Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Yksin yössä

    Valot sammuvat, ihmiset nukkuvat. Minä olen
    yksin, vain pelkkä yrityskin mennä nukkumaan, on
    minulle mahdottomuus. Valvominen on mahdollisuus,
    ikuinen uni on toinen, mistä johtunee moinen,
    sitä tiedä en, ympärilleni vain vilkuilen.
    Makoilen rauhassa, mutta minulla on perhosia
    vatsassa. Omassa päässäni, kuvia
    menneisyydestäni, niitä selailen, selälläni
    makoilen. Lentää tahtoisin ja sen tekisin, jos
    vain osaisin. Kauas lentäisin, vihdoinkin vapaa
    olisin. Jos nyt kalliolle kiipeäisin, sieltä
    veteen hyppäisin, luulen, että hukkuisin. Hukkua
    tahdo en, kuollessani haluan näyttää ylpeyden, en
    halua kuolla lailla nöyryyden. Itsestäni ylpeä
    olen ja ylpeänä joskus myös kuolen. Lähden vasta,
    kun kuolema minut vie ja ennen sitä on vielä
    pitkä tie.
    2237
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Toi oli toosi ihana runo! Siinä oli ajatusta, se
    oli jotenkin hellä, mutta kuitenkin siinä oli
    sitä jotain. Se oli tehty tunteella. Tollasii
    lisää, niitä on kiva lukee.

    Äänestä

    Toi oli toosi ihana runo! Siinä oli ajatusta, se
    oli jotenkin hellä, mutta kuitenkin siinä oli
    sitä jotain. Se oli tehty tunteella. Mutta
    toisaalta se oli aika surulline. Tollasii lisää,
    niitä on mukava lukee.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    CoStorm kirjoitti:

    Valot sammuvat, ihmiset nukkuvat. Minä olen
    yksin, vain pelkkä yrityskin mennä nukkumaan, on
    minulle mahdottomuus. Valvominen on mahdollisuus,
    ikuinen uni on toinen, mistä johtunee moinen,
    sitä tiedä en, ympärilleni vain vilkuilen.
    Makoilen rauhassa, mutta minulla on perhosia
    vatsassa. Omassa päässäni, kuvia
    menneisyydestäni, niitä selailen, selälläni
    makoilen. Lentää tahtoisin ja sen tekisin, jos
    vain osaisin. Kauas lentäisin, vihdoinkin vapaa
    olisin. Jos nyt kalliolle kiipeäisin, sieltä
    veteen hyppäisin, luulen, että hukkuisin. Hukkua
    tahdo en, kuollessani haluan näyttää ylpeyden, en
    halua kuolla lailla nöyryyden. Itsestäni ylpeä
    olen ja ylpeänä joskus myös kuolen. Lähden vasta,
    kun kuolema minut vie ja ennen sitä on vielä
    pitkä tie.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu