Yön pikkutunneilla kuunvalossa ymmärsin. On yksi
aikaakin vanhempi, yksi joka ei ota mitään mutta
antaa. On kuitenkin parempi etten enää halua sitä
niin palavasti, niin paljon että tärisen
yksinäisyydessäni odottaen yhtä suudelmaa, edes
poskiemme hipaisua. Niin huomasin kuinka pienistä
asioista päiväni rakentui, kuinka paljon sinua
rakastin. pelästyin ja juoksin pois pimeeän
yksinäisyyteen jossa ainoa lohtuni on haipuvat
muistot, ainoa todellinen tuskani.Yön
pikkutunneilla kuunvalossa ymmärsin. On yksi
aikaakin vanhempi, yksin rakkaus voi tuottaa näin
paljon tuskaa. Anna anteeksi.
aikaakin vanhempi, yksi joka ei ota mitään mutta
antaa. On kuitenkin parempi etten enää halua sitä
niin palavasti, niin paljon että tärisen
yksinäisyydessäni odottaen yhtä suudelmaa, edes
poskiemme hipaisua. Niin huomasin kuinka pienistä
asioista päiväni rakentui, kuinka paljon sinua
rakastin. pelästyin ja juoksin pois pimeeän
yksinäisyyteen jossa ainoa lohtuni on haipuvat
muistot, ainoa todellinen tuskani.Yön
pikkutunneilla kuunvalossa ymmärsin. On yksi
aikaakin vanhempi, yksin rakkaus voi tuottaa näin
paljon tuskaa. Anna anteeksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jollain lailla kosketti. Kai siksi, että tunteena
niin tuttu...