viralliseen opinto-ohjelmaan ole kirjattukaan, kuin amk-opiskelijalla. Lisäksi työkokemus myös on asia jonka merkitys opinnoista vähenee oikean työuran edetessä. Yliopisto-opintojen vahva teoreettinen pohja ei vanhene samalla tavalla ja säilyttää arvonsa vuodesta toiseen.

Mielestäni amk-opiskelijoiden kannattaisi hiukan miettiä kuinka paljon siitä "käytännönläheisyydestä" kannattaa julkisesti möläytellä.

Makkaramaisteri kirjoitti:

"AMK:ssa opiskellaan työläheisesti, yliopistossa enemmän teoriaa. AMK:sta saa erinomaisen pohjan työtä varten, yliopistossa opitaan lisää teoriaa.

Idiootit menee vielä yliopistoon. "

Viimeistään tuon kirjoituksen loppukaneetin jälkeen varmistuu mielikuva siitä että kirjoittaja ei todellakaan juuri pidä teoreettisia opintoja arvossa, paljastaen täten älyllisen ja tiedollisen köyhyytensä.

Useimmiten valmistuvalla yliopisto-opiskelijalla on vähintään yhtä paljon käytännön työkokemusta, vaikkei harjoittelua viralliseen opinto-ohjelmaan ole kirjattukaan, kuin amk-opiskelijalla. Lisäksi työkokemus myös on asia jonka merkitys opinnoista vähenee oikean työuran edetessä. Yliopisto-opintojen vahva teoreettinen pohja ei vanhene samalla tavalla ja säilyttää arvonsa vuodesta toiseen.

Mielestäni amk-opiskelijoiden kannattaisi hiukan miettiä kuinka paljon siitä "käytännönläheisyydestä" kannattaa julkisesti möläytellä.

Lue lisää

Olen erimieltä kanssasi.

Minusta työkokemus ei menetä merkitystään niin radikaalisti kuin sinä esitit. Lisäksi myös teoriatiedot vanhenevat, joillain aloilla jopa nopeammin kuin työkokemus.

Äärimmäisen kärjistettynä esimerkkinä teoria siitä että aurinko kiertää maata... tai entisajan lääketieteen käsitykset (homous on sairaus, itsetyydytys aiheuttaa sairauksia...)

Lopuksi; sinunko mielestäsi ihmisen älykkyys on määriteltävissä siitä, mitä hän elämässään arvostaa???

kukkuu kirjoitti:

Olen erimieltä kanssasi.

Minusta työkokemus ei menetä merkitystään niin radikaalisti kuin sinä esitit. Lisäksi myös teoriatiedot vanhenevat, joillain aloilla jopa nopeammin kuin työkokemus.

Äärimmäisen kärjistettynä esimerkkinä teoria siitä että aurinko kiertää maata... tai entisajan lääketieteen käsitykset (homous on sairaus, itsetyydytys aiheuttaa sairauksia...)

Lopuksi; sinunko mielestäsi ihmisen älykkyys on määriteltävissä siitä, mitä hän elämässään arvostaa???

Lue lisää

Otetaan esimerkki. Opiskelija A ei suorita opintoihinsa liittyen työharjoittelua, opiskelija B suorittaa opintoihinsa liittyen puoli vuotta työharjoittelua. Molemmat valmistuvat samaan aikaan. Viiden vuoden kuluttua B on ollut työelämässä mukana enää 10% pidempään ja tämä luku vähenee koko ajan. Kyllä se opiskeluaikana hankittu työkokemus menettää koko ajan merkitystään uuden kokemuksen karttuessa, usko pois.

Esimerkkisi entisaikojen uskomuksista on sikäli typerä että myös käytäntö noina aikoina on ollut saman suuntainen. Lisäksi noihin käsityksiin on vahvasti vaikuttanut kirkko. Tieteelliseen prosessiin kuuluu teorian kyseenalaistaminen mikäli tosiasiat puhuvat sitä vastaan. Tämä johtaa useimmiten teorian täydentämiseen tai teorian kumoamiseen. Käytäntö työelämässä pohjaa lähestulkoon aina johonkin teoriaan. Teorian halveksiminen on siis käytännön halveksimista.

En ota kantaa siihen mistä ihmisen älykkyys on määriteltävissä. Typeryyden merkkejä on sen sijaan helppo luetella. Amk-opiskelijoiden usein harrastama teorian ja käytännön vastakkainasettelu ja puolen vuoden työharjoittelun pitäminen ylivertaisena etutekijänä eivät kumpikaan kestä kriittistä tarkastelua.

Makkaramaisteri kirjoitti:

Otetaan esimerkki. Opiskelija A ei suorita opintoihinsa liittyen työharjoittelua, opiskelija B suorittaa opintoihinsa liittyen puoli vuotta työharjoittelua. Molemmat valmistuvat samaan aikaan. Viiden vuoden kuluttua B on ollut työelämässä mukana enää 10% pidempään ja tämä luku vähenee koko ajan. Kyllä se opiskeluaikana hankittu työkokemus menettää koko ajan merkitystään uuden kokemuksen karttuessa, usko pois.

Esimerkkisi entisaikojen uskomuksista on sikäli typerä että myös käytäntö noina aikoina on ollut saman suuntainen. Lisäksi noihin käsityksiin on vahvasti vaikuttanut kirkko. Tieteelliseen prosessiin kuuluu teorian kyseenalaistaminen mikäli tosiasiat puhuvat sitä vastaan. Tämä johtaa useimmiten teorian täydentämiseen tai teorian kumoamiseen. Käytäntö työelämässä pohjaa lähestulkoon aina johonkin teoriaan. Teorian halveksiminen on siis käytännön halveksimista.

En ota kantaa siihen mistä ihmisen älykkyys on määriteltävissä. Typeryyden merkkejä on sen sijaan helppo luetella. Amk-opiskelijoiden usein harrastama teorian ja käytännön vastakkainasettelu ja puolen vuoden työharjoittelun pitäminen ylivertaisena etutekijänä eivät kumpikaan kestä kriittistä tarkastelua.

Lue lisää

Otetaan esimerkki. Opiskelija A ei suorita opintoihinsa liittyen työharjoittelua, opiskelija B suorittaa opintoihinsa liittyen puoli vuotta työharjoittelua. Molemmat valmistuvat samaan aikaan. Työnantaja X etsii työntekijää vastaamaan paperikoneen käynnissäpidosta. Opiskelija A:lla ei ole ollenkaan kokemusta ja opiskelija B:lla on kuusi kuukautta kokemusta sekä paperi-insinöörin koulutus. Kumpi on parempi valinta?

Tai paremminkin mikä on opetus. Koko amk-koulutuksen ja yliopistokoulutuksen vertailu on tyhmää, koska ne valmentavat opiskelijoita erilaisiin tehtäviin. Tuo lyhytkin työkokemus (yleensä työkokemusta on valmistuvilla kyllä enemmänkin) on tärkeää, sillä amk:ssa opiskellaan esimerkiksi erilaisten koneiden tai prosessien kulkua tai toimintaa. Teoriassa asiat saattavat kuitenkin jäädä etäisiksi ja siksi on hyvä nähdä kyseinen laite tai vaikkapa prosessi oikeasti toiminnassa.

En usko että teoriaa voi kukaan halveksua, en minä ainakaan. Amk:ssakin luetaan teoriaa, ehkä hieman eri lähtökohdista, mutta luetaan kuitenkin. Insinöörien työnkuvasta johtuen pyritään teoriaa täydentämään käytännön kokemuksella.

Esimerkkini oli kieltämättä hölmö, sen takia sanoinkin sen olevan kärjistetty. Ja vaikket sinä tekstistäni sitä huomannutkaan, minä olen jo myöntänyt että työkokemus menettää merkitystään ajan myötä, eli uskon kyllä. Työkokemus ei kuitenkaan menetä merkitystään lineaarisesti, niinkuin sinä esitit.

Älykkyyden määrittelemiseen sinä otit kantaa ensimmäisessä kirjoituksessasi. Sanoit :"Viimeistään tuon kirjoituksen loppukaneetin jälkeen varmistuu mielikuva siitä että kirjoittaja ei todellakaan juuri pidä teoreettisia opintoja arvossa, paljastaen täten älyllisen ja tiedollisen köyhyytensä".

