...?...

glendora kirjoitti:

Kukka, jonka poimin hautausmaan portilta
toissailtana, on jo kuihtunut. Niinkuin minäkin,
se on jo kauan sitten lakannut tuottamasta
kyyneliä. Se on lakannut elämästä.
Huoneeni haisee mädälle, sillä kukaan ei ole
minua huomannut, ei ole minua löytänyt. Jos
katson sameilla silmilläni ulos ikkunasta, voin
nähdä sinisen taivaan. Niin erilainen, kuin oma,
ahdas, haiseva ja punainen huoneeni.
Seinällä veriläiskä.
Levysoittimessa on vieläkin pölyinen blueslevy,
en ole kahteen päivään jaksanut kuunnella sitä,
enkä ole jaksanut sulkea soittimen kantta.
Yksi taulu koristaa seinää, joka muuten on niin
tyhjä ja ruma. Taulussa on kuva, kuva perhosesta,
jonka kirjavat siivet ovat kauniisti supussa.
Minä rakastin sitä kuvaa.
Oven kahva on irronnut. Vielä eläessäni,
murrosikäni puuskassa olin kiskaissut sen irti.
Kun kuu nousee pimeälle taivaalle, joka kurkistaa
ikkunasta ja näkee kaiken sen, jota minä en enää
pysty näkemään. Nostaa kätensä silmilleen ja
kävelee pois. Niinhän kaikki tekevät. Kaipa minun
itse täytyy huutaa joku apuun. Kaipa joku minut
vielä nostaa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä