En löytänyt tästä -60 luvun koneesta Gööglestä tietoa..Mikä oli moottorina, vaihteet, käyttötarkoitus ym. Kiinostaa vielä tällä vuosituhannella.
Armeijan Terra-linkkukulkuneuvo
Masinisti
208067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eikö tuo perustunut Valmetin metsätraktoriin ja moottorinteho oli luokkaa 80 hv eli melkoisen tehoton kokoonsa nähden.Kyllä niitä tosiaan armeijassa oli vielä 70-luvulla ja meteli oli melkoinen, kun niillä yritettiin ylämäkeen mahdollisimman nopeasti päästä.
Tässä sa-int versiossa oli miehistönkuljetus tarkoituksena,etu- ja takavaunussa oli tilat molemmissa(saattaa löytyä kuva armeijan historiikeistä kirjastosta).Perustui juontotraktori-versioon jossa oli taasen 900:n(?) vetopyörästöt ja vaihteistot(2kpl)yhdistettynä runkonivelellä,vanhempi juontokone oli 361:n osista vastaavasti koottu.Olisi mukava tietää onko noita missään jäljellä,yhden vanhemman mallin tiedän lähiseudulla.Sinänsä harmittaa kun kuulin yhdeltä metsäoppilaitokselta myydyn pois tuo vanhempi malli jokuvuosi sitten,se oli alkuperäiskuntoinen puskulevyineen päivineen...-muistan vaan kun sukulaisen omakotitalotontti tasattiin sillä aikoinaan-olis näppärä auravehje.
Alkuperäiskuntoinen Terra löytyy vielä!
Pari kuvaa konee ajokeittiöstä:
http://www.hattijahunen.com/kuvat/taustakuvat/terra_800x600.jpg
http://www.hattijahunen.com/kuvat/taustakuvat/terra-ajokeittio_800x600.jpg
Taivalkosken metsäoppilaitoksella http://www.taimetsoi.fi/ on edelleenkin entisöitynä ajokuntoinen Valmet Terra -juontotraktori. Siitä on ollut nettisivutkin, mutta nyt niistä löytyy vain englanninkielinen versio ilman kuvia :o(
http://www.taimetsoi.fi/terra_eng.html
Tuo mainittu yksilö on Kuhmoisen ja Jämsän puolessavälissä olevan nelostien huoltamon pihasa, näkyy tielle. siinä on järvi toisellapuolella ja vanha huoltamo, jossa joku hinausauto yrittäjä ja baari. Mikähän tuon paikan nimi nyt on..Keltainen Valmetti juontotraktosi siinä etupihalla käyttämättömänä. Arrakoski?
Paikka on Harjunsalmi. Jämsän ja Kuhmoisten puolivälissä.
Nykyään siinä näkyy olevan Zetori pihassa.
Kannattaa käydä kysymässä Valmetin kohtaloa, jos kiinnostaa.
Göögeli antoi oikein nettisivun. Siellä on ´puhelinnumerokin: 03-555 0031 (tel.)
http://luma.sportum.info/luma/company.jsp?kieli=FIN&pageId=60.10&comId=342
Valmetin kuvia ei sivulla näy?
Muuten oikein mukava paikka. Siellä on huolto-asema, hotelli ja ravintola. Ja järvi molemmpin puolin!
Honkajoella olevalla Heinolan traktorihajottamolla oli pari kappaletta Terroja osin purettuna vielä muutama vuosi sitten.
Kangasalla oli sotilasajoneuvomuseossa yksi 80- luvulla, ilmeisesti koko museo on kadonnut.
niin olihan siellä takapäässä toiset vaihteiston kuoret muttei sisällä muutakun perän vetomurikka ja lautaspyörä ,perän koppa ja vaihteiston kuori kun sattuu oleen samaa valuklimppiä .se miten mootori oli kytketty siihen etupään vaihteistoon onkin sitten vaikeempi selittää ,ikään kuin vaihteisto olis ensin käännetty ajosuunnassaan ympäri ja moottori pyöritti vaihteistoa ulosottoakselin puolelta javoima takaperälle lähtee normaalin kytkimen puolelta ,kytkin sensijaan on etuvaihteiston takapäässä ja näin ollenhelposti vaihdettavissa konnetta sen kummemmin katkasematta ,aivan kuin myöhemmissä valmetin ck ja cn metsäkoneissa joissa lisäksi vaihteiston ja moottorin välissä oli vielä nestekytkin.vaihteiston pyöritys paikkaa muuttamalla saatiin entiseltä kytkinakselilta nyt ajovoimanotto joka tarvittin taka perän samanaikaiseen pyöritykseen
juu on tuollainen 361 juontokone jatkettuna kuormaa kantavana harrasteajokäytössä minulla, 2500 nokka kuormain runkonivelen etupuolella, levy poistettu vaati kääntötilaa runsaasti, tilalle rakennettu puskurauta painuessa pystyy etuakselin painamaan ylös ja hyvä jarru mäessä.