Eli kirjoittaja ei arvosta teoreettisia opintoja ja on täten älyllisesti ja tiedollisesti köyhä... Mitenkä tämä pitäisi ymmärtää ellei sitten niin että arvostuksen kohde määrittää älyllisen köyhyyden?

kukkuu kirjoitti:

Otetaan esimerkki. Opiskelija A ei suorita opintoihinsa liittyen työharjoittelua, opiskelija B suorittaa opintoihinsa liittyen puoli vuotta työharjoittelua. Molemmat valmistuvat samaan aikaan. Työnantaja X etsii työntekijää vastaamaan paperikoneen käynnissäpidosta. Opiskelija A:lla ei ole ollenkaan kokemusta ja opiskelija B:lla on kuusi kuukautta kokemusta sekä paperi-insinöörin koulutus. Kumpi on parempi valinta?

Tai paremminkin mikä on opetus. Koko amk-koulutuksen ja yliopistokoulutuksen vertailu on tyhmää, koska ne valmentavat opiskelijoita erilaisiin tehtäviin. Tuo lyhytkin työkokemus (yleensä työkokemusta on valmistuvilla kyllä enemmänkin) on tärkeää, sillä amk:ssa opiskellaan esimerkiksi erilaisten koneiden tai prosessien kulkua tai toimintaa. Teoriassa asiat saattavat kuitenkin jäädä etäisiksi ja siksi on hyvä nähdä kyseinen laite tai vaikkapa prosessi oikeasti toiminnassa.

En usko että teoriaa voi kukaan halveksua, en minä ainakaan. Amk:ssakin luetaan teoriaa, ehkä hieman eri lähtökohdista, mutta luetaan kuitenkin. Insinöörien työnkuvasta johtuen pyritään teoriaa täydentämään käytännön kokemuksella.

Esimerkkini oli kieltämättä hölmö, sen takia sanoinkin sen olevan kärjistetty. Ja vaikket sinä tekstistäni sitä huomannutkaan, minä olen jo myöntänyt että työkokemus menettää merkitystään ajan myötä, eli uskon kyllä. Työkokemus ei kuitenkaan menetä merkitystään lineaarisesti, niinkuin sinä esitit.

Älykkyyden määrittelemiseen sinä otit kantaa ensimmäisessä kirjoituksessasi. Sanoit :"Viimeistään tuon kirjoituksen loppukaneetin jälkeen varmistuu mielikuva siitä että kirjoittaja ei todellakaan juuri pidä teoreettisia opintoja arvossa, paljastaen täten älyllisen ja tiedollisen köyhyytensä".

Eli kirjoittaja ei arvosta teoreettisia opintoja ja on täten älyllisesti ja tiedollisesti köyhä... Mitenkä tämä pitäisi ymmärtää ellei sitten niin että arvostuksen kohde määrittää älyllisen köyhyyden?

Lue lisää

"Teoriassa asiat saattavat kuitenkin jäädä etäisiksi ja siksi on hyvä nähdä kyseinen laite tai vaikkapa prosessi oikeasti toiminnassa."

kerrothan millaisia muita tapoja on oppia asioita. jos teoria jää vähälle...

työnantajan valitessa työntekijää paperikoneen ylläpitäjäksi, kuinka moni DI hakee edes kyseistä työtehtävää ? ne on amiksien hommia ne.

kun hunttalan matti suomen ... kirjoitti:

"Teoriassa asiat saattavat kuitenkin jäädä etäisiksi ja siksi on hyvä nähdä kyseinen laite tai vaikkapa prosessi oikeasti toiminnassa."

kerrothan millaisia muita tapoja on oppia asioita. jos teoria jää vähälle...

työnantajan valitessa työntekijää paperikoneen ylläpitäjäksi, kuinka moni DI hakee edes kyseistä työtehtävää ? ne on amiksien hommia ne.

Lue lisää

Etkö oikein ymmärtänyt kirjoitustani?

"kerrothan millaisia muita tapoja on oppia asioita. jos teoria jää vähälle..."

Mitä tarkoitat? Sanoin jo että tehokas tapa oppia on lukea teoriaa ja mahdollisesti tutkia ja kokeilla asioita käytännössä. Miksi minun pitäisi kertoa lisää oppimistapoja? Enhän minä sellaista ole luvannut.

"työnantajan valitessa työntekijää paperikoneen ylläpitäjäksi, kuinka moni DI hakee edes kyseistä työtehtävää ? ne on amiksien hommia ne."

Kirjoitin :"Työnantaja X etsii työntekijää vastaamaan paperikoneen käynnissäpidosta. "

Eli työnantaja etsii esim. käyntipäällikköä tai vastaavaa. Ja vastaukseksi sinulle: monikin DI hakee siihen hommaan. UPM-Kymmenen Rauman tehtaalla yksi DI kyseistä hommaa tekeekin. (ja varmaan tekee muuallakin)

En edes ymmärrä miksi moista minulta kysyt. Minähän nimenomaan kirjoitukseni alussa teroitin että:"Koko amk-koulutuksen ja yliopistokoulutuksen vertailu on tyhmää, koska ne valmentavat opiskelijoita erilaisiin tehtäviin."

Eli kerroin esimerkkini olevan turha... mutta sinä et sitä ymmärtänyt. Huh huh.

Toisaalta yksi kaverini opiskelee nyt yliopistossa sosiaalityöntekijäksi ja suunnittelee menevänsä sen jälkeen opiskelemaan sosionomiksi (diak-amk:hon).

Mitä sitten sosionomin työ käytännössä on?

Toisaalta kirjoitti:

Toisaalta yksi kaverini opiskelee nyt yliopistossa sosiaalityöntekijäksi ja suunnittelee menevänsä sen jälkeen opiskelemaan sosionomiksi (diak-amk:hon).

jos noinpäin, itse olen juuri diakissa. En mä sitä epäile ettenkö saisi töitä sosionominakin ja ehkäpä monipuolisempaakin ja haastavampaa työtä kuin sossuna toimeentulotukea jakamassa, mutta koen henk. koht. että teoreettisemmat asiat ja asioiden hoitamispuoli ja vastuu tuntuu minulle sopivammalta kuin sosionomin duracell-pupumainen käytännön sosiaalityö.

... kirjoitti:

Mitä sitten sosionomin työ käytännössä on?

...monenlaista, esim. kasvattaja-ohjaajana lastenkodissa, jolloin pyöritetään lastenkodin lasten arkea, tai perhetyössä, jolloin pyöritetään ja tuetaan lastensuojeluperhettä kotonaan, tai sitten voi suuntautua ihan muuaallekkin, esim. vanhus- vammais- tai paihdetyöhön. Homma kaikissa näissä on suunnilleen se ohjaajan homma. Sitten voi olla esim. päiväkodin tai lastenkodin johtajana, kunnalla perhepäivähoidon ohjaajana, jolloin työ kasittääkseni on toimistotyötä. Sosionomeja työllistyy myös työvoimatoimistoihin sekä kelaan neuvojiksi sekä projekteihin vetäjiksi tai työntekijöiksi. Ja ties minne... se on itsestä kiinni. Mutta sosiaalityöntekijän virkaan ei pääse, tuuraamaan kyllä tai määräaikaseksi jos ei muodollisesti päteviä hakijoita ole, siis esim. YTM. Olisikin kiintoisa kuulla mihin te sosionomit kaikkialle olettekaan työllistyneet...? ja palkasta vielä että suunnilleen on sama kun sosiaalityöntekijällä, varsinkin jos tekee kolmivuorotyötä laitoksessa.

No miksi sinne yliopistoon ei voi mennä suoraan? Miksi se amk pitää välissä käydä?

Miksi kirjoitti:

No miksi sinne yliopistoon ei voi mennä suoraan? Miksi se amk pitää välissä käydä?

Ihmisten mieli muuttuu...Aina ei nuorena tiedä mitä haluaa. Ei kai se ole sinulta pois jos joku käy kaksi koulua?

Korkeampia? Mitä sun mielestä jonkun tutkinnon korkeus tarkoittaa? Entäpä pituus taikka syvyys? Eikö koulutukseen hakeuduta yleensä siksi että ala kiinnostaa eikä siksi onko tutkinto korkea, matala, punainen tai vihreä?

Miksi kirjoitti:

No miksi sinne yliopistoon ei voi mennä suoraan? Miksi se amk pitää välissä käydä?

Kaikki ei välttämättä ole kovin kaukokatseisia siinä 15-vuotiaana, kun pitäisi valita ammattikoulun ja lukion välillä. Itse kävin alunperin amiksen ja AMK:ssa opiskelun on tarkoituskin olla preppausta "oikeaa" koulunkäyntiä varten. Ammattikorkeakouluopiskelussa typerryttävintä on se, että vaikka opiskelu on raskaampaa kuin yliopistossa, niin silti oppii vähemmän.

No! kirjoitti:

Korkeampia? Mitä sun mielestä jonkun tutkinnon korkeus tarkoittaa? Entäpä pituus taikka syvyys? Eikö koulutukseen hakeuduta yleensä siksi että ala kiinnostaa eikä siksi onko tutkinto korkea, matala, punainen tai vihreä?

Lue lisää

Korkeampi varmaan yleensä tarkottaa tutkinnon laajuutta, käsiteltäviä asioita ja sitä tasoa työelämän (työpaikan) hierarkiassa, johon ko. tutkinto antaa riittävät valmiudet. Pituus korreloi yleensä em. asioiden kanssa, mut myös laiskuuden ja lahjakkuuden (lahjattomuuden). Syvyys taas on aika lailla sama kuin laajuus. Eli lisätään ymmärrystä, ei pelkkää osaamista. Any more questions?

Ja oot ihan oikeessa siinä, että koulutukseen ainakin pitäis hakeutua alan kiinnostavuuden perusteella. Kysymys onkin, miksi jotkut hakeutuu opiskelemaan alaa tasolla joka on alempi kuin on mahdollista (esim. tradenomi). Aloista, joilla ei "tasovaihtoehtoja" ole, ei liene kenellään mitään kritisoitavaa.

boh kirjoitti:

Korkeampi varmaan yleensä tarkottaa tutkinnon laajuutta, käsiteltäviä asioita ja sitä tasoa työelämän (työpaikan) hierarkiassa, johon ko. tutkinto antaa riittävät valmiudet. Pituus korreloi yleensä em. asioiden kanssa, mut myös laiskuuden ja lahjakkuuden (lahjattomuuden). Syvyys taas on aika lailla sama kuin laajuus. Eli lisätään ymmärrystä, ei pelkkää osaamista. Any more questions?

Ja oot ihan oikeessa siinä, että koulutukseen ainakin pitäis hakeutua alan kiinnostavuuden perusteella. Kysymys onkin, miksi jotkut hakeutuu opiskelemaan alaa tasolla joka on alempi kuin on mahdollista (esim. tradenomi). Aloista, joilla ei "tasovaihtoehtoja" ole, ei liene kenellään mitään kritisoitavaa.

Lue lisää

Opiskelen AMK sähköinsinööriksi, sähköasentamisesta en tiedä juuri mitään, koska en ole asentaja. Varmaan sama pätee myös muilla aloilla.

oppii eri asioita kirjoitti:

Opiskelen AMK sähköinsinööriksi, sähköasentamisesta en tiedä juuri mitään, koska en ole asentaja. Varmaan sama pätee myös muilla aloilla.

sähköinsinööri sinusta vai 10 vuotta sähköasennuksia tehneestä asentajasta (jos oletetaan, että molempien älynlahjat ovat samaa tasoa)?
Minun mielestäni nimenomaan AMK:ssa opiskelijoilla pitäisi olla suurempi tartuntapinta oman alan kenttätason käytännön töihin (puhutaan nyt tekniikasta) kuin yliopistoissa. Ainakin helpottaa tulevaisuudessa mahdollista esimies/suunnittelijan asemaa jos tietää miten hommat toteutetaan ja mikä on ylipäätään mahdollista. Toteutuskelvottomilla suunnitelmilla kun ei yleensä ole kauheasti painoarvoa käytännön toiminnassa vaikka olisivatkin periaattessa kuinka fiksuja tahansa...

Amur kirjoitti:

Kaikki ei välttämättä ole kovin kaukokatseisia siinä 15-vuotiaana, kun pitäisi valita ammattikoulun ja lukion välillä. Itse kävin alunperin amiksen ja AMK:ssa opiskelun on tarkoituskin olla preppausta "oikeaa" koulunkäyntiä varten. Ammattikorkeakouluopiskelussa typerryttävintä on se, että vaikka opiskelu on raskaampaa kuin yliopistossa, niin silti oppii vähemmän.

Lue lisää

oppilas ovat avainasemassa mitä oppimiseen tulee. Jos on kiinnostunut omasta alastaan niin jo hyvässä ammattikoulussakin saattaa tietyillä aloilla saada hyvinkin pätevää opetusta ja oppia asioita joilla pärjää amk/yo:ssakin hyvin pitkälle "ammattiaineissa". Kaikille ei sovi samanlainen opetus, ihmiset oppivat eri tavalla. Toisille on ihan sama mitä luennoilla/oppitunneilla kerrotaan, he selvittävät asiat itse saatuaan virikkeen koulusta. Toiset taas opiskelevat ulkoa kaikki muistiinpanonsa jotka on kopioitu valkokankaalta tms.

