elämäni edessäni, kuin avoin kirja. taivaalta
tummalta vesi saapuu ja musteet leviävät elämäni
lehdillä. mustan nesteen kulku vihloo ja
satuttaa. käteni täynnä posliinia. käännän
selkäni ja kohta kirja on vain pieni piste
takanani. viimeiset piirrot valuvat maahan,
saastuttaen kaiken ympärillään.
sade lakkaa ja aurinko polttaa selkääni. paikalle
saavun, eikä mitään ole missään. sade ja aurinko
ovat tuhonneet sen mitä omistin.liian myöhäistä
katua. pinta kirkas oli pettävä. selkäni käännin
ja tulevaisuuteni sinetöin. sivuista jäljellä
vain muisto kultainen. posliinikin rihkamaksi
osoittautui...
tummalta vesi saapuu ja musteet leviävät elämäni
lehdillä. mustan nesteen kulku vihloo ja
satuttaa. käteni täynnä posliinia. käännän
selkäni ja kohta kirja on vain pieni piste
takanani. viimeiset piirrot valuvat maahan,
saastuttaen kaiken ympärillään.
sade lakkaa ja aurinko polttaa selkääni. paikalle
saavun, eikä mitään ole missään. sade ja aurinko
ovat tuhonneet sen mitä omistin.liian myöhäistä
katua. pinta kirkas oli pettävä. selkäni käännin
ja tulevaisuuteni sinetöin. sivuista jäljellä
vain muisto kultainen. posliinikin rihkamaksi
osoittautui...
Vastaukset 1
Vanhimmat
ihmiset eivät osaa arvostaa oikeita asioita....