Kun lapsi menee kouluun, hänellä on oikeus opetukseen.
Kun lapsella on koulussa ongelmia, niistä piträä yrittää keskustella. Silloin muuttuvat opettajat järjestään vastaanväittäviksi, sivistymättömiksi idiooteiksi, joita me kaikki haluamme välttää.
Miksi?
He tietävät että heidän työyhteisönsä on vain työpaikka ja se suojelee heitä vanhempien vaatimuksilta kunnolliseen koulutukseen, pienen lapsen (ja lasten) ohjaamiseen, kunnolliseen ohjeistamiseen sekä tasapuoliseen kohteluun.
Oikeasti: Minun lapsillani ei ole koskaan ollut ongelmaa. Pieniä kahnauksia vain erilaisten opettajatyyppien ja joskus toisten oppilaiden kanssa. Oppilaiden vaikeudet (aina kiusaamiseen asti) ovat aina johtuneet opettajan käytöksestä, viitsimättömyydestä sekä opetustavoista.
Nyt lapsellani on kaikki hyvin, mutta vahingon annettiin kasvaa koko syyslukukausi, kunnes kerrottiin, että hän tarvitsee mukautettua opetusta.
Paljastui, että tätä oli ehdotettu monelle muullekin lapselle luokalla. Ilman testejä, tutkimuksia ja paneutumista.
Onneksi saimme asiat kiinni, ennenkuin lapsen paineet onnistumattomuudesta kasvoivat ylitsepääsemättömiksi.
Kaikki lapseni ovat kärsineet siitä että olen kasvattanut heidät.
Kaikki aikaisemmat ovat aloittaneet myös lukiossa huippukeskiarvoina ja olleet oppilastovereidensa pitämiä.
Opettajat eivät heistä ole koskaan pitäneet.
Meillä kaikilla muilla ammattialoilla on omat käsityksemme teistä, opettajat: Te olette omahyväisin ja piittaamattomin palkansaajajoukko.
Kun lapsella on koulussa ongelmia, niistä piträä yrittää keskustella. Silloin muuttuvat opettajat järjestään vastaanväittäviksi, sivistymättömiksi idiooteiksi, joita me kaikki haluamme välttää.
Miksi?
He tietävät että heidän työyhteisönsä on vain työpaikka ja se suojelee heitä vanhempien vaatimuksilta kunnolliseen koulutukseen, pienen lapsen (ja lasten) ohjaamiseen, kunnolliseen ohjeistamiseen sekä tasapuoliseen kohteluun.
Oikeasti: Minun lapsillani ei ole koskaan ollut ongelmaa. Pieniä kahnauksia vain erilaisten opettajatyyppien ja joskus toisten oppilaiden kanssa. Oppilaiden vaikeudet (aina kiusaamiseen asti) ovat aina johtuneet opettajan käytöksestä, viitsimättömyydestä sekä opetustavoista.
Nyt lapsellani on kaikki hyvin, mutta vahingon annettiin kasvaa koko syyslukukausi, kunnes kerrottiin, että hän tarvitsee mukautettua opetusta.
Paljastui, että tätä oli ehdotettu monelle muullekin lapselle luokalla. Ilman testejä, tutkimuksia ja paneutumista.
Onneksi saimme asiat kiinni, ennenkuin lapsen paineet onnistumattomuudesta kasvoivat ylitsepääsemättömiksi.
Kaikki lapseni ovat kärsineet siitä että olen kasvattanut heidät.
Kaikki aikaisemmat ovat aloittaneet myös lukiossa huippukeskiarvoina ja olleet oppilastovereidensa pitämiä.
Opettajat eivät heistä ole koskaan pitäneet.
Meillä kaikilla muilla ammattialoilla on omat käsityksemme teistä, opettajat: Te olette omahyväisin ja piittaamattomin palkansaajajoukko.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse opetan 15-18 -vuotiaita, vielä. Irtisanomislapun olen jo tehnyt ja toimittanut eteenpäin. Ongelma on työssäjaksaminen ja toivottomuus nykykakaroiden oppimisessa.
Kyllähän tästä on puhuttu, ylisuurista ryhmistä, joissa kuitenkin pitäisi huomioida jokaisen pilallepassatun laiskimuksen toive ja juosta kieli vyön alla niitä toteuttamassa.
Ongelma on myös sukupolvien välinen, ei nykykakarat ole tottuneet tekemään "työtä" oppimisensa eteen, heille on hyssytetty kaikenmaailman luovuutta ja muuta soopaa ja annettu periksi lähes kaikessa.
Näin tässä erään AMK:n tentin matematiikasta... Mitä eroa siinä oli lukion pitkän matikan kokeeseen? Ei kerrassaan mitään. Siis ylioppilaaksi jos lapsen saat, se saa samoilla tiedoilla mysö korkeakoulupaperit... Tasosta on tultu alaspäin todella paljon, ennen opistotason insinöörillä oli tuollaisia laskelmia pääsykokeessa...
No joo, itse olen niin täynnä noita hemmoteltuja piruja, jotka eivät usko mitään eivätkä viitsi tehdä mitään, että vaihdan alaa, suunnittelu- ja projektitehtävissä tienaan tuplasti opettajan palkan alta 30 tunnin työviikolla.
Sääli, on jotenkin mennyt usko suomen tulevaisuuteen, ei tästä 90-luvulla syntyneestä sukupolvesta ainakaan ole mihinkään. Kaiken keskipiste on huvittelu ja lorvailu. Suurin osa ei ole ikinä joutunut tekemään mitään vastenmielistä, kaikki on saatu valmiina, pienellä kitinällä on saatu kaikki valmiiksi, perunoita ei osaa kuoria enää edes 15-vuotiaana!
Kerro lisää ongelmastasi! Nyt vain paasaat suuttumustasi, mikä varmasti helpottaa oloasi, mutta me lukijat emme saa kuvaa ongelmasi laadusta. Esimerkiksi mitä tarkoitat sillä, että lapsesi ovat kärsineet kasvatuksestasi??
Selvennätkö näkökulmaasi! Kiitos!
on meillä opettajilla, kun pitäisi ensin kasvattaa oppilaiden vanhemmat. Sen jälkeen olisi jollakin ilveellä järjestettävä nämä 8...18-vuotiaat takaisin äidin masuun. Uudellensyntymän jälkeen yrittäisimme uudelleen.
Jotakin tällaista tarkoittaneen vanha suomalainen sananlasku "pannaan takaisin turkin hihaan ja nu...taan uudelleen".
Siis kaikenmaailman juttuja sitä saakin lukea..Huh huh!Itse olen kouluavustajana törmännyt samanlaisiin vanhempiin (ikävä kyllä..) Kaikki pistetään opettajien syyksi,omassa lapsessa ei ikinä ole mitään vikaa..tai eihän sitä ainakaan voi myöntää!
"Oppilaiden vaikeudet (aina kiusaamiseen asti) ovat aina johtuneet opettajan käytöksestä, viitsimättömyydestä sekä opetustavoista. "
Aika kova väite tuossa edellä.Ettei itsessäsi kasvattajana ole mitään vikaa..?Sietäisi välillä katsoa peiliin..
"Meillä kaikilla muilla ammattialoilla on omat käsityksemme teistä, opettajat: Te olette omahyväisin ja piittaamattomin palkansaajajoukko."
Aika raju yleistys!
Suosittelisin ko. jutun kirjoittajan kokeilevan open hommia,tuskin kestäisit päivääkään!!
Ja muuten, teidän lapsien oppimisen takiahan sitä hommaa tehdään..että siinä sulle omahyväisyyttä kerrakseen.
Juuri tyypillinen tarina siitä, kun minussa ja minun lapsessani ei ole mitään vikaa.
Jos sinun lähtökohtasi on ”Silloin muuttuvat opettajat järjestään vastanväittäviksi, sivistymättömiksi idiooteiksi, joita me kaikki haluamme välttää. Miksi?” Niinin miksi joku haluaisi keskustella sinun kanssasi vai ehkä pyrkisikö kyseinen opettaja sinusta eroon mahdollisimman nopeasti. Pitäisikö sinun mahdollisesti muuttaa omaa asennetta, jotta asiat sujuisivat paremmin.
Käännä asia toisin päin. Mikä tahansa oletkin ammatiltasi, niin miltä sinusta tuntuisi kun se samainen opettaja tulisi vähän neuvomaan työskentelystäsi.
Rautalangasta väännettynä: Seuraavan kerran, kun menet pankkiin kerro sinne samalla asenteella virkailijaa vastaan väitteleväksi idiootiksi. Kerro sitten miten asiantuntijana miten asiat pitää pankissa hoitaa (onhan sinulla oma pankkitili, minkä käytöstä sinulla on mittava kokemus) ja siksipä tiedät miten koko pankkia pitää hoitaa.
”Oikeasti: Minun lapsillani ei ole koskaan ollut ongelmaa.” Tämän lauseen kun löytää jostain oli sitten asia yhteys mikä tahansa niin tietää, että ongelmia ON. En minä mutta ne muut…
”Meillä kaikilla muilla ammattialoilla on omat käsityksemme teistä, opettajat: Te olette omahyväisin ja piittaamattomin palkansaajajoukko.” Niin minä en ole opettaja ja silti arvostan opettajia. Itse en jaksaisi kuunnella 30 murrosikäisen teinin vittuilua kokopäivää (omissakin on tarpeeksi).
Itse en ole opettaja vaan toimin suunnittelijana teollisuudessa. Tulepa minua neuvomaan tuolla asenteella miten minun pitäisi ammattiani hoitaa. Seurauksena olisi hämmennys, huvittuneisuus ja räjähdys kaikki alle 30 sekunnin. Sen voi kyllä taata, että teksti olisi hieman tiukemman sävyistä kuin jollain rauhallisella opettajalla.
Sitten vielä kertauksena, kun sinunlaisella ihmisellä pääkoppa on taatusti kovempi kuin peruskallio.
Olen minä auttanut lastani matikan läksyissä, mutta en tiedä mikä on parastapa sitä opettaa. Olen minä kasvattanut lastani, mutta en tiedä miten on ollut paras tapa opettaa lukemaan. Eikä minun tarvitsetkaan, koska sen tekee joku ihminen joka on siihen koulutuksensa saanut. Ja tiedoksesi minä arvostan opettajia ja niin tekee kaikki minun lähipiirissäkin.
Teksti lämmitti mieltä.Onneksi on tällaisiakin mielipiteitä!
Okei, luulin tekeväni tärkeää työtä - ja vieläpä hyvin - koskapa oppilaat viihtyvät tunneillani ja oppivatkin hienosti.
Mutta näköjään olenkin osa vainoharhaista ja mieleltään sairasta joukkiota. Ihmisiä, jotka pelkkää pahuuttaan ottavat heikoimmat joukosta silmätikuiksi ja kiusaavat näitä jatkuvasti tuhotakseen näiden elämän.
Olen tavannut useita oppilaitten vanhempia, ja se on useimmiten antoisaa. Mutta joskus tuntuu, että vanhemmalla on rajaton usko oman lapsensa hyvyyteen - ja on järkevämpää ajatella opettajan olevan mielipuolinen tahallaan lasta vahingoittava psykopaatti kuin myöntää, että ehkä lapsi tosiaan käyttäytyy erilailla koulussa ja kotona.
Ei yksikään lapsi ole paha. Mutta joskus on ihan oikeasti vaikeaa jos yksi oppilas tekee kaikkensa häiritäkseen tuntia ja vaikeuttaakseen muiden oppimista. Usko pois, kyllä heitä on. Yksinäisiä reppanoita, joiden piikikkyys suojaa heitä epäonnistumisen pelolta. Ja vaikka en tällaista oppilasta vihaa, en ole välinpitämätön, haluaisin hänen oppivan - tulee vastaan raja, jossa minun on myönnettävä etten pysty häntä pitämään omassa ryhmässäni, koska kukaan ei muuten opi. Ja kun siihen lisätään äiti tai isä, joka kotiin soittaessa (niin, en soita kotiin kiusatakseni, vaan koska välitän) haukkuu opettajan erinäisillä henkilökohtaisuuksilla ja kertoo lapsensa olevan täydellinen, ja opettajan ammattitaidoton, omahyväinen ja piittaamaton (lainaus sinulta)... Ei tunnu kivalta. Katsos, minäkin olen vain ihminen. Ja välitän ihan aidosti jokaisesta oppilaastani.
Minun työpaikkani ei - hitto vie - ole vain työpaikka. Jos haluaisin pelkän työpaikan, palaisin IT-alalle jossa kuukausipalkkani oli 800 euroa parempi kuin nyt. Mutta ei, minä hölmö rakastan opetustyötä niin isolla liekillä, että en voisi koskaan muuta tehdäkään.
Kiitos asiattomasta palautteestasi. Mutta mietipä hetki, kuinka oma asenteellisuutesi opettajia kohtaan on vaikuttanut lastesi käyttäytymiseen koulussa? Miten he olisivatkaan koskaan voineet ystävystyä opettajiensa kanssa, kun vanhemmilta on tullut jatkuvaa halveksuntaa koko ammattikuntaa kohtaan...