Konsultti kirjoitti:

sähköinsinööri sinusta vai 10 vuotta sähköasennuksia tehneestä asentajasta (jos oletetaan, että molempien älynlahjat ovat samaa tasoa)?
Minun mielestäni nimenomaan AMK:ssa opiskelijoilla pitäisi olla suurempi tartuntapinta oman alan kenttätason käytännön töihin (puhutaan nyt tekniikasta) kuin yliopistoissa. Ainakin helpottaa tulevaisuudessa mahdollista esimies/suunnittelijan asemaa jos tietää miten hommat toteutetaan ja mikä on ylipäätään mahdollista. Toteutuskelvottomilla suunnitelmilla kun ei yleensä ole kauheasti painoarvoa käytännön toiminnassa vaikka olisivatkin periaattessa kuinka fiksuja tahansa...

Lue lisää

10 vuotta sähköasennuksia tehnyt asentaja on jo niin urautunut ettei kykene uuden oppimiseen ja kyllä se sähköinsinöörikin tietää miten "hommat toteutetaan". Ei sitä kaikkea tarvitse itse tehdä, eikä ainakaan kun on asentajat.

Pöö kirjoitti:

10 vuotta sähköasennuksia tehnyt asentaja on jo niin urautunut ettei kykene uuden oppimiseen ja kyllä se sähköinsinöörikin tietää miten "hommat toteutetaan". Ei sitä kaikkea tarvitse itse tehdä, eikä ainakaan kun on asentajat.

Lue lisää

mutta mieti nyt vähän mitä suustasi lasket...
Kysympähän vaan mistä ihmeesta se sähköinsinööri joka ei ole päivääkään asennustöitä välttämättä tehnyt tietää miten hommat käytännössä tehdään. Korkeintaan se luulee tietävänsä, tiedon ja luulon välillä on aika iso ero.
Muistaakseni puhuin jotain samantasoisista kavereista älynlahjoiltaan, vai olettaako herra Pöö, että esim. sähköinsinööri olisi aina välttämättä älykkäämpi kuin sähköasentaja. Ainoa fakta on, että hän on käynyt kouluja enemmän.

Tietenkään insinöörin ei tarvitse tehdä asentajan hommia mutta jos hän on tehnyt niitä aikaisemmin se on älyttömän hyvä juttu, uskottavuus kasvaa, kysyppä vaan keneltä tahansa jo työelämässä pidempään mukana olleelta mitä mieltä on asiasta: Kumman ottaisi mieluummin esimiehekseen, asentajataustaisen inssin vai "yo-inssin" ?

Konsultti kirjoitti:

mutta mieti nyt vähän mitä suustasi lasket...
Kysympähän vaan mistä ihmeesta se sähköinsinööri joka ei ole päivääkään asennustöitä välttämättä tehnyt tietää miten hommat käytännössä tehdään. Korkeintaan se luulee tietävänsä, tiedon ja luulon välillä on aika iso ero.
Muistaakseni puhuin jotain samantasoisista kavereista älynlahjoiltaan, vai olettaako herra Pöö, että esim. sähköinsinööri olisi aina välttämättä älykkäämpi kuin sähköasentaja. Ainoa fakta on, että hän on käynyt kouluja enemmän.

Tietenkään insinöörin ei tarvitse tehdä asentajan hommia mutta jos hän on tehnyt niitä aikaisemmin se on älyttömän hyvä juttu, uskottavuus kasvaa, kysyppä vaan keneltä tahansa jo työelämässä pidempään mukana olleelta mitä mieltä on asiasta: Kumman ottaisi mieluummin esimiehekseen, asentajataustaisen inssin vai "yo-inssin" ?

Lue lisää

Kyllä se asentaja varmaan asentajan hommat nopeammin ja näppärämmin tekee kuin sähköinsinööri mutta kyllä se sähköinsinöörikin ne samat hommat saa tehdyksi ja mitä enemmän tekee sitä nopeammin ja näppärämmin tekee. Ei joka hemmetin mutterin vääntämistä tarvitse erikseen harjoitella.

Vastaus esittämääsi kysymykseen riippuu varmaankin siitä kysytäänkö asentajalta vai insinööriltä.