onko siinä kans nestekytkin .jo aikaa sitten lopetetun hämeen metsäoppilaitoksen kuormaakantavassa telillä varustetussa ja neloskoneella varustetussa terrassa oli nestekytkin ,ajoin sillä muutaman kuorman kun se siirtyi myös jo lopetetulle Tammelanmetsäoppilaitokselle ,sieltä kone siirtyi täysin ajokuntoisena pohjoiseen Taivalkoskenmetsäkoululle
levykytkin 3 sylinterinen 565 valmetin kone, ei teliä, laatikko käännetty eli pakki oikealla edessä, h-mallin laatikko eli kippi taittuu sivuille ei pyöräytettävä, rumpu jarrut etupäässä tehoa niinpaljon kun jaksaa painaa poljinta, vickersin pumppu ja nokka 2500 kuormain, päihittää mennen tullen isäntälinjan härpäkkeet
Palvelin 1976 Mikkelissä armeija-ajan ajoneuvon kuljettajana. Siellä oli niitä terroja muutamia käytössä. Kova äänisiä ajokkeja. Jyrkät vastamäet ajoivat moottorin pakkosyöttöä käyttäen, että tehoa saisi lisää. Teho ei lisääntynyt, mutta mustaa savua siitäkin edestä. Liian tehoton moottori laitettu painavaan ajokkiin. Olin keväällä leirillä ja siellä valmistettiin uusia teitä ja rumpujen uusimisia. Kookas telapusku kone upposi pehmeään kohtaan ja ei saatu irti omalla vinssillään. Ei ollut hyvää kiinnityspistettä vaijerin koukulle. Saatiin kolme terraa apuun ja niistä vinssien vaijerit katikkaan kiinni. 50metriä oli ajokin vaijerin mitta ja vetoteho noin 8000kg. Terrat ottivat itselleen tukea paksuista puista. Yö meni, mut kyllä katikkakin lähti satimesta.
Kerran näin youtubessa, että Suomessa oli joku tehnyt metsäkoneen siitä puolustusvoimien käyttämästä Terrasta. Värikin oli se vihreä.
Ajelin viimeiset ajot Terralla Hiukkavaarassa 1978 ja sen jälkeen ne poistui käytöstä.
Viitasaarella oli useita 4 tien varressa ja niistä tehtiin metsäkoneita.
Huovinrinteellä noita Terroja oli käytössä vielä 1979 - sikäli mikäli niitä voitiin käyttää. Olin pst:ssä, ja kyllä me ainakin saimme useasti vetää raskot lähimaastoon, kun loppuunajetut Terrat olivat pukilla. Tietääkseni ne poistettiin käytöstä aika pian vuosikymmenen vaihduttua.
Olin 1983 Hiukkavaarassa ja silloin oli muutama satunnaisessa käytössä sanoivat että ainakun hajoaa niin ei korjata ja saadaan Banvaakeneita käyttöön.
Mikkelissä Savon prikaatissa v 82-83 Terrat vielä kovassa käytössä. Pirullinen hypätä sieltä korkean laidan yli kaikkien rensselien kanssa!
KarPr:n varusmiespalveluksessa 1977-1978 autonkuljettajana tuli noilla terroilla tehtyä keikkoja. Siellä niitä oli parikymmentä....kunnolla toimivia ehkä kymmenkunta.
Yhdessä käytettiin kärkiauraa keulassa paksun lumen lykkäämiseen. Se kone taisi käydä Rovajärven talvileireillä lumitöissä joka talvi. Joka pyörässä oli piikkiketjut.
Metsätraktoreita käytiin vinssaamassa useita kertoja kun olivat suohon uponneet. Yleensä hytin lattiaa myöten. Olihan ne siihen aikaan maataloustraktoriin verrattuna
aikamoisia härveleitä. Sotaharjoituksissa kun oli maajusseja traktoreineen vuokrattuna armeijan kuljetuksiin niin ihailivat näitä terroja.
Ompa ollut jyhkeän oloinen kone.
Kyllä.
Ihailua herättää yhä vieläkin.
Parikymmentä vuotta myöhemmin Karjalanprikaatin kalusto oli paljon tylsempää.
Silloin tuli mm. Sisu e11 6x6 maaastokuormurit allisonin kuminauha lootalla.
Terroja jos olisi ollut, niin varmasti kessun natsat olisin hankkinut!
Juu. Joskus treenattiin Terroilla peruuttamista siten että oli kytketty 2 traktorin peräkärryä
perään. Olihan ne hyviä aikoja silloin. Itsekin sitten armeijasta sain kipinän kone-ja kuljetus
hommiin, joita tuli tehtyä 42 vuotta. Silloin hyvällä 70-luvulla Vekaralla olimaasto gatzeja, nokkamallin sisuja, Valmet traktoreita, terroja, protosisuja, Zilejä ym kaikenlaista.