Onkos kenelläkään tietoa turboahdetusta 6-sylinterisestä Leyland O.690 moottorista (tilavuus 11 ja rapiat litraa, 275 SAE hv, on Jyry-Sisussa vm. -69, käytetty ilmeisesti myös uudemmissa R-sarjan Jyryissä).
Ongelmana on se, että moottori tärisee käydessään sen verran, että pidemmällä ajomatkalla se alkaa lopulta häiritä. Asia on sikäli mielenkiintoinen, että mielestäni tärinän taajuus ei ole sama kuin moottorin kierrosluku, vaan selvästi pienempi, mieli tekisi arvata, että neljäsosa kierrosluvusta (ja mieli tekisi myös sanoa, että tärinä vaikuttaisi ylös-alas -suuntaiselta, mutta lieneekö mielikuvitusta vai moottorin kiinnityksestä johtuvaa).
Moottorin sinällään pitäisi olla kunnossa (ja kaikin puolin tärinää lukuun ottamatta vaikuttaakin olevan, ts. käynnistyy hyvin, pyörii tasaisesti, ei savuta, ääni "normaali") ja vähän ajettu tunnetun moottorikorjaamon vaihtomoottori, johon kylläkin on tiettävästi jouduttu vaihtamaan yksi sylinteriputki ja mäntä putken kauluksen katkettua.
Edellä mainitun tiedon pohjalta tuli tietysti mieleen, että uusi mäntä on eri painoinen kuin vanha ja aiheuttaa tärinän, mutta mielikuva siitä, että tärinän taajuus on huomattavasti moottorin kierroslukua pienempi, on edelleen vahva - nimittäin tyhjäkäynnillä "värähdyksiä" pystyy mielestäni juuri ja juuri laskemaan tyyliin yks-kaks-kol-nel-jne., ja ei tämä kyllä onnistu, jos taajuus olisi sama kuin tyhjäkäyntinopeus, mitä se nyt sitten olikaan 700 kierrosta minuutissa tai sinne päin. Samoin esim. moottorin pyöriessä 2000 kierrosta minuutissa sanoisin, että kyse on nopeasta "vapinasta", 2000 värähdystä minuutissa luulisi jo olevan sananmukaisesti "värinää". Tärinää ja sen taajuutta ja muutakin olemusta ehkä kuvaa parhaiten se, että ajettaessa suurimmalla vaihteella kahdeksankympin nopeudella vaikutelma on ikään kuin jokin rengas olisi epätasapainossa, mistä kuitenkaan ei ole kyse, ja lisäksi ko. tärinä ilmenee nimenomaan myös auton ollessa paikoillaan.
Kampiakselin etupäässä olevan hihnapyörä/värinänvaimentimen keskellä on ilmeisesti värinänvaimentimen kiinnityspulttien avulla kiinnitetty muutaman sentin paksuisesta teräslevystä sorvattu, halkaisijaltaan n. kymmensenttinen laippa, johon on ollut kiinnitettynä autossa aiemmin olleen nokkapumpun käyttöakseli. Laippa kyllä vaikuttaa noin silmämääräisesti kaikin puolin pyöreältä ja "keskeisesti kiinnitetyltä", mutta ei kai tuollainen arviolta puolen kilon - kilon ylimääräinen massa kampiakselin päässä nyt sentään voi painonsa vuoksi aiheuttaa mitään värähtelyjä ? (kiinnitetäänhän kampiakselin päähän paljon suurempiakin pyöriviä massoja, kuten nokkapumppu).
Joku viisas oli myös tietävinään, että ko. Leyland-moottoreissa kytkinasetelma olisi tasapainotettu yhdessä vauhtipyörän kanssa, ja jos se remontin yhteydessä asennetaan "väärään" asentoon, seuraa värinöitä, pitäneekö paikkaansa ? Entä saattaisiko värähtely aiheutua edellä mainitun kampiakselin päässä olevan värinänvaimentimen peltikuoren sisällä olevan kumin mahdollisesta "koppuroitumisesta" vanhuuttaan, tai moottorin kiinnitystyynyjen mahdollisesta samasta ilmiöstä ?
Leyland-dieselin värinät
12
5968
Vastaukset
- Kuningas
Etkö koe kiihottavana ajaa liikkuvalla vibraattorilla?
- Peki
Tarkasta moottorin takakumit.Jos ovat kuoleentuneet niin riivin kannat tavoittavat toisensa jolloinka syntyy hankalsti tunnistettavaa värähtelyä.Kumit on muutoin mielenkiintoisessa paikassa.Kytkimestä ja sen asennuksesta,sekä tämän vaikutus tasapainoitukseen, -60 luku on jo ohi silloin oli kaikenlaisia totuuksia kuin nykyäänkin.On voitu joskus pahatapaus näinkin korjata ja siitä syntyi virallinen totuus.Kuitenkin pers´merkki korjaus on yleisempi ja toimiva korjausmuoto myöskin Sisussa
- Power Plus
Olisi kokemusta Leyland 0.680:sta joka on perusrakenteeltaan hyvin samanlainen kuin 0.690.
Moottoriin on tullut vaihdettua jo jokunen sylinteriputki ja mäntä.Toimenpiteellä ei ole ollut värinää aiheuttavaa vaikutusta.
Samoin moottorin kumityynyt on uusittu ja näin saatu sivuttain heiluminen ja moottorin takapään ”roikkuminen” poistettua.
Kampiakselin etupäässä oleva värähdyksen vaimennin on vielä alkuperäinen eli vuodelta 62.
Oma havainto ko. vaimentimesta on sen herkkyys ruveta värähtelemään epämääräisesti sen kanssa pyörivän massan muuttuessa ”vähänkin”.
Ohjaustehostimen pumppua pyörittävän hihnapyörän vaihtuessa alumiinisesta rautaseen oli ”jyristin” valmis.Liekö tässä syy, että ko. moottoreita on eri kokoisilla värinänvaimentimilla varustettu?
Kytkimen kanssa myös kannattaa olla tarkka sitä uudelleen kasattaessa, että kaikki palikat tulee entisille paikoilleen.
Jopa Jyry-Sisun ohjekirjassa huomautetaan asiasta sanatarkasti seuraavasti.
”Jos jostakin syystä on tarpeen irrottaa paininlevy kytkimen kannesta, merkitse kaikkien
osien keskinäinen asento, jotta ne koottaessa tulevat taas entisille paikoilleen”.
Yksi mielestäni varteenotettava syyllinen voisi olla polttoaineen syöttölaitteissa esim.
viallinen ruiskutussuutin tai yksi vääränkokoinen suuttimen kärki tai ”vaeltava” syöttöpumppu (viimeinen pikemminkin 60-lukulaisen ominaisuus).
Runkolaakerivika , katkennut sylinteriputki, vääntynyt kiertokanki tai taipunut kampiakseli tuskin tulee kysymykseen koska moottori on juuri korjattu ja tarkistettu.
Tässä nyt muutama ehdotus ,asiaa paremmin tuntematta ,ongelmanlähteiksi. - seppä
Vaihda värinän vaimenni siihen se vaikuttaa ja jos siinä on ollu pumppu ja katsoit että se on silmä määräisesti keskellä niin se ei auta sen pitää olla just kohdallaan. vaihda uus vaimennin ja poista laippa jos pystyt siitä se johtuu ihan varmana.
- Sisu K 142
Tietäviä näkyi löytyvän; kiitos vaan vastauksista. Tosin kerro nyt ihmeessä yksinkertaiselle oliko se nyt Peki, mitä tarkoitit sillä "pers´merkkikorjauksella" ?
Mutta sitten niihin jatkokysymyksiin. Eli onkos se kampiakselin päässä oleva värinänvaimennin kiinni niillä kuudella vaimentimen "sisäpuolella" olevalla pultilla, vaiko jollakin muulla (omassa koneessa kun se puheena ollut sorvattu laippa, joka on kutakuinkin täsmälleen vaimentimen sisäkehän suuruinen halkaisijaltaan ja kiinnitetty noilla kuudella pultilla, peittää tarkemman näkyvyyden itse vaimentimen kiinnitykseen) ? Entä onko vaimennin lisäksi kiinni kampiakselissa jollakin hirvittävällä puristussovitteella ? Entä lähteekö hihnapyörä (kaksiurainen) irti samoilla keinoin ?
Ja kun nyt tärinöistä puhe oli, niin onkos kenelläkään tietoa, voivatko kardaanin tukilaakerin pesän ja auton rungon välisessä ripustuksessa olevat kaksi halkaisijaltaan muutaman senttistä kumihelaa vanhuuttaan aiheuttaa teli ylhäällä ajettaessa ja vedätettäessä auton rivakahkoa "nyökkimistä", vai mistä voisi johtua moinen (kardaanissa on kyllä "pyörimissuunnassa" n. kaksi milliä väljää telin ollessa ylhäällä, mikä (muutakaan syytä en ole keksinyt) aiheuttaa säännöllisen epäsäännöllisesti (saattaa mennä kilometri-pari ettei kuulu, ja sitten taas hetken aikaa kuuluu jne.) kuuluvan vaihteiston laakerivikaa muistuttavan äänen, mikä katoaa kun telin laskee alas.
Ja edellä olevaan kukaties liittyvä asia, eli kuuluisikos kardaanin ensimmäisen, etupäästään ristinivelellä vaihteistoon (ZF:n 6-vaihteinen synkronoimaton tekele) nivelöidyn osan molempien päiden haarukoiden olla samassa "linjassa" ? Nyt ne ovat jostain syystä yhden laipan "pulttivälin" verran eri linjassa.- Power Plus
Värinänvaimennin on pulteilla kiinnitetty hihnapyörään joka taasen on mutterilla lukittu kampiakselinpäässä olevaan kartioon.
Kardaaniakselin haarukoiden pitää olla yhdensuuntaiset, eli meni kokeiluhommiksi jollei asennusmerkkejä löydy.
Nyökkimisen syyksi vedätettäessä veikkaisin kuluneita iskunvaimentimia. Se miksi meteliä tulee teli ylhäällä ajettaessa voisi ehkä viitata tukilaakeri vikaan tms. muuttuuhan kardaanin kulma oleellisesti ko. telin asennossa. Ei tietenkään pois suljettu ole kardaanin boorien väljyys.
Viallinen tukilaakeri ja sen kulunut kiinnitys runkoon aiheuttaa takuuvarmasti värinöitä samoin epätasapaino ja esim. kuivat ristikot.
Mainitsit renkaiden olevan "hyvät", mutta oletko tarkistanut mahdollisen pystyheiton (voi olla yli 10mm) ja onko renkaanrunko mahdollisesti väsynyt.
Näistä ominaisuuksista voi "suuremmilla" nopeuksilla aiheutua mielenkiintoisia vipatuksia, eli pelkkä tasapainoitus ei vielä kerro renkaasta mitään.
Vinkkinä! etuakselille ei kannata laittaa pinnoitettuja tai entisessä itäblokissa valmistettuja renkaita, vaikka rengaskauppias muuta väittäisi.
Ai niin näin lopuksi ihan omana mielipiteenäni se "ZF:n kuusilovinen synkronoimaton tekele" on yksi parhaimmista keppivaihteista käyttää, mutta se kestävyys on sitten vähän niin ja näin. - Sisu K 142
Power Plus kirjoitti:
Värinänvaimennin on pulteilla kiinnitetty hihnapyörään joka taasen on mutterilla lukittu kampiakselinpäässä olevaan kartioon.
Kardaaniakselin haarukoiden pitää olla yhdensuuntaiset, eli meni kokeiluhommiksi jollei asennusmerkkejä löydy.
Nyökkimisen syyksi vedätettäessä veikkaisin kuluneita iskunvaimentimia. Se miksi meteliä tulee teli ylhäällä ajettaessa voisi ehkä viitata tukilaakeri vikaan tms. muuttuuhan kardaanin kulma oleellisesti ko. telin asennossa. Ei tietenkään pois suljettu ole kardaanin boorien väljyys.
Viallinen tukilaakeri ja sen kulunut kiinnitys runkoon aiheuttaa takuuvarmasti värinöitä samoin epätasapaino ja esim. kuivat ristikot.
Mainitsit renkaiden olevan "hyvät", mutta oletko tarkistanut mahdollisen pystyheiton (voi olla yli 10mm) ja onko renkaanrunko mahdollisesti väsynyt.
Näistä ominaisuuksista voi "suuremmilla" nopeuksilla aiheutua mielenkiintoisia vipatuksia, eli pelkkä tasapainoitus ei vielä kerro renkaasta mitään.
Vinkkinä! etuakselille ei kannata laittaa pinnoitettuja tai entisessä itäblokissa valmistettuja renkaita, vaikka rengaskauppias muuta väittäisi.
Ai niin näin lopuksi ihan omana mielipiteenäni se "ZF:n kuusilovinen synkronoimaton tekele" on yksi parhaimmista keppivaihteista käyttää, mutta se kestävyys on sitten vähän niin ja näin.Terve vaan taas tietäville. Sen verran vielä puheena olleista värinöistä, että jostakin kirjallisuudesta luin, että moottorin tyyppi saattaakin olla O.680 (ahdettu), mikä sitten lieneekään ero O.690:een. Renkailla tuskin on osuutta asiaan, koska moottori (no ohjaamossahan se tietysti kyllä tuntuu) värisee käydessään siis myös auton ollessa paikallaan. Ajettaessa taas jos vaihtaa vapaalle tai painaa kytkimen pohjaan ja antaa koneen mennä tyhjäkäynnille ja antaa auton rullata, on meno sileää kuin henkilövaunussa, mutta jos tällöinkin antaa koneelle kierroksia, tulevat värinät mukaan kuvaan. Auton seisoessa paikoillaan muistelisin, että värinä ei juurikaan tunnu aivan tyhjäkäynnillä, mutta suuremmilla kierroksilla kyllä. Niin ja muistutettakoon vielä, että mielestäni värinän taajuus ei ole sama kuin moottorin pyörimisnopeus, vaan selvästi pienempi, tekisi mieli sanoa, että neljäsosa siitä.
Mutta sitten vielä voimansiirtoon. Ainakin "Power Plussalla" oli kokemusta ZF:n vaihteistosta, mutta löytyykö tietoa sen takapään ulostuloakselin tiivisteen vaihtamisesta ? Eli pystyykö öljyä tiputtavan stefan vaihtamaan vaihteiston kotelon "ulkopuolelta", ja sitä silmälläpitäen onko kardaanin laipan irti saaminen akselilta hillitönkin talkoo, ts. mahtaako mutteri olla mielettömässä momentissa ja onko laippa akselilla tiukallakin sovitteella ? Entä miten mahtaa vastaava stefan vaihto onnistua taka-akselin sisäänmenoakselille (Sisun 2-nopeuksinen akseli, tyyppi ilmeisesti BTK, 60-luvulta) ? - Power Plus
Sisu K 142 kirjoitti:
Terve vaan taas tietäville. Sen verran vielä puheena olleista värinöistä, että jostakin kirjallisuudesta luin, että moottorin tyyppi saattaakin olla O.680 (ahdettu), mikä sitten lieneekään ero O.690:een. Renkailla tuskin on osuutta asiaan, koska moottori (no ohjaamossahan se tietysti kyllä tuntuu) värisee käydessään siis myös auton ollessa paikallaan. Ajettaessa taas jos vaihtaa vapaalle tai painaa kytkimen pohjaan ja antaa koneen mennä tyhjäkäynnille ja antaa auton rullata, on meno sileää kuin henkilövaunussa, mutta jos tällöinkin antaa koneelle kierroksia, tulevat värinät mukaan kuvaan. Auton seisoessa paikoillaan muistelisin, että värinä ei juurikaan tunnu aivan tyhjäkäynnillä, mutta suuremmilla kierroksilla kyllä. Niin ja muistutettakoon vielä, että mielestäni värinän taajuus ei ole sama kuin moottorin pyörimisnopeus, vaan selvästi pienempi, tekisi mieli sanoa, että neljäsosa siitä.
Mutta sitten vielä voimansiirtoon. Ainakin "Power Plussalla" oli kokemusta ZF:n vaihteistosta, mutta löytyykö tietoa sen takapään ulostuloakselin tiivisteen vaihtamisesta ? Eli pystyykö öljyä tiputtavan stefan vaihtamaan vaihteiston kotelon "ulkopuolelta", ja sitä silmälläpitäen onko kardaanin laipan irti saaminen akselilta hillitönkin talkoo, ts. mahtaako mutteri olla mielettömässä momentissa ja onko laippa akselilla tiukallakin sovitteella ? Entä miten mahtaa vastaava stefan vaihto onnistua taka-akselin sisäänmenoakselille (Sisun 2-nopeuksinen akseli, tyyppi ilmeisesti BTK, 60-luvulta) ?Joo niinhän se taitaa olla, että 0.690 on 0.680 Power Plussan ahdettu versio. Omassa opuksessani mainitaan eroiksi ainoastaan, että moottori on varustettu Holset 4 LE ahtimella ja ruiskutussuuttimien avautumispaine on korkeampi???
Tehot vastaavasti 0.680PP 200hv ja 0.690 240...260hv. (autoteknillinen käsikirja DIESELMOOTTORIT 2 vuodelta 1974 toinen ,lisätty painos).
Tosin 0.680 moottoreita löytyy jo viisikymmenluvun puolivälistä alkaen tehoiltaan 150hv ja päätyen 60 luvulla 200hv:aan (riippuen varmaan syöttöpumpun ja ruiskutussuuttimien tyypistä jne). Konetta on tehty makaavana ja pystymoottorina oikean- tai vasemmanpuoleisella ohjauslaitteistolla varustettuihin autoihin.
Onpa stefojen vaihdosta vierähtänyt sen verran aikaa, että piti oikein kuvista luntata miten homma meni. ZF:n laatikon takakansi pitää irroittaa mutta ainakin ATK tyyppisessä taka-akselistossa riittää kardaanilaipan irroittaminen (vm.62). Laipat on akselille tiivisteliiman kanssa asennettu joten saattavat olla hiukka tiukassa ,muistaakseni ei muuten ongelmallisia irroittaa. - Power Plus
Power Plus kirjoitti:
Joo niinhän se taitaa olla, että 0.690 on 0.680 Power Plussan ahdettu versio. Omassa opuksessani mainitaan eroiksi ainoastaan, että moottori on varustettu Holset 4 LE ahtimella ja ruiskutussuuttimien avautumispaine on korkeampi???
Tehot vastaavasti 0.680PP 200hv ja 0.690 240...260hv. (autoteknillinen käsikirja DIESELMOOTTORIT 2 vuodelta 1974 toinen ,lisätty painos).
Tosin 0.680 moottoreita löytyy jo viisikymmenluvun puolivälistä alkaen tehoiltaan 150hv ja päätyen 60 luvulla 200hv:aan (riippuen varmaan syöttöpumpun ja ruiskutussuuttimien tyypistä jne). Konetta on tehty makaavana ja pystymoottorina oikean- tai vasemmanpuoleisella ohjauslaitteistolla varustettuihin autoihin.
Onpa stefojen vaihdosta vierähtänyt sen verran aikaa, että piti oikein kuvista luntata miten homma meni. ZF:n laatikon takakansi pitää irroittaa mutta ainakin ATK tyyppisessä taka-akselistossa riittää kardaanilaipan irroittaminen (vm.62). Laipat on akselille tiivisteliiman kanssa asennettu joten saattavat olla hiukka tiukassa ,muistaakseni ei muuten ongelmallisia irroittaa.Huomasin ed. mainitsemassani opuksessa kerrottavan,että moottori on varustettu kumi- tai nestetyyppisellä värinänvaimentimella. Saattaisipa olla mahdollista, että jälkimmäisestä on silikonit linkoutuneet ajanmittaan ulos ???
- Peki
Pers´merkki = on asentaa esim tässä tapauksessa kytkin asetelma merkkaamattomaan asentoon kun et tätä korjaamokirjan ohjetta tiennyt niinkuin ei 90% asentajista ja silti väitän yli 90% töistä onnistui aina.
Nyt tullaan asiaan ,kysymyksessä on englantilainen 50/60 luvun tuote "Käsintehty" ohjeet ovat myös tältä ajalta samoinkuin ajatusmaailma.Edelleenkin jos et ole löytänyt vikaa yksinkertaisista asioista mm kumityynyt.kardaanin kannatinlaakeri,nivelristikot jopa etupyöränlaakerereita voisit silmitellä niin alappa nyt todella syventyä värinänvaimentimen kuntoon kuin myös montakohan mäntää on sorvattu /lyhennetty.Power Plussalla näyttäisi olevan henkilökohtaista tuntumaa asiaan??
Nivelristikon vaihesiirto lienee tehty tarkoituksella eli on juuri tätä sinun ongelmaa yritetty poistaa.Telinnosto vie vetopyörästönlaipan luonnottomaan asentoon pienempi paha on valittava ,mieluummin tyhjänä ajossa kuin kuormalla niveltä kuormitetaan epänormaalilla kulmalla.Nivel pyöri tällöin vaihtelevalla kulmanopeudella josta seuraa ............
- 0.690 275 hv/?
Väittäisin ,että sinulla on aika harvinainen Sisu, noiden hevosvoima määrien suhteen ,sillä jyry-Sisun moottorien malli merkintä ei tunne Leyland 0.690 moottoria 275 hv.kirja ilmottaa 0.690 bpt 11,.1 litr.teho 265sae hv.,mutta sen siaan Rolls-Royce Eagle265 Mk11b bst12.2 litr.teho 275.
- Anonyymi
Tietoa ei ole mutta sitä haluaisi.
Kuinka paljon tuollainen o.690 vie noin tyhjäkäynnillä eli 1000 rpm polttoainetta
Ajatus olisi hankkia tuollainen mottori pyörittämään pilkkonetta.
Pilkekoneen ölyntuotto on 100 l ylöspäin.
Ja onko se terveellistä pyörittää noilla nopeuksilla ?
Paljonko kartaani pyörii noin isoimmalla vaihteella rpm.
Minulla tarve että n 400 rpm löytyisi.
Vastauksista kiitollinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin
Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset424935Enää viisi yötä Sannan kirjaan
Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut183656Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021
vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti693453Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"
Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L1012808SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa
SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral862680IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!
"Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k302630Anteeksi T
Aamulla olit iloisena huomenta toivottamassa ja minä naama mutrussa sanoi huomenet takaisin. Tajusin vasta yläkerrassa161713En mä tahallani ole näin hankala.
Mulla oli kuusi vuotta sitten vähän samanlainen tilanne ja se päättyi huonosti. Ilmeisesti kuvittelin kaiken silloin ta161556Harmittaako mies, että yhteys katkesi?
Olisitko halunnut, että olisi säilynyt jonkinlainen yhteys vai oliko parempi polttaa sillat takana?2011438- 1